Vaa­ra­ti­lan­tei­ta säh­kö­pot­ku­lau­to­jen kanssa - sään­te­lyl­lä vain vähän vai­ku­tus­ta

Kesä 2026 oli ensimmäinen, jolloin vuokrattavia sähköpotkulautoja tarjoavilla yrityksillä tuli olla kunnan myöntämä mikroliikennelupa. Lupaehdoilla kunta voi vaikuttaa esimerkiksi vuokrattavien sähköpotkulautojen ajonopeuksiin, pysäköintiin, käyttöalueisiin sekä käyttöaikoihin. Käytännössä kunnat voivat määritellä lupaehdot paikallisten tarpeiden mukaan, vaikka lainsäädäntö määritteleekin niihin reunaehtoja liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja kunnossapidon näkökulmasta. 

Mikroliikenneluvat eivät tuoneet odotettua muutosta

- Näkövammaisten liitossa odotettiin mikroliikenneluvilta paljon, sillä sähköpotkulaudat ovat kesästä toiseen olleet näkövammaisten riesana. Valitettavasti totuus oli toinen, sillä vaaratilanteet ja ongelmat sähköpotkulautojen kanssa eivät juuri vähentyneet, toteaa Näkövammaisten liiton järjestö- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Sari Kokko. 

Ainakaan Helsingissä sähköpotkulautojen sikin sokin pysäköinti ei tule vähenemään, sillä kaupunki ei ole laajentamassa pakotetun pysäköinnin alueita. Kaupungin mukaan koko Helsingin kattava pakotetun pysäköinnin järjestelmä ei olisi tarkoituksenmukainen, vaikka samanaikaisesti pysäköintialueet toimivat kaupunkipyörillä. 

Kysely toi esiin näkövammaisten arjen havaintoja

Näkövammaisten liitto ja Invalidiliitto keräsivät neljättä kertaa koko kesäkauden avoinna olleella kyselyllä näkövammaisten ja liikuntavammaisten kokemuksia kohtaamisista sähköpotkulautojen kanssa. Kyselyyn saatiin yhteensä 104 vastausta, joista näkövammaisten vastauksia oli 73 %. Näkövammaiset liikkuivat joko itsenäisesti valkoisen kepin tai opaskoiran kanssa tai näkevän seuralaisen kanssa. Vastauksissa mainittiin 18 eri kuntaa. Eniten ongelmallisia kohtaamisia oli Helsingissä ja Tampereella. 

Näkövammaisten kohtaamat vaaratilanteet olivat vanhoja tuttuja: vaarallisesti pysäköidyt sähköpotkulaudat ja läheltä piti -tilanteet aaveen lailla kävelijän ohittavan sähköpotkulaudan kanssa. Sähköpotkulautoja oli pysäköity esimerkiksi joukkoliikenteen pysäkeille, keskelle kävelyteitä ja jalkakäytäviä, suojateiden eteen, taloyhtiöiden piha-alueille, siltojen pieleen. Osa pysäköidyistä sähköpotkulaudoista oli kaadettu siten, että ne lojuivat poikittain kävelijän edessä. Näkövammaiset olivat törmänneet niihin, ja jotkut olivat myös kompastuneet ja kaatuneet tai saaneet mustelmia esimerkiksi osumasta sähköpotkulaudan ohjaustankoon tai kaadetun sähköpotkulaudan runkoon. Erikoista on, että sähköpotkulautoja löytyi myös ulkoilureiteiltä, joten ne olivat jääneet siihen, missä akku oli loppunut.

Etenkin opaskoiran käyttäjät kertoivat pelottavista tilanteista, joissa äänettömästi kulkeva sähköpotkulauta oli sujahtanut ohi hyvin läheltä opaskoiraa. Valkoisen kepin kanssa liikkuvilla vastaavia läheltä piti -tilanteita oli vähemmän. 

Turvallinen liikkuminen vaatii lisää toimia

Sähköpotkulaudat ovat tuoneet näkövammaisten elämään tekijän, joka on pelottava ja tekee liikkumisesta aiempaa turvattomampaa. Ympäristössä on asia, joka voi olla nilkassa, sääressä tai kyljessä seuraavalla askeleella, jolloin kävely ei ole rentoa, vaan jännittynyttä. Jotta kaikilla olisi mahdollisuus turvalliseen liikkumiseen, olisi sähköpotkulautojen käyttöä suitsittava entisestään. Ennen kaikkea tiukempia toimia tarvitaan sähköpotkulautojen pysäköintiin. 

- Kukaan meistä ei ole liikenteessä yksin. Silmät ja korvat auki ja toiset huomioonottava ajatus ovat pohja sille, että myös valkoisen kepin ja opaskoiran kanssa voi liikkua turvallisesti kaduilla, kujilla ja ulkoilureiteillä. Se on myös pohja sille, että pelastusreitit ja poistumistiet pysyvät vapaina, jolloin hätätilanteessa avun saanti ei viivästy sähköpotkulautojen toimiessa tien tukkeena, sanoo järjestö- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Sari Kokko.