Vuosisuunnitelma
1. Johdanto: Suomi, jossa näkövammaisten yhdenvertaisuus ja ihmisoikeudet toteutuvat
Näkövammaisten liitto toimii asiantuntija-, palvelu- ja yhteistyöjärjestönä. Edistämme näkövammaisten oikeuksia ja sujuvaa arkea, ehkäisemme syrjintää ja parannamme mahdollisuuksia yhdenvertaiseen osallistumiseen yhteiskunnassa. Toimintamme perustana on YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus.
Toimintaympäristö muuttuu nopeasti, ja tämä otetaan huomioon liiton uudella strategiakaudella. Poliittinen ilmapiiri on kiristynyt, ja solidaarisuus on jäämässä talouden ja leikkausten varjoon. Julkisten tukirakenteiden heikentyessä Näkövammaisten liiton rooli näkövammaisten sujuvan arjen ja yhdenvertaisuuden mahdollistajana on entistä merkittävämpi.
Järjestöavustusten merkittävät leikkaukset vuosina 2026–2027 ohjaavat liiton tehostamaan toimintaansa. Resurssien vähentyessä meidän on kehitettävä uusia ja entistä tehokkaampia toimintatapoja, joiden avulla voimme jatkossakin tarjota näkövammaisille heidän tarvitsemiaan palveluita.
Vuonna 2026 käynnistämme liiton järjestörakenteen uudistamisen, jonka tavoitteena on selkeyttää rakenteita ja vahvistaa yhteistyötä sekä varmistaa koko näkövammaisyhteisön toiminnan laatu ja toimintakyky muuttuvassa toimintaympäristössä.
Liiton tuottamien palveluiden osalta meidän tulee linjata, mitä palveluita tuotamme itse ja mitä muita vaihtoehtoja on palveluiden tuottamiselle. Samalla haemme toimintoihin tehokkuutta. Palveluiden tilaajat asettavat jatkossakin reunaehtoja palvelun toteuttamiselle. Nämä koskevat muun muassa henkilöstöä, tiloja ja välineitä.
Viestinnän painopisteitämme ovat liiton asiantuntijatyön näkyväksi tekeminen. Viestinnän erityisenä teemana vuonna 2026 on näkövammaisten tiedonsaanti.
Varainhankinnassa varaudumme toimintaympäristön muutoksiin, kun kilpailu lahjoittajista ja heidän antamastaan tuestaan järjestöjen välillä kiristyy. Uusien lahjoittajien tavoittaminen ja sitouttaminen edellyttää aiempaa suurempia panostuksia ja monipuolisempaa markkinointia. Tavoitteenamme on löytää uusia lahjoittajia ja sitouttaa heidät Annansilmät-lahjoittajiksi. Näin vahvistamme liiton omaa rahoituspohjaa ja turvaamme toimintojen jatkuvuuden tilanteessa, jossa valtion avustukset vähenevät merkittävästi.
2. Vaikuttamistyötä sujuvan arjen puolesta
Valtakunnallinen ja alueellinen vaikuttamistyö
Seuraamme hallitusohjelman toteutumista ja nostamme esiin näkövammaisten kannalta keskeisiä asioita. Perustelemme kantamme ja teemme töitä, jotta näkövammaisten asema ei entisestään heikkenisi. Vaikuttamista teemme sekä omana työnämme että yhdessä muiden järjestöjen kanssa.
Tavoitteemme on varmistaa, että palvelut ja niiden järjestäminen perustuvat näkövammaisen yksilöllisiin tarpeisiin ja elämäntilanteeseen. Tätä varten jaamme tietoa näkövammaisuudesta ja sen vaikutuksista arkeen niin viranomaisille kuin näkövammaisille ja heidän läheisilleen.
Vammaispalvelulaki ja muu sosiaalialan lainsäädäntö
Vuoden 2025 alussa voimaan tullut vammaispalvelulaki ja sen soveltaminen eri ikäisten näkövammaisten elämäntilanteissa on toimintamme painopiste. Tuomme esiin näkövammaisten tarpeita lain soveltamisessa ja ohjeiden laadinnassa. Seuraamme myös vammaispalvelupäätöksiä ja viestimme havainnot viranomaisille ja päättäjille.
Keräämme ajantasaista tietoa hyvinvointialueiden toiminnasta vaikuttamistyön tueksi sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Tavoitteemme on avata uusia yhteistyökanavia hyvinvointialueiden kanssa. Lisäksi tuemme näkövammaisia jäseniä alueellisissa vammaisneuvostoissa, kun ne osallistuvat ohjeiden laadintaan ja muihin vammaispalveluihin liittyviin valmisteluihin.
Jos vammaispalvelulain soveltamisalaa tiukennetaan, niin seuraamme muutosten vaikutuksia näkövammaisiin ja järjestämme tarvittaessa uutta koulutusta. Seuraamme ja vaikutamme myös muihin uudistuksiin: sosiaalihuoltolakiin, sosiaalihuollon palveluvalikoimaan sekä sosiaaliturvan kokonaisuudistukseen. Pidämme esillä näkövammaisten tarpeita ja tuomme esiin viime vuosien sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksia asiakastyön kautta saatuun tietoon perustuen. Erityisesti selvitämme, miten leikkausten yhteisvaikutukset näkyvät näkövammaisten elämässä. Seuraamme myös oikeuskäytäntöä, joka koskee vammaispalveluita.
YK:n vammaissopimus
Seuraamme ja vaikutamme siihen, että Suomen valtio toimeenpanee YK:n vammaisoikeuksien komitealta elokuussa 2025 saamansa suositukset YK:n vammaissopimuksen toimeenpanosta. Pidämme esillä YK:n vammaissopimuksen sitovuutta ja korostamme, että Suomen tulee noudattaa sopimusta. Sopimuksessa on kirjauksia myös vammaisten ihmisten osallistamisesta, jossa merkittävässä roolissa ovat järjestöt. Näkövammaisten kohdalla tämä tarkoittaa näkövammaisuuteen liittyvän erityisosaamisen esillä pitämistä vaikuttamistyössä, asiantuntijatyössä ja asiakastyössä.
Opiskelu ja työelämä
Vaikutamme siihen, että näkövammaiset oppilaat saavat tarvitsemansa tuen perusopetuksessa. Seuraamme perusopetuslain muutosten toimeenpanoa kunnissa ja puutumme epäkohtiin.
Vaikutamme tukeen työelämän muutoksissa ja muutostilanteissa. Edistämme yksilöllisiä, näkövammaisuuden huomioivia palveluja yhteistyössä muun muassa työllisyysalueiden, oppilaitosten, työnantajien ja hyvinvointialueiden kanssa. Toiminnassamme ja vaikuttamisessamme on keskeistä varmistaa, että näkövammaisten yksilöllisten tarpeiden mukaiset kohtuulliset mukautukset opiskelussa ja työssä toteutuvat.
Esteettömyys ja saavutettavuus
Tuotamme ja ylläpidämme digitaalisten palvelujen saavutettavuuteen liittyviä ohjeita ja viestimme erityisesti niille palveluntuottajille, jotka eivät kuulu digipalvelulain soveltamisalaan. Seuraamme tuotteiden ja palvelujen esteettömyyttä koskevan lainsäädännön toteutumista käytännössä. Vaikutamme digitaalisten palvelujen, verkkosivujen ja eri laitteiden esteettömyyden ja saavutettavuuden kehittymiseen. Teemme tässä yhteistyötä Euroopan Sokeiden Unionin ja eri Euroopan maiden näkövammaisjärjestöjen kanssa.
Jaamme tietoa digitaalisesta saavutettavuudesta opiskeluun ja työllistymiseen liittyen. Seuraamme, että alueelliset toimijat ja viranomaiset noudattavat tarvittavia saavutettavuusvaatimuksia. Demonstroimme ja jaamme tietoa verkkopalveluiden ja sovellusten käytöstä apuvälineiden avulla muun muassa webinaareissa ja tapahtumissa.
Rakennetun ympäristön osalta tavoitteemme on saada tällä vuosikymmenellä uudistettua esteettömyyslainsäädäntöä siten, että se ottaa huomioon myös näkövammaiset. Seuraamme sähköpotkulautoja ja muuta mikroliikkumista koskevaa lainsäädäntöä ja sen toimeenpanoa. Lisäksi seuraamme taksiliikennettä koskevan lainsäädännön korjaamista ja tuomme esiin näkövammaisten taksiasiakkaiden tarpeita. Taksiliikenteen osalta teemme yhteistyötä muun muassa Taksiliiton kanssa. Muistutamme viranomaisia tiedottamisen monikanavaisuudesta ja saavutettavuuden välttämättömyydestä, jotta tieto tavoittaa kaikki näkövammaiset.
Kansainvälinen vaikuttamistyö
Vaikutamme päätöksentekoon Euroopan Sokeiden Unionissa (EBU) ja EBU:n jäseninä Euroopan Vammaisfoorumissa (EDF). Osallistumme EBU:n kampanjoihin. Seuraamme Maailman Sokeiden Unionin (WBU) vaikuttamistyötä muun muassa hiljaisten autojen osalta. Vastaanotamme ulkomaisia vieraita ja jaamme heille tietoa liiton palveluista ja suomalaisen yhteiskunnan rakenteista.
Nostamme pohjoismaisten sisarjärjestöjemme kanssa esiin yhteisiä huolenaiheitamme ja jaamme toisillemme tietoa. Osallistumme laajennettuun pohjoismaiseen kongressiin, jonka teemana on työelämä.
3. Aktiivista ja tuloksellista yhteistyötä
Jatkamme pitkäjänteistä vaikuttamistyötä sekä alueellisissa että valtakunnallisissa verkostoissa näkövammaisuuteen liittyvien asioiden edistämiseksi. Kannustamme näkövammaisia osallisuuteen alueellisessa palvelujen kehittämisessä muun muassa kokemustoimijoina ja ohjausryhmien jäseninä. Hyödynnämme työssämme vuonna 2025 saatuja näkövammaisbarometrin tuloksia.
Liiton ja jäsenyhdistysten yhteistyö on tuloksellista
Aloitamme neuvottelut jäsenyhdistysten kanssa yhteistyön lisäämisestä eri toiminnoissa. Tavoitteena on lisätä kustannustehokkuutta ja poistaa mahdollisia päällekkäisyyksiä.
Järjestämme yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia. Teemme työtä alueellisen näkyvyyden parissa ja etsimme uusia yhteistyömuotoja jäsenyhdistysten kanssa. Osallistumme aktiivisesti myös erilaisiin yhteistyökumppaneiden järjestämiin tapahtumiin ja esittelemme tuotteita ja palveluitamme eri puolella Suomea.
Lisäksi jatkamme opaskoirayhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti alan toimijoiden kanssa.
4. Laadukasta ja tarpeita vastaavaa palvelua
Laadukkaat palvelumme tukevat näkövammaisten sujuvaa arkea
Kehitämme ja tuotteistamme palveluitamme vastaamaan näkövammaisten ja palvelua järjestävien tahojen tarpeita. Tuotamme kuntoutus- ja opaskoirapalveluita ja näitä tukevia tukipalveluita. Kohdistamme markkinointia potentiaalisille asiakkaille eri kanavissa.
Tuotamme ja välitämme sanoma- ja aikakauslehtiä sekä muita painettuja sisältöjä näkövammaisille saavutettavissa ja helppokäyttöisissä muodoissa. Lainaamme äänilehtien ja -kirjojen kuunteluun helppokäyttöisiä laitteita. Palvelumme parantavat näkövammaisten tiedonsaantimahdollisuuksia sekä vahvistavat osallisuutta tarjoamalla mahdollisuuden lehtien ja kirjojen lukemiseen.
Tuemme näkövammaisten digitaitojen kehittämistä tarjoamalla etäneuvontaa sekä julkaisemalla ohjeita avustavien teknologioiden käytöstä. Näin toimimalla digitaalisten palveluiden käyttäminen ja omien digitaitojen kehittäminen näkövammaisena on mahdollisimman sujuvaa.
Alueellisessa ohjauksessa ja neuvonnassa sekä työelämään ja opiskeluun liittyvässä neuvonnassa ydin on asiakastyö. Näkövammaiset ja heidän läheisensä saavat apua ja neuvoja muun muassa palvelujen hakemiseen ja työelämän pulmiin. Näkövammaisuus ja siihen liittyvät tarpeet sekä näkövammaisten kohtaamat ongelmatilanteet ovat erityisosaamistamme.
Järjestämme näkövammaisille nuorille valtakunnallista toimintaa. Toiminnan tavoitteena on nuorten osallisuuden tukeminen, itsenäistymisen edistäminen ja vertaistuen mahdollistaminen.
Näkövammaismuseo tunnetaan jatkossa nimellä Näkövammaismuseo Memona. Museo profiloituu vammaishistorian erikoismuseosta näkövammaisopetuksen ja –historian erikoismuseoksi. Museo on avoinna ajanvarauksella.
Kehitämme äänikirjatuotantoa säilyttääksemme asemamme nykyaikaisena ja houkuttelevana alan toimijana niin saavutettavissa kuin kaupallisissakin äänikirjajulkaisuissa.
Yksilöllisiä ja asiantuntevia palveluja näkövammaisille
Hyödynnämme keräämäämme asiakaspalautetta ja teemme sisäistä auditointia oman toimintamme, palvelun laadun ja tuotteiden kehittämiseksi. Viestimme säännöllisesti toimintojen ja palveluiden muutoksista.
Kehitämme ja tuotamme laadukkaita kuntoutuspalveluita asiakkaiden yksilölliset tarpeet huomioiden. Toteutamme kohdennettuja teemaviikkoja kuntoutuksessa, jotta eri asiakasryhmät saisivat entistä paremmin tarpeitaan vastaavan asiakas- ja kuntoutuskokemuksen.
5. Taloutemme on vastuullista ja ennakoivaa
Ajankohtainen taloustieto toimintojen tukena
Taloustiimimme tuottaa säännöllisesti taloustietoa toimintojen tueksi. Varmistamme, että taloudelliset näkökohdat otetaan huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Autamme yksiköitä budjetin laatimisessa ja seuraamisessa. Näin yksiköt pystyvät hallitsemaan kustannuksia sekä saavuttamaan asetettuja taloudellisia tavoitteitaan.
Iiris-palvelukeskuksen osalta vähennämme liiton käyttämiä tiloja nykytarpeen mukaiseksi sekä toteutamme Iiriksen kehittämis- ja uudistamisohjelman. Tavoitteenamme on vuokrata tilojamme ulkopuolisille tahoille isommissa kokonaisuuksissa. Näin toimimalla pienennämme omien toimintojemme toimitiloista johtuvia kustannuksia.
Seuraamme aktiivisesti liiton talouden toteumaa ja reagoimme välittömästi tuloksiin. Haemme talouden tasapainoa optimoimalla resursseja. Jatkamme ydintoimintaa tukevien prosessien kehittämistä ja käyttöönottoa. Näin toimimalla voimme tuottaa liiton palveluita taloudellisesti kannattavasti. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti liiton talouden toteutumasta ja samalla selvitetään toimenpiteet, joihin on ryhdytty, mikäli asetetut tavoitteet eivät ole toteutuneet.
Palvelulinjalla seurataan aktiivisesti tarjouskilpailuja ja vastaamme toiminnan kannalta olennaisiin tarjouspyyntöihin. Huolehdimme myös ajankohtaisista hinnantarkistuksista. Kohderyhmänä ovat erityisesti näkövammaiset, joille soveltuvia palveluita ei muutoin ole tarjolla. Viestinnällä, yhdistystyöllä ja hyvään asiakaskokemukseen panostamalla tavoittelemme sitä, että mahdollisimman moni kuntoutuksesta hyötyvä näkövammainen hakeutuisi kuntoutukseen.
Varainhankinta
Liiton varainhankinnassa varaudutaan toimintaympäristön muutoksiin. Kilpailu lahjoittajista kiristyy, uusien lahjoittajien tavoittaminen ja sitouttaminen edellyttää suurempia panostuksia sekä monipuolisempaa markkinointiviestintää. Asiakaspoistuma ja kulujen (mm. posti, paino, media) kasvu haastaa meitä jatkuvasti innovoimaan ja kehittämään toimintaamme. Tavoitteenamme on kasvattaa lahjoitustuottoa, joiden avulla tuemme liiton toimintaa.
Varainhankintaa toteutetaan Poliisihallituksen myöntämän rahankeräysluvan pohjalta. Varainhankinnasta saatujen varojen käyttökohteet päättää liiton hallitus rahankeräysluvassa määriteltyjen yleishyödyllisten kohteiden pohjalta.
Kehitämme ja toteutamme varainhankintaa uuden vuosien 2026–2028 varainhankintastrategian mukaisesti. Seuraamme varainhankinnan tuloksia päivä-, viikko- ja kuukausitasolla ja ryhdymme nopeasti tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan.
6. Toiminnan perustana on hyvinvoiva ja riittävä henkilöstö
Osaava ja arvostettu henkilöstö
Tavoitteenamme on, että liiton jokaisen työntekijän työnkuvat ovat selkeät ja oikeat. Panostamme siihen, että jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja osaamisensa kehittämiseen.
Liitossa otetaan käyttöön turvallisen tilan periaatteet ja häirintäyhteyshenkilö -käytäntö. Jatkamme myös työyhteisö- ja työvirekyselyjen toteuttamista ja toteutamme tarvittavia toimenpiteitä saatujen vastausten perusteella. Parannamme työhyvinvointia panostamalla esihenkilö- ja työyhteisötaitoihin. Kokoamme henkilöstöstä nousevia asioita valmisteluun. Tunnistamme näin paremmin kehittämis- ja koulutustarpeitamme. Jaamme arjen onnistumisia työntekijöiden kesken.
7. Tärkeimmät tapahtumat 2026
Tammikuu
4.1. Maailman pistekirjoituspäivä
28.1. Näkövammaisten liitto 98 vuotta
Helmikuu
18.2. hallituksen etäkokous
Maaliskuu
6.-8.3. Euroopan Sokeiden Unionin hallitus, Ruotsi
8.–14.3. Maailman glaukoomaviikko
25.3. hallituksen läsnäolokokous
Huhtikuu
15.4. hallituksen etäkokous
17.4. jäsenyhdistysten järjestöpäivä / etätapahtuma
29.4. Kansainvälinen opaskoirapäivä
Toukokuu
21.5. Kansainvälinen saavutettavuuspäivä
21.5. hallituksen läsnäolokokous
22.5. valtuustoseminaari
23.5. valtuuston kevätkokous
27.-29.5. Sight City, Frankfurt
30.5.-1.6. Euroopan Sokeiden Unionin hallitus, Viro
Näkövammarekisterin webinaari ja sairaalayhteyshenkilöiden tapaaminen
Kesäkuu
27.6. kansainvälinen kuurosokeuspäivä
Heinäkuu
Euroopan Sokeiden Unionin hallituksen etäkokous
Elokuu
19.8. hallituksen etäkokous
Jäsenyhdistysten toimihenkilötapaaminen / etätapahtuma
Syyskuu
8.9. Kansainvälinen lukutaitopäivä
10.-11.9. Hyvä ikä ja Fysioterapia ja Kuntoutus –messut, Helsingin messukeskus
23.-24.9. hallituksen läsnäolokokous
Näkövammarekisterin webinaari
Lokakuu
8.10. Maailman näköpäivä
10.10. Euroopan Sokeiden Unionin hallituksen etäkokous
15.10. Kansainvälinen valkoisen kepin päivä
22.10 Euroopan kuurosokeiden päivä
30.10. Jäsenyhdistysten järjestöpäivä / etätapahtuma
Euroopan Sokeiden Unionin johtajien toimikunnan kokous
Euroopan Sokeiden Unionin vaikuttamistyön toimikunnan kokous
Jäsenyhdistysten toimihenkilötapaaminen / etätapahtuma
Kuntoutusohjaajien webinaari/Palvelulinja
Marraskuu
8.–15.11.Sokeiden viikko
12.11. hallituksen läsnäolokokous
13.11. valtuustoseminaari
14.11. valtuuston syyskokous
Joulukuu
3.12. YK:n kansainvälinen vammaisten päivä
9.12. hallituksen etäkokous