Am­ma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen vaativan erityisen tuen sel­vi­tyk­ses­tä

Selvityksessä kuvataan eri lähteistä kootun aineiston perusteella arvio vaativan erityisen tuen nykytilasta ja esitetään kehittämisehdotuksia vaativan erityisen tuen toteuttamiseen osana ammatillista koulutusta. 

Ehdotus 1. Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen inklusiivisuutta ja yhdenvertaisuutta

Näkövammaisten liitto kannattaa ammatillisen koulutuksen inklusiivisuuden ja yhdenvertaisuuden vahvistamista. Inklusiivisuuden lähtökohtana tulee olla opiskelijan tosiasiallinen mahdollisuus hakeutua kiinnostustaan ja tavoitteitaan vastaavaan koulutukseen, osallistua opetukseen yhdenvertaisesti sekä saada tarvitsemansa tuki siinä oppimisympäristössä, jossa hän opiskelee.

Selvityksessä inklusiiviseen ammatilliseen koulutukseen liitetään yhteiset ja saavutettavat oppimisympäristöt, alueellisesti kattava koulutuksen järjestäjäverkko, yksilölliset palvelupolut, kohtuulliset mukautukset, pienryhmäopetus ja moniammatillinen yhteistyö. Näkövammaisten liitto pitää näitä kaikkia tärkeinä. Inkluusio ei kuitenkaan toteudu vain sillä, että vammainen opiskelija sijoittuu yleiseen oppilaitokseen. Tuen, saavutettavuuden ja erityisosaamisen on oltava tosiasiallisesti opiskelijan käytettävissä. Inkluusio ei saa merkitä erityisosaamisen, yksilöllisen tuen tai pienryhmäopetuksen vähentämistä.

Inklusiivisuuden ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen edellyttää myös pitkäjänteistä opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen kehittämistä. Lisäksi tarvitaan ammatillisen koulutuksen johdon osaamisen kehittämistä ja johtamisnäkemyksen uudistamista. 

Näkövammaisten opiskelijoiden yhdenvertainen opiskelu edellyttää muun muassa: 

• saavutettavia digitaalisia oppimisympäristöjä ja oppimateriaaleja
• apuvälineiden (esim. ruudunlukuohjelma) kanssa toimivia järjestelmiä
• materiaalien saamista saavutettavassa muodossa riittävän ajoissa
• näkövammaisten näkökulmasta fyysisesti esteettömiä, turvallisia ja helposti hahmotettavia tiloja (taktiiliset opasteet, kontrastit, valaistus, selkeät tilaratkaisut ym.)
• ympäristöön ja turvallisiin kulkureitteihin perehdyttämistä liikkumistaidon ohjauksella 
• yksilöllisiä opetus- ja arviointijärjestelyjä
• kohtuullisia mukautuksia opetuksessa, näytöissä ja työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa
• riittävää opinto- ja uraohjausta
• näkövammaisuuteen liittyvän erityisosaamisen saatavuutta (näkövammaisten kuntoutusohjaajat ja näkövammaisjärjestöjen osaaminen).

Selvityksen järjestökuulemisessa tuotiin esiin, että saavutettavuus, esteettömyys sekä kohtuulliset mukautukset toteutuvat epätasaisesti. Myöskään näkövammaisuuteen liittyvää osaamista ei ole yhdenvertaisesti saatavilla kaikilla paikkakunnilla. Kohtuullisten mukautusten käsitettä ei selvityksen mukaan aina tunneta oppilaitoksissa riittävästi. Näihin puutteisiin tulee vastata konkreettisilla valtakunnallisilla toimilla.

Inklusiivisuuden vahvistamisen tulee lisätä myös opiskelijoiden koulutuksellista valinnanvapautta. Näkövamma ei saa johtaa siihen, että opiskelijaa ohjataan vain koulutuksen järjestäjän olemassa olevaan tarjontaan tai vammaisille tavanomaisiksi ajateltuihin tutkintoihin. Koulutusalan soveltuvuutta tulee arvioida yksilöllisesti sen jälkeen, kun tarvittavat mukautukset ja tukitoimet on tunnistettu.

Lisäksi on tehtävä selkeä ero oppimisen tuen ja vammaisuuteen liittyvien saavutettavuus- ja mukautustarpeiden välille. On huomattava, etteivät näkövammaisen opiskelijan tarpeet kohtuullisille mukautuksille sekä muulle yksilölliselle tuelle ja yksilöllisille järjestelyille aiheudu välttämättä oppimisvaikeudesta, vaan ne aiheutuvat näkövammasta. Näkövamma ja oppimisvaikeus on osattava erottaa toisistaan. Samoin niiden erilainen vaikutus on osattava erottaa tilanteissa, joissa on kyse molemmista. 

Selvityksen mukaan vaativan erityisen tuen tutkintotarjonta on nykyisin suppea ja koulutukseen pääsyssä on haasteita erityisesti tutkintokoulutukseen hakeutuvilla. Näihin ongelmiin tulee puuttua. 

Näkövammaisten liitto esittää, että ehdotuksen toimeenpanolle asetetaan konkreettiset tavoitteet ja seurantamittarit ainakin saavutettavuudelle, kohtuullisten mukautusten toteutumiselle, tutkintotarjonnan laajuudelle, opiskelijoiden osallisuudelle, opintojen etenemiselle sekä jatko-opintoihin ja työelämään siirtymiselle. Vammaisia opiskelijoita ja vammaisjärjestöjä tulee osallistaa toimintamallien suunnitteluun, toimeenpanoon ja vaikutusten arviointiin.

Ehdotus 2. Selkeytetään vaativan erityisen tuen koulutuspolut ja kehitetään Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavasta koulutuksesta (TELMA) itsenäiseen elämään valmentava koulutus

Näkövammaisten liitto korostaa, että opiskelijan tuen tulee aina perustua opiskelijan yksilölliseen toimintakykyyn, tavoitteisiin ja tosiasialliseen tuen tarpeeseen, ei diagnoosiin, vammaryhmään tai yksinomaan perusopetuksessa tehtyihin tukiratkaisuihin.

Selvityksessä ehdotetaan vaativan erityisen tuen kohdentamista tilanteisiin, joissa kevyemmät oppimisen tuen muodot eivät riitä. Näkövammaisten liitto pitää tätä lähtökohtaisesti perusteltuna. Opiskelijaa ei kuitenkaan saa vaatia ensin epäonnistumaan kevyempien tukimuotojen varassa. Aikaisempi tieto opiskelijan tuen tarpeesta, opiskelijan ja hänen läheistensä näkemykset sekä vammaan liittyvä asiantuntijatieto on otettava huomioon ennakoivasti. Tarvittava tuki tulee järjestää heti opintojen alusta lähtien. Tuen tarvetta tulee myös voida arvioida joustavasti uudelleen opintojen aikana.

Näkövammaisten liitto pitää tavoitetta tutkintotarjonnan laajentamisesta kannatettavana, mutta suhtautuu varauksella ehdotukseen poistaa vaativa erityinen tuki erillisenä hakukohteena tutkintokoulutukseen hakeuduttaessa. Uudistus voi parhaimmillaan lisätä opiskelijoiden koulutuksellista valinnanvapautta, mutta riskinä on vaativaa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden jääminen tarvitsemansa tuen ulkopuolelle.

Jos tuen tarvetta lähdetään arvioimaan vasta opintojen alettua, on vaarana, että opiskelija tulee valituksi oppilaitokseen, jolla ei ole valmiuksia järjestää hänen tarvitsemaansa tukea. 

Hakuvaiheen tietojen käsittelyssä on samalla turvattava opiskelijan yksityisyys ja varmistettava, ettei vammaa tai terveydentilaa käytetä perusteettomasti opiskelijavalintaa rajoittavana tekijänä.

Näkövammaisten liitto pitää TELMA-koulutuksen kohderyhmän ja tavoitteiden täsmentämistä tarpeellisena, mutta suhtautuu kriittisesti työelämäyhteyden poistamiseen koulutuksen tavoitteista. TELMAsta siirtyy opiskelijoita myös tutkintokoulutukseen ja Näkövammaisten liiton mielestä TELMA-koulutuksessa on säilytettävä mahdollisuus polkuun kohti tutkintokoulutusta.

Vaikeakaan vamma ei saa johtaa ennalta määrättyyn oletukseen siitä, ettei henkilöllä olisi mahdollisuuksia työhön, tuettuun työllistymiseen, tutkinnon osien suorittamiseen tai jatko-opintoihin. Myös itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa tulee voida asettaa opiskelijan omiin tavoitteisiin perustuvia työelämä- ja jatko-opintotavoitteita.

Itsenäisen elämän taidot ja työelämävalmiudet eivät ole toisistaan erillisiä kokonaisuuksia. Ympäristön hahmottamisen taidot, näkövammaisena liikkumisessa tarvittavat taidot, saavutettavan tieto- ja viestintäteknologian hallinta, apuvälineiden käyttötaidot, omien tukitarpeiden sanoittaminen, asiointitaidot ja oman toiminnan suunnittelu tukevat samanaikaisesti itsenäistä elämää, opiskelua ja työllistymistä.

Näkövammaisten liitto korostaa, että näkövammaisen opiskelijan itsenäiseen elämään valmentautuminen edellyttää myös näkövammaisuuteen liittyvien erityistaitojen (näkövammaistaitojen) suunnitelmallista vahvistamista. Näitä taitoja ovat muun muassa liikkumistaito (valkoisen kepin käyttö, opastuksessa kulkeminen, heikkonäköisenä liikkuminen), päivittäisten toimintojen taidot, näönkäyttöön ja muiden aistien hyödyntämiseen liittyvät taidot, käsien ja tuntoaistin käyttö sekä itsenäinen toimiminen erilaisissa ympäristöissä. TELMA-koulutuksen järjestäjällä tulee aina olla valmius tunnistaa näkövammaisen opiskelijan yksilölliset tarpeet ja järjestää tarvittava näkövammaisuuden erityisosaaminen. Näiden taitojen merkitystä ei tule tarkastella vain itsenäisen asumisen näkökulmasta. Samat taidot luovat perustaa myös jatko-opinnoille, työelämään osallistumiselle ja yhteiskunnalliselle osallisuudelle. Siksi niiden vahvistaminen on tärkeä osa näkövammaisen nuoren tulevaisuuden koulutus- ja työelämäpolkua. 

Näkövammaisten liitto esittää, että:

• Mahdollinen TELMA-uudistus valmistellaan tiiviissä yhteistyössä vammaisten opiskelijoiden ja vammaisjärjestöjen kanssa
• TELMA-koulutusta kehitettäessä tulee varmistaa näkövammaisten opiskelijoiden itsenäisen elämän taitojen(näkövammaistaitojen) yksilöllinen tuki 
• koulutuksen tavoitteissa säilytetään mahdollisuus yksilöllisiin työelämä- ja jatko-opintotavoitteisiin
• TELMAn, TUVAn ja tutkintokoulutuksen välillä mahdollistetaan joustavat ja kaksisuuntaiset siirtymät
• uudistuksen vaikutuksia seurataan koulutukseen pääsyn, osallisuuden, jatkopolkujen ja työelämäosallisuuden näkökulmasta.

Ehdotus 3. Lisätään vaativan erityisen tuen tutkinto- ja TUVA-koulutusten järjestämislupia

Näkövammaisten liitto kannattaa vaativan erityisen tuen tutkinto- ja TUVA-koulutusten järjestämislupien lisäämistä. Koulutustarjonnassa on alueellisia eroja ja pitkät etäisyydet voivat estää opiskelijaa hakeutumasta hänelle soveltuvaan koulutukseen.

Lupien lisääminen ei yksin takaa laadukasta tukea. Koulutuksen järjestäjillä tulee olla riittävä osaaminen näkövammaisten opiskelijoiden opiskelun ja yksilöllisten tukitarpeiden huomioimisessa. Lisäksi järjestämisluvan saaneella koulutuksen järjestäjällä tulee olla tosiasialliset valmiudet järjestää vaativaa erityistä tukea kaikille opiskelijoille sekä sitoutua saavutettavuuteen, kohtuullisiin mukautuksiin, riittävään henkilöstöön, moniammatilliseen yhteistyöhön ja alueelliseen verkostotyöhön. 

Järjestämislupien lisäämistä arvioitaessa tulee tarkastella ainakin:

• fyysisten ja digitaalisten oppimisympäristöjen esteettömyyttä ja saavutettavuutta
• opiskelun apuvälineiden ja kohtuullisten mukautusten toteutumista
• henkilöstön näkövammaisuuteen liittyvää erityisosaamista ja sen saatavuutta
• työpaikalla tapahtuvan oppimisen järjestämistä
• yhteistyötä erityisoppilaitosten ja vammaisalan asiantuntijoiden kanssa
• opiskelijan mahdollisuuksia siirtyä joustavasti koulutusmuodosta tai oppilaitoksesta toiseen.

Järjestämislupien lisäämisen tavoitteena tulee olla myös vammaisten opiskelijoiden koulutuksellisen valinnanvapauden parantaminen. Lähellä kotia oleva koulutus ei vielä takaa yhdenvertaisuutta, jos opiskelijan valittavana oleva tutkintotarjonta ei vastaa hänen kiinnostustaan, osaamistaan ja ammatillisia tavoitteitaan.

Ehdotus 4. Vahvistetaan ruotsinkielistä vaativan erityisen tuen koulutusta

Näkövammaisten liitto kannattaa ruotsinkielisen vaativan erityisen tuen koulutuksen vahvistamista. Ruotsinkielisillä opiskelijoilla tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus saada vaativaa erityistä tukea omalla kielellään riippumatta heidän asuinpaikastaan. Oikeus omaan kieleen ei saa rajoittua opetuskieleen. 

Näkövammaisten liitto pitää välttämättömänä, että ruotsinkielinen vaativan erityisen tuen koulutus pystyy vastaamaan myös näkövammaisten opiskelijoiden yksilöllisiin, näkövammasta aiheutuviin tuen tarpeisiin.

Ruotsinkielisenä tulee olla saatavilla myös saavutettavia oppimateriaaleja ja oppimisalustoja. 

Ruotsinkielisten opiskelijoiden ohella on saamenkielisiä vammaisia opiskelijoita. Näkövammaisten liitto kysyy, millä tavoin saamenkielisten mahdollisuus saada koulutusta omalla kielellään toteutuu. 

Ehdotus 5. Luodaan kansallinen toimintamalli oppimisen tuen kehittämiseen, ohjaukseen ja konsultaation tarjoamiseen

Näkövammaisten liitto kannattaa kansallisen toimintamallin sekä osaamis- ja tukikeskuksen perustamista. Kansallista toimintamallia ei tule rakentaa ainoastaan yleisen erityispedagogisen osaamisen varaan. Siihen tulee sisällyttää myös näkövammaisuuteen liittyvä erityisosaaminen.

Näkövammaisten liiton näkemyksen mukaan toimintamallin tulee kattaa esimerkiksi:

• digitaalinen saavutettavuus ja saavutettavat oppimateriaalit
• Apuvälineratkaisut ja niiden käytön ohjaus
• toiminnallisen näön huomioiminen
• liikkuminen ja oppimisympäristöön orientoituminen
• opetuksen, näyttöjen ja arvioinnin kohtuulliset mukautukset
• työpaikalla tapahtuvan oppimisen järjestäminen näkövamma huomioiden
• näkövammaisten opiskelijoiden opinto- ja uraohjaus sekä siirtyminen jatko-opintoihin ja työelämään
• työpaikkaohjaajien ja työnantajien tukeminen

Opiskelijan oikeuksien toteutumisen kannalta välttämätön konsultaatio ei saa olla kiinni oppilaitoksen maksukyvystä tai halukkuudesta hankkia palvelua. Kansallisesti tarpeellinen peruskonsultaatio, ohjaus ja näkövammaisalan erityisosaamisen välittäminen tulee turvata niin, että sitä on yhdenvertaisesti koulutuksen järjestäjien käytettävissä eri puolilla Suomea. 

Vammaisjärjestöjen asiantuntemus tulee kytkeä toimintamalliin pysyvänä osana, ei vain yksittäisten kuulemisten kautta. Myös opiskelijoiden edustuksen tulee olla mukana toimintamallin kehittämisessä ja arvioinnissa.

Ehdotus 6. Kehitetään vaativan erityisen tuen rahoitusjärjestelmää

Näkövammaisten liitto pitää vaativan erityisen tuen rahoitusjärjestelmän kehittämistä tarpeellisena. Kaikista muutoksista tulee kuitenkin tehdä huolellinen vammaisvaikutusten arviointi. Rahoituksen on turvattava opiskelijan tarvitsema tuki koulutuksen järjestämispaikasta, koulutusmuodosta ja opiskelijan iästä riippumatta.

Rahoituksen tulee perustua opiskelijan tosiasiallisen tuen sisältöön ja vaativuuteen. Saman diagnoosin tai vammaryhmän sisällä tuen tarpeet voivat vaihdella huomattavasti. Näkövammaisen opiskelijan tarvitsema tuki voi painottua esimerkiksi saavutettaviin materiaaleihin, apuvälineteknologiaan, näkövammaistaitojen ohjaukseen, työpaikalla tarvittaviin järjestelyihin tai henkilöstön konsultaatioon.

Rahoituksen määräytymisperusteissa tulee varmistaa, ettei paljon tukea tarvitsevista opiskelijoista muodostu koulutuksen järjestäjälle taloudellista riskiä. Tämä koskee erityisesti tutkinnon suorittamiseen, opintojen etenemiseen ja työllistymiseen liittyviä mittareita.

Työllistymiseen vaikuttavat myös koulutuksen järjestäjästä riippumattomat tekijät, kuten työmarkkinoiden rakenteet, työnantajien asenteet, työympäristöjen saavutettavuus ja esteettömyys sekä tukipalvelujen saatavuus. Rahoitusjärjestelmän ei tule synnyttää kannustinta valita opiskelijoita sen perusteella, kuinka todennäköisesti heidän arvioidaan valmistuvan tai työllistyvän. 

Lisäksi tulee turvata oppivelvollisuusiän ylittäneiden henkilöiden mahdollisuus saada tarvitsemansa vaativa erityinen tuki. Rahoitusratkaisujen tulee mahdollistaa myös jatkuva oppiminen, uudelleenkouluttautuminen (esimerkiksi työiässä näkövammautumisen yhteydessä) ja myöhemmin koulutukseen palaaminen.

Ehdotus 7. Kehitetään viranomaisyhteistyötä nivelvaiheissa ja yhtenäistetään käytännöt eri alueilla

Näkövammaisten liitto kannattaa ehdotusta. Näkövammaisen opiskelijan koulutuspolkuun ja opiskelun edellytyksiin voi liittyä useita eri toimijoita ja palveluita. Opiskelussa tarvittavat apuvälineet, liikkumisen tuki, henkilökohtainen apu, kuntoutus, opiskelun tuki ja muut palvelut tulevat eri tahoilta. Opiskelijalle tai hänen läheisilleen ei saa jäädä kohtuutonta vastuuta tämän kokonaisuuden yhteensovittamisesta.

Valtakunnallisesti yhtenäisiä käytäntöjä tarvitaan erityisesti:

• oppilaitoksen vastuulla olevan tuen ja avustamisen
• henkilökohtaisen avun
• opiskelussa tarvittavien apuvälineiden
• liikkumisen tuen (kuljetuspalvelujen opiskelumatkat)
• asumisen tuen
• kuntoutuksen ja opiskelun yhteensovittamisen
• tarpeellisen tiedonsiirron
• palvelukokonaisuuden koordinoinnin
• jatko-opintoihin, työllisyyspalveluihin ja työelämään siirtymisen osalta.

Yhtenäiset käytännöt eivät saa tarkoittaa opiskelijan yksilöllisen tilanteen sivuuttamista. Kansallisten käytäntöjen tulee selkeyttää toimijoiden vastuut ja yhteistyömenettelyt, mutta opiskelijan palvelujen ja tuen tulee edelleen perustua hänen yksilölliseen tarpeeseensa.

Näkövammaisten liitto kannattaa saattaen vaihtamisen periaatetta. Nivelvaiheen valmistelu tulee aloittaa riittävän ajoissa. Vastaanottavan oppilaitoksen tulee voida opiskelijan suostumuksella valmistella esimerkiksi oppimisympäristön saavutettavuutta, oppimateriaaleja, apuvälineiden käyttöä, liikkumisjärjestelyjä ja muita tarvittavia mukautuksia jo ennen opintojen alkamista.

Nivelvaiheyhteistyötä ei tule rajata perusopetuksesta toiselle asteelle siirtymiseen. Suunnitelmallista tukea tarvitaan myös siirryttäessä TUVAsta tai TELMAsta tutkintokoulutukseen tai oppilaitoksesta toiseen. Myös siirtymät koulutuksesta työllisyyspalveluihin ja työelämään tulee olla tuettuja. 

Erityisesti valmistumisvaiheessa tulee yhdessä opiskelijan kanssa tunnistaa, millaista tukea hän tarvitsee työnhakuun, työpaikan löytämiseen, työolosuhteiden järjestelyihin, apuvälineisiin ja työnantajan ohjaukseen. Siirtymän tulee olla suunniteltu ja vastuutahot selkeästi määritelty.

Vammaisjärjestöt tulee tunnistaa alueellisissa yhteistyörakenteissa asiantuntijatahoina. Järjestöjen osaamista voidaan hyödyntää opiskelijoiden ja ammattilaisten tukena, mutta järjestöille ei tule siirtää koulutuksen järjestäjille tai viranomaisille kuuluvia lakisääteisiä vastuita.

Muut huomiot

Näkövammaisten liitto pitää selvitystä tarpeellisena. On myönteistä, että siinä tarkastellaan vaativan erityisen tuen rakenteiden lisäksi vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista ja että valmistelussa on kuultu vammais- ja opiskelijajärjestöjä. 

Näkövammaisten liitto nostaa esiin SORA-säännösten yhdenmukaisen ja syrjimättömän soveltamisen. Näkövamma ei sellaisenaan saa johtaa siihen, että hakijan koulutus- tai ammatinvalinnan mahdollisuuksia rajataan. Opiskelijan soveltuvuutta tulee arvioida yksilöllisesti suhteessa koulutuksen ja ammatin tosiasiallisiin terveydentila- ja toimintakykyvaatimuksiin eikä pelkästään vamman tai diagnoosin perusteella. Arvioinnissa tulee huomioida kohtuullisten mukautusten vaikutus opiskelijan mahdollisuuksiin suoriutua koulutuksesta ja myöhemmin työstä. Koulutuksen järjestäjillä tulee olla riittävä näkövammaisuuteen liittyvä osaaminen, jotta opiskelijan toimintakykyä ja soveltuvuutta ei arvioida virheellisten oletusten perusteella.

Näkövammaisten liitto korostaa, että selvityksen ehdotuksia tulee tarkastella kokonaisuutena. Järjestämislupien lisääminen ilman osaamisen, saavutettavuuden, esteettömyyden ja rahoituksen vahvistamista ei vielä turvaa laadukasta tukea. TELMA-koulutuksen uudistaminen ilman joustavia jatkopolkuja voi puolestaan kaventaa opiskelijoiden tulevaisuuden mahdollisuuksia. Inkluusion vahvistaminen ilman saavutettavuutta, kohtuullisia mukautuksia ja näkövammaisuuden erityisosaamista voi jäädä muodolliseksi.

Uudistusten toimeenpanoa tulee seurata vammaisten opiskelijoiden tosiasiallisen yhdenvertaisuuden, koulutusvalintojen, opintojen etenemisen, jatko-opintojen sekä työelämään siirtymisen näkökulmasta.

Näkövammaisten liitto muistuttaa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta yleissopimuksesta ja siitä, että sopimus on Suomessa voimassa lakina. YK:n vammaissopimuksen artikla 9 käsittelee esteettömyyttä ja saavutettavuutta, artikla 24 koulutusta ja artikla 27 työtä ja työllistymistä. 

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea (CRPD-komitea) käsitteli Suomen valtion maaraporttia elokuussa 2025. Syyskuussa 2025 CRPD-komitea antoi Suomen valtiolle lukuisia suosituksia, joista koulutusta koskivat muun muassa nämä.

46. Komitea on huolestunut siitä, että 

a) osallistavan koulutuksen toteutuminen on puutteellista, mikä johtaa erillisen koulutuksen yleisyyteen; 

b) puuttuu päteviä opettajia osallistavan koulutuksen antamista varten; 

c) koulutusjärjestelmä ei ole vammaisten ulottuvilla Ahvenanmaalla eivätkä he pysy koulussa ja heidän oppimistuloksensa ovat vaatimattomia; 

47. Komitea suosittelee, että sopimuspuoli kuullen tiiviisti vammaisia henkilöitä ja heidän osallistuessaan aktiivisesti heitä edustavien järjestöjen kautta 

a) muuttaa koulutusjärjestelmänsä osallistavaksi muun muassa toteuttamalla valmiuksienkehittämisohjelmia, jotka koskevat vammaisten henkilöiden 

oikeutta osallistavaan koulutukseen, muuntamalla eriytetyn koulutuksen keskukset osallistavan koulutuksen tukikeskuksiksi, suuntaamalla voimavarat valtaväestölle tarkoitettujen koulutuslaitosten tukemiseen, varmistamalla vammaisia opiskelijoita varten kohtuulliset mukautukset, mukaan lukien yksilölliset oppimissuunnitelmat, ja takaamalla oppimistulosten syrjimättömän arvioinnin; 

b) parantaa koulutusalan ammattilaisille annettavaa koulutusta vammaisten henkilöiden oikeuksista ja osallistavasta koulutuksesta, nostaa pätevien opettajien 

määrää, lisää vammaisten opettajien rekrytointia ja varmistaa heitä varten kohtuulliset mukautukset, mukaan lukien Ahvenanmaalla; 

c) varmistaa, että Ahvenanmaan koulutusjärjestelmää koskevan sääntelyn uudelleentarkastelu tapahtuu yleissopimuksen mukaisesti, ja osoittaa riittävät resurssit 

sen varmistamiseksi, että kaikki vammaiset opiskelijat pääsevät koulutukseen, pysyvät koulutuksessa ja harjoittavat opintojaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. 

Näkövammaisten liitto ihmettelee lausuntopyynnön jakelua. Jakelussa on vain kaksi vammaisjärjestöä. Lausunnolla oleva asia koskettaa suoraan eri tavoin vammaisia ihmisiä. YK:n vammaissopimuksen 4 artiklan 3 kohta sisältää vahvan osallistamisvelvoitteen. Osallistamisvelvoite on laaja eikä se täyty sillä, että lausuntopyyntö on kaikkien nähtävillä Lausuntopalvelussa.