Ikääntyneet näkövammaiset pelkäävät palvelujen heikkenemistä ja digitalisaation vauhtia
Tämä käy ilmi Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan kyselystä, johon vastasi 194 yli 65-vuotiasta näkövammaista eri puolilta Suomea.
Valtaosa vastaajista arvioi arkensa hyväksi: 84,5 prosenttia kuvasi arkeaan erittäin tai melko hyväksi. Samalla lähes puolet kertoi kokevansa yksinäisyyttä ainakin toisinaan. Yksinäisyyden taustalla korostuivat liikkumisen vaikeudet, palvelujen puute sekä mahdollisuuksien vähentyminen osallistua harrastuksiin ja tavata ystäviä.
Kyselyn perusteella näkövammaisten ikäihmisten itsenäisen elämän kannalta tärkeimpiä palveluja ovat vammaispalvelulain mukainen liikkumisen tuki ja henkilökohtainen apu. Vastaajista 63 prosentilla oli käytössään kuljetuspalvelu ja 56 prosentilla henkilökohtainen apu. Silti yli kolmannes arvioi tarvitsevansa nykyistä enemmän palveluja. Eniten lisätarvetta nähtiin henkilökohtaisessa avussa, kuljetuspalveluissa, digituen saamisessa sekä arjen asioinnin tukemisessa.
Moni vastaaja kertoi olevansa huolissaan siitä, että vammaisuuden aiheuttamat tarpeet jäävät ikääntymisen varjoon. Vastauksissa korostui pelko siitä, että vammaispalvelut korvataan yleisillä ikääntyneiden palveluilla, jotka eivät vastaa näkövamman aiheuttamaan avuntarpeeseen.
Digitalisaatio nousi kyselyssä esiin yhtenä suurimmista tulevaisuuden huolenaiheista. Vastaajista vain 40 prosenttia käyttää sähköisiä palveluja itsenäisesti apuvälineiden avulla. Lähes puolet tarvitsee asiointiin toisen henkilön apua, ja 15 prosenttia ei käytä sähköisiä palveluja lainkaan. Vastauksissa toivottiin saavutettavampia verkkopalveluja, vaihtoehtoisia asiointitapoja sekä käytännönläheistä digiohjausta.
Kyselyn avovastauksissa nousivat esiin myös pelko hyvinvointialueiden säästöistä, palvelujen keskittämisestä ja siitä, että ikääntyvien näkövammaisten tarpeita ei tunnisteta riittävästi. Samalla monet vastaajat korostivat palvelujen merkitystä kotona asumisen, osallisuuden ja toimintakyvyn ylläpitämisessä.
Kysely osoittaa, että näkövammaiset ikäihmiset haluavat elää aktiivista ja omannäköistä elämää mahdollisimman pitkään. Se onnistuu vain, jos yksilölliset palvelut, saavutettava asiointi ja riittävä tuki turvataan myös tulevaisuudessa.