Nä­kö­vam­mais­ten yrit­tä­jien tuen ja pal­ve­lu­jen ke­hit­tä­mis­tar­peet

1.Tiivistelmä

Näkövammaisten liitto toteutti keväällä 2026 Webropol-kyselyn, joka kartoitti näkövammaisten yrittäjien tilannetta, haasteita ja tuen tarpeita. Kyselyyn vastasi 20 näkövammaista yrittäjää eri puolilta Suomea. Aineisto on laadullisesti merkittävä vastaajien pitkän yrittäjäkokemuksen ja kattavien avovastausten vuoksi.

Kyselyn tulosten pohjalta havaittiin, että näkövammaisten yrittäjien kohtaamat haasteet ovat samanlaisia kuin muilla pienyrittäjillä, mutta ne kasaantuvat, voimistuvat ja muuttuvat rakenteellisiksi esteiksi tavalla, joka tekee yrittäjyydestä huomattavasti kuormittavampaa. Tämä on keskeinen johtopäätös myös vertailtaessa tilannetta yleiseen yrittäjäkenttään. Vertailua voidaan tehdä Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön pienten ja keskisuurten yritysten Pk-yritysbarometreihin sekä Mikro- ja yksinyrittäjien ja Oulun yliopiston Mikroyritysbarometriin.

Keskeisiä havaintoja kyselyn vastauksista:

• Vastaajista 95 % toimii alle 50 000 euron liikevaihdolla ja 85 % toiminimiyrittäjänä, joten yrittäjien taloudellinen puskuri on ohut.
• Digipalvelujen saavutettavuus, markkinointi ja myynti ovat suurimmat arjen esteet.
• Liikkumisen tuen palvelut ja henkilökohtainen apu ovat erityisiä kipupisteitä, joita yleisellä yrittäjäkentällä ei tunneta.
• Näkövammaisten liiton palveluita tunnetaan heikosti: vain 20 % kokee tuntevansa ne hyvin.
• Vastaajat toivovat Näkövammaisten liitolta ennen kaikkea näkövammaspesifiä asiantuntemusta, ei yleistä yrittäjäneuvontaa.

2. Johdanto

Näkövammaisten yrittäjien määrästä, toimialoista ja yritystoiminnan rakenteesta ei ole ollut saatavilla ajantasaista koottua tietoa vuoden 2015 jälkeen. Myös tietosuojasääntelyn kiristyminen on vaikeuttanut systemaattista tiedonkeruuta. Digitalisaatio, palvelujen siirtyminen verkkoon, markkinoinnin visuaalisuus sekä vammaispalveluihin ja sosiaaliturvaan kohdistuneet muutokset ovat vaikuttaneet näkövammaisten henkilöiden yrittäjyyteen, mutta vaikutuksista ei ole ollut systemaattisesti kerättyä tietoa.

Näkövammaisten yrittäjien kyselyn tavoitteena oli päivittää yleiskuvaa näkövammaisten yrittäjien tilanteesta ja tunnistaa yrittäjyyden keskeisiä haasteita. Lisäksi Näkövammaisten liitto halusi selvittää, millaista tukea yrittäjät tarvitsevat ja arvioida liiton roolia yrittäjien tukemisessa.

Kysely toteutettiin Webropol-kyselynä keväällä 2026 Facebookissa sekä näkövammaisten sähköpostilistoilla. Vastauksia saatiin yhteensä 21, joista 20 otettiin mukaan analyysiin. Tuloksia tulee tarkastella suuntaa-antavina, sillä aineisto on pieni, eikä se edusta koko kohderyhmää.

Raportti ei ole kattava tutkimus näkövammaisten yrittäjyydestä, vaan tulokset tukevat liiton toiminnan kehittämistä ja päätöksentekoa.

Tässä raportissa näkövammaisten yrittäjien tilannetta peilataan Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön pienten ja keskisuurten yritysten Pk-yritysbarometreihin 2025 ja 2026 sekä Mikro- ja yksinyrittäjien ja Oulun yliopiston Mikroyritysbarometriin. Vertailu osoittaa, että monet haasteet ovat yhteisiä koko yrittäjäkentän kanssa, mutta niiden vaikutus on näkövammaisille yrittäjille usein voimakkaampi ja rakenteellisempi.

3. Aineisto ja toteutus

Kyselyyn vastasi yhteensä 20 näkövammaista yrittäjää eri puolilta Suomea. Vastaajamäärä on määrällisesti rajallinen, mutta vastaajien pitkän yrittäjäkokemuksen ja avovastausten laajuuden vuoksi aineisto on laadullisesti merkittävä.

Kysely sisälsi:

• taustakysymyksiä (ikä, näkövamma, yritysmuoto)
• arvioita yrittäjyyden ja näkövamman tuottamista haasteista
• kokemuksia ja odotuksia Näkövammaisten liiton palveluista
• avoimia kysymyksiä tuen ja palvelujen kehittämistarpeista.

Avoimissa vastauksissa esiintyi yksittäisiä asiattomia tai provokatiivisia kommentteja. Nämä on rajattu analyysin ulkopuolelle, ja raportin johtopäätökset perustuvat toistuviin, sisällöllisesti relevantteihin ja asiallisesti ilmaistuihin vastauksiin.

4.Vastaajien profiili ja toimintaympäristö

Kyselyyn vastanneet edustivat pääosin pitkään toiminutta, vakiintunutta mutta usein pienimuotoista yrittäjyyttä.

• 65 % vastaajista oli sokeita ja 30 % heikkonäköisiä
• 65 % kuului ikäryhmään 46–65 vuotta
• 85 % toimi toiminimiyrittäjinä
• 75 % harjoitti yrittäjyyttä päätoimisesti
• 65 % oli toiminut yrittäjänä yli 10 vuotta
• 95 %:lla liikevaihto jäi alle 50 000 € vuodessa.

Vastaajat olivat pääosin yksinyrittäjiä, joille yrittäjyys oli ensisijainen tulonlähde, mutta joiden taloudellinen toimintavara on usein rajallinen. Pienelläkin muutoksella tukijärjestelmissä, kuten Kelan vammaistuissa, liikkumisen tuen palveluissa tai apuvälineiden toimivuudessa tai saatavuudessa voi olla merkittävä vaikutus suoraan yrittäjän toimeentuloon.

Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön Pk-yritysbarometrit 2025–2026 kuvaavat samankaltaisen pienten yksinyrittäjien ryhmän haavoittuvuutta heikon kysynnän ja kustannusnousun paineessa. Näkövammaisilla yrittäjillä tämä haavoittuvuus korostuu: niukat taloudelliset puskurit yhdistyvät saavutettavuuteen liittyviin rakenteellisiin lisäkustannuksiin.

5. Yrittäjyyden keskeiset haasteet

5.1 Yleiset yrittäjyyteen liittyvät haasteet

Kyselyn perusteella suurimmat yleiset yrittäjyyden haasteet olivat markkinointi ja myynti, verkostoituminen, rahoituksen saaminen sekä viranomaisasiat ja lainsäädäntö.

Markkinoinnin haasteet korostuivat erityisesti digitaalisessa toimintaympäristössä, ja ne liittyivät visuaalisuuteen ja saavutettavuuteen. Sosiaalinen media, verkkosivut ja digitaaliset myyntikanavat edellyttävät visuaalista sisältöä, jonka tuottaminen ja arvioiminen on näkövammaiselle yrittäjälle usein vaikeaa ilman ulkopuolista apua. 

Vastausten perusteella viranomaisasioinnissa haasteena ei ollut ainoastaan palvelujen saavutettavuus, vaan myös tiedon hajanaisuus. Useat vastaajat kuvasivat tilanteita, joissa he joutuivat kokoamaan lainsäädäntöön tai etuuksiin liittyvää tietoa useista eri lähteistä, eikä kokonaiskuvaa ollut helppo muodostaa.

Markkinointi ja myynti nousevat kasvun esteiksi myös Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön Pk-barometrien tuloksissa. Näkövammaisilla yrittäjillä kyse ei ollut pelkästä osaamisesta, vaan rakenteellisesta ongelmasta: näkövammaisille yrittäjille omien palvelujen markkinointi digitaalisesti on myös saavutettavuuskysymys.

5.2 Näkövammasta johtuvat erityiset haasteet

Näkövammaan liittyvät haasteet nousivat kyselyssä esiin vahvana ja toistuvana kokonaisuutena. Merkittävimmiksi koettiin:

• digipalvelujen puutteellinen saavutettavuus
• apuvälineiden ja ohjelmistojen yhteensopivuus
• liikkuminen ja kuljetuspalvelujen toimivuus
• henkilökohtaisen avun riittävyys yrittäjän työssä.

Avoimissa vastauksissa vastaajat kuvasivat konkreettisesti, kuinka saavutettavuusongelmat hidastavat työtä, lisäävät kuormitusta ja vievät aikaa varsinaiselta ansiotoiminnalta. Esimerkiksi taloushallinto‑ ja laskutusohjelmistot, viranomaislomakkeet sekä jatkuvasti päivittyvät digitaaliset palvelut aiheuttavat toistuvaa lisätyötä.

Liikkumiseen ja kuljetuspalveluihin liittyvät haasteet koskevat erityisesti yrittäjiä, joiden työ edellyttää matkustamista tai osallistumista tapahtumiin. Merkittävinä työntekoa rajoittavina tekijöinä vastaajat kokivat vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten saatavuuden, ennakoitavuuden ja päätösten hitauden.

Liikkuminen ja henkilökohtainen apu eivät esiinny erillisenä ongelmana Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön Pk-barometreissa lainkaan. Ne ovat näkövammaisille yrittäjille kuitenkin rakenteellinen este yrittäjyydelle, eivät yksilöllinen haaste. Byrokratia koetaan raskaaksi myös Pk-barometrien tulosten perusteella, mutta näkövammaisia byrokratia haastoi kyselyn perusteella eri tavoin kognitiivisen ja ajallisen kuormituksen ja saavutettavuuspuutteiden vuoksi.

6. Näkövammaisten liiton palvelut ja niiden merkitys

6.1 Palvelujen tunnettuus

Kysely osoittaa, että liiton yrittäjille suunnattujen palvelujen tunnettuus oli puutteellista: vain 20 % koki tuntevansa palvelut hyvin ja vain noin 30 % tunsi palvelut heikosti tai ei lainkaan.

Tämä viittaa siihen, että tieto palveluista ei tavoittanut yrittäjiä riittävän selkeästi tai oikea-aikaisesti tai liiton palvelut eivät vastanneet heidän tarvettaan. Vastaajat toivat esille myös tarpeita sellaisiin olemassa oleviin yleisiin palveluihin, joita on saatavilla muualta kuin Näkövammaisten liitosta.

6.2 Koetut tärkeimmät palvelut

Vastaajien mukaan tärkeimpiä liiton tarjoamia palveluja ovat saavutettavuusneuvonta, teknologiatuki (ruudunlukijat, tekoäly, sovellukset), vertaistuki ja verkostoituminen sekä oikeuksienvalvonnan tuki, erityisesti vammaispalvelut ja Kela-asiat.

Sen sijaan yleisluontoinen yritysneuvonta koettiin vähemmän merkitykselliseksi, sillä sitä on saatavilla myös muista, kaikille yrittäjille suunnatuista palveluista. Vastaajat korostivat toivovansa liitolta nimenomaan näkövammaspesifiä asiantuntemusta, jota muualta ei ole saatavilla.

7. Kehittämistarpeet vastausten perusteella

Avovastaukset muodostavat selkeän ja yhtenäisen viestin siitä, mihin suuntaan liiton yrittäjätukea tulisi kehittää. Suuntaviivoja kehittämiselle ovat:

• tekoälyn ja uuden teknologian hyödyntäminen nimenomaan näkövammaisen yrittäjän näkökulmasta
• oikeuksienvalvonta, jossa yrittäjyys huomioidaan systemaattisesti
• räätälöity vertaistuki ja kokemusten jakaminen
• ajantasainen ja keskitetty tieto yrittäjyyteen liittyvistä lakimuutoksista
• käytännönläheinen tuki markkinointiin ja sosiaalisen median käyttöön.

Monet vastaajat toivoivat säännöllistä ja helposti saavutettavaa tiedottamista esimerkiksi sähköpostitse tai verkkopohjaisen tietopankin muodossa.

8. Yhteenveto

Näkövammaisten yrittäjien kyselyn tärkein anti on selkeä. Suurilta osin näkövammaisten yrittäjien kohtaamat haasteet eivät ole laadultaan erilaisia kuin muilla pienyrittäjillä. Haasteet kuitenkin kasaantuvat ja muodostuvat rakenteellisiksi esteiksi, mikä tekee yrittäjyydestä näkövammaisille merkittävästi kuormittavampaa kuin muille yrittäjille.

Vertailu Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön pk-yritysbarometreihin 2025–2026 sekä Mikro- ja yksinyrittäjien ja Oulun yliopiston Mikroyritysbarometriin vahvistaa tämän havainnon. Heikko kysyntä, byrokratia, rahoituksen vaikeus ja jaksaminen ovat kaikille yrittäjille tuttuja teemoja. Näkövammaisille yrittäjille ne kuitenkin kertautuvat: digipalvelujen saavutettavuuspuutteet lisäävät työtaakkaa, liikkumisen palvelujen epävarmuus rajoittaa verkostoitumista ja taloudellisten puskurien niukkuus tarkoittaa, että pienetkin muutokset tuki- tai palvelurakenteissa voivat vaarantaa koko toimeentulon.

Yrittäjien eläkevakuutuksen ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen ovat näkövammaisille yrittäjille toimeentuloriskejä. Myös muut yrittäjät pitävät tätä ongelmallisena, mutta erityisen kriittistä se on matalalla liikevaihdolla toimiville.

Johtopäätöksenä kyselyn vastauksista voidaan todeta, että näkövammaisten yrittäjien tukeminen ei ole erillinen kysymys, vaan yhdenvertaisuuden edellytys yleisessä yrittäjyyspolitiikassa. Ilman näkövammaspesifiä, kohdennettua tukea yleisiä yrittäjyyspalveluita ei voi hyödyntää tosiasiallisesti yhdenvertaisesti.

Näkövammaisten liitolla on keskeinen rooli erityisasiantuntijana sekä julkisten palvelujen kumppanina. Vaikka yrittäjät kyselyn vastausten mukaan toivovat neuvontaa esimerkiksi markkinoinnissa, yritystoiminnan perusosaamisessa ja lakiasioissa, näiden palveluiden järjestämisvastuu kuuluu ensisijaisesti yleisille yrittäjyyspalveluille. 

Liiton tehtävänä on ohjata yrittäjiä näiden palvelujen piiriin, tukea palveluiden yhteensovittamista sekä tuoda esiin näkövammaisten erityiskysymyksiä esimerkiksi yritysneuvonnassa, työllisyyspalveluissa ja työeläkeyhtiöissä. Tulosten perusteella liiton oman toiminnan on tarkoituksenmukaista painottua niihin osa-alueisiin, joissa yleinen palvelujärjestelmä ei riittävästi vastaa tarpeisiin: saavutettavuuteen ja yhdenvertaisuuteen, vertaistukeen, apuvälineisiin ja niiden soveltamiseen, vammaispalveluihin sekä näkövammaiskuntoutuksen ja ammatillisen kuntoutuksen erityisratkaisuihin, kuten elinkeinotukeen.

Lähteet

Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö: pk-yritysbarometrit 2025–2026. https://www.yrittajat.fi/ajankohtaista/tutkimukset/- Ulkoinen linkki

Mikro- ja yksinyrittäjät ry (MYRY), Oulun yliopiston Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE, Iro Research: Mikroyritysbarometri. https://www.mikrojayksinyrittajat.fi/mikroyritysbarometri- Ulkoinen linkki

Näkövammaisten liitto: Webropol-kysely näkövammaisten yrittäjien tilanteesta, kevät 2026.