Vuo­si­ker­to­mus

1. Johdanto – Visionamme saavutettava ja syrjimätön Suomi

Vuosi 2025 oli Näkövammaisten liitolle muutosten ja tulevaisuuteen suuntaavien linjausten vuosi. Toimintaympäristön haasteet edellyttivät tarkkaa arviointia ja vastuullisia päätöksiä, joilla turvataan liiton toiminnan jatkuvuus tulevina vuosina. Vuoden aikana toteutettiin merkittäviä taloudellisia sopeuttamistoimia. Apuvälineitä myyneen Aviriksen ja  apuvälinelainaamon toiminta päättyi sekä konserniin kuuluneen Annanpura Oy:n alasajo toteutettiin. Päätökset olivat vaikeita, mutta tarpeellisia liiton toimintaedellytysten turvaamiseksi.   

Syysvaltuustossa hyväksyttiin liiton uusi strategia, joka selkeyttää liiton tavoitteita ja painopisteitä sekä vahvistaa toiminnan ja talouden kestävyyttä. Uuden strategian toimeenpanoon ryhdyttiin välittömästi.

Liiton perustehtävä säilyi ennallaan. Näkövammaisten liitto toimii näkövammaistyötä tekevien yhdistysten yhteistyöjärjestö sekä asiantuntija- ja palvelujärjestönä. Vuonna 2025 liittoon kuului 14 alueyhdistystä ja 8 valtakunnallista jäsenyhdistystä, joissa oli yhteensä 10 180 jäsentä.   

Vuonna 2025 teimme laaja-alaista vaikuttamistyötä: tapasimme useita poliittisia päättäjiä ja osallistuimme aktiivisesti lainvalmisteluun ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Keskityimme erityisesti vammaispalvelulakiin, työelämäkysymyksiin, sosiaaliturvaan sekä esteettömyyteen ja saavutettavuuteen. Kevään kunta- ja aluevaaleissa pidimme esillä näkövammaisten kannalta merkityksellisiä teemoja. Näitä olivat muun muassa vammaispalvelujen saatavuus, osallisuus sekä rakennetun ympäristön esteettömyys.  

Vuonna 2025 julkaisimme historian ensimmäisen Näkövammaisbarometrin, joka kartoitti näkövammaisten arkea ja hyvinvointia. Tulokset osoittivat, että vaikka valtaosa vastaajista on tyytyväisiä saamiinsa palveluihin, apuvälineiden saatavuudessa ja laadussa on puutteita. Huolestuttavaa oli myös se, että joka kymmenes näkövammainen koki nykyisen elämänlaatunsa huonoksi tai erittäin huonoksi ja lähes joka toinen uskoo arkensa kehittyvän lähivuosina huonompaan suuntaan. 

Vuosi 2025 oli viestinnän näkökulmasta onnistunut. Liiton näkyvyys vahvistui ja viestit tavoittivat aiempaa laajemmin sidosryhmiä erityisesti uutiskirjeiden, verkkosivujen ja sosiaalisen median kautta. Blogit toivat uutena viestinnän muotona liiton asiantuntemusta aiempaa monipuolisemmin esille. Viestintää toteutettiin kampanjoissa ja teemapäivissä aiempaa tiiviimmässä yhteistyössä eri toimintojen kanssa. 

Näkövammaismuseo sai uuden nimen, Memona, joka viittaa sekä liiton kehittämään muistiinpanolaitteeseen että museon muistitiedon tallentajana. 

Taloudellisesti vuosi oli liitolle kaksijakoinen. STEA-avustukset pienenivät yli 400 000 euroa, ja valtion 30 miljoonan euron leikkaukset sote-järjestöihin jatkuvat myös tulevina vuosina. Tämä luo merkittävää painetta jatkossakin talouteen.

Samanaikaisesti liiton oma toiminta kehittyi myönteisesti. Tilinpäätös oli 316 000 euroa ylijäämäinen. Liiton varainhankinta onnistui erinomaisesti. Varainhankinnan tulos oli liiton historian toiseksi paras kasvaneesta kilpailusta huolimatta. Lisäksi palvelulinjan tulos parani lähes 40 prosenttia edellisvuodesta. 

Valtuuston kevät- ja syyskokoukset järjestettiin hybridikokouksina. Liiton puheenjohtajana toimi Kari Vähänen ja varapuheenjohtajana Juha Saariniemi. Valtuuston puheenjohtaja toimi Sari Loijas ja varapuheenjohtaja Lasse Jalonen. 

Toimitusjohtaja Jukka Tahvanaisen poissaolon aikana vt. toimitusjohtajana toimi Kari Vähänen. Tahvanainen palasi tehtäväänsä osa-aikaisesti 1.6. alkaen ja kokoaikaisesti 1.11. alkaen. 

2. Vahvaa vaikuttamistyötä sujuvan arjen puolesta

2.1 Saavutettavat ja yhdenvertaiset palvelut

Vaikutimme hyvinvointialueilla niin, että näkövammaisten yksilölliset palvelutarpeet tunnistettaisiin paremmin ja ymmärrettäisiin näkövammaisuuden vaikutus arkeen ja arjen tekemisiin. 

Seurasimme uudistetun vammaispalvelulain mukaisia myöntämis- ja soveltamiskäytäntöjä ja keräsimme tietoa näkövammaisten palvelukokemuksista. 

Tuotimme monikanavaisesti tietoa näkövammaisuudesta eri ammattilais- ja viranomaisverkostoihin ja näin vahvistimme näkövamman erityispiirteiden tiedostamista ja huomioimista asiakasprosesseissa yhdenvertaisesti koko Suomen alueella. 

Lisäksi muistutimme siitä, kuka on näkövammainen, sillä näkövammaisuus ja ikänäkö sekoitetaan keskenään valitettavan usein. Tässä käytimme apuna vuonna 2024 laadittua Kuka on näkövammainen? -asiakirjaa. Uutena laadimme asiakastyön tueksi asiakirjan, jossa toteamme, ettei näkövamman haitta-aste ole lain mukainen vammaispalvelujen saantiperuste.  

Aktivoimme näkövammaisia osallistumaan itseään ja koko yhteiskuntaa koskevaan päätöksentekoon. Vaikutimme siihen, että osallisuutta rajoittavia tiedonsaannin esteitä puretaan. 

Kannustimme siihen, että näkövammaisten liiton jäsenyhdistyksillä on edustukset alueellisissa järjestöjen neuvottelukunnissa ja kuntien vammaisneuvostoissa sekä mahdollisuuksien mukaan myös aluevammaisneuvostoissa. Tuimme jäsenyhdistyksiä niiden alueellisessa ja paikallisessa oikeuksienvalvonta- ja vaikuttamistyössä. 

2.2 Näkövammaisilla on mahdollisuus saada tarvitsemansa tukipalvelut

Näkövammaiset kokivat neuvontamme ja tiedottamisemme auttaneen viemään asioita eteenpäin myös palveluiden muutostilanteessa. Näkövammaisten läheiset kokivat neuvontamme lisänneen ymmärrystä siitä, miten näkövammaiset voivat hakea ja saada tarvitsemiaan palveluja.  

Vaikutimme siihen, että näkövammaisten erityistarpeet huomioidaan heidän elämänkulkuunsa liittyvissä asioissa. Tuimme kohderyhmän digitaitojen kehittämistä tarjoamalla etäneuvontaa, järjestämällä webinaareja ja julkaisemalla ohjeita näkövammaisten avustavien teknologioiden käytöstä, jotta digitaalisten palveluiden käyttäminen ja omien digitaitojen kehittäminen näkövammaisena olisi mahdollisimman sujuvaa. Yleisimmät digituen aihealueet olivat äänilehtien tai -kirjojen lukeminen, yhteydenpitosovellukset sekä puhelimen ja tietokoneen käyttö näkövammaisena.  

Työelämäpalvelumme asiakkaat kokivat saaneensa riittävää ja asiassaan hyödyllistä tietoa ja neuvontaa. Teimme yhteistyötä työllisyys- ja hyvinvointialuetoimijoiden sekä oppilaitosten kanssa asiakastyössä. Järjestimme infotilaisuuksia työterveyshuolloille, oppilaitoksille sekä työvalmentaja- ja työkykykoordinaattoriopiskelijoille. 

2.3 Digitaalinen saavutettavuus

Kävimme vuoropuhelua pankkien, verkkokauppojen, ministeriöiden, virastojen, hyvinvointialueiden, kuntien, mediatalojen, ohjelmistoyritysten, oppilaitosten ja järjestöjen kanssa. Laaja toimijajoukko kuvastaa saavutettavuustyön kohdentumista digitaalisiin palveluihin, joilla on merkittävä vaikutus näkövammaisten arkeen. 

Saavutettavuustyön ytimessä olivat näkövammaisten omat käyttökokemukset. Keräsimme palautetta useista keskeisistä digipalveluista, kuten K-ruokakaupan digipalveluista, Lääkeinfosivustosta, Nordean tunnuslukulaitteesta, OP:n palveluista ja Verohallinnon digipalveluista. Käyttäjäkokemusten avulla nostimme esiin konkreettisia saavutettavuuspuutteita, jotka heikentävät palvelujen sujuvaa ja itsenäistä käyttöä. 

Erillisiä saavutettavuuspalautteita toimitimme muun muassa Danske Bankille, Kansalaisaloitepalvelun toimijoille, Keskolle ja XXL:n verkkokaupalle. Tavoitteenamme oli vahvistaa rakentavaa yhteistyötä ja tukea palveluntarjoajia sisällyttämään saavutettavuus osaksi palvelujen tavanomaista suunnittelua, kehittämistä ja laadunhallintaa. 

Osaamista vahvistimme järjestämällä saavutettavuuskoulutuksia ja demoja opiskelijoille, sisällöntuottajille, verkkosivujen ylläpitäjille sekä digitaalisten palvelujen suunnittelijoille ja kehittäjille. Osallistujia oli laajasti muun muassa ohjelmistoyrityksistä, kunnista, hyvinvointialueilta, oppilaitoksista ja järjestöistä, mikä edisti saavutettavuusosaamisen juurtumista eri sektoreille. 

Rakenteellista vaikuttamista teimme osallistumalla kansallisiin työryhmiin ja verkostoihin, joissa käsiteltiin esteettömyysdirektiiviä, saavutettavuusdirektiiviä, standardointia, valvontaa ja ohjeistuksia. Näissä toimme esiin näkövammaisten tarpeet osana digitaalisten palveluiden valmistelua ja kehittämistä. 

Digitaalisen saavutettavuuden tärkeydestä viestimme aktiivisesti erityisesti LinkedInissä. Viestinnässä käsittelimme ajankohtaisia ja käytännönläheisiä teemoja, kuten saavutettavuusdirektiivi, saavutettavuusselosteet, vaihtoehtoiset tekstit, asiakaspolut, maksupäätteet ja saavutettavat pankkipalvelut. Myös liiton omaa osaamista vahvistimme järjestämällä henkilöstölle saavutettavuuskoulutuksia. 

Työelämäpalvelumme tiedotti näkövammaisten kannalta keskeisistä työtä ja opiskelua helpottavista digitaaliseen saavutettavuuteen liittyvistä ratkaisuista ja yksilöllinen saavutettavuusneuvontamme laajeni. Erityisesti viestinnässämme tulivat esiin tekoälyn mahdollisuudet apuvälinekäyttäjille. 

2.4 Kehitysyhteistyö: Näkövammaisilla yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet yhteiskunnalliseen toimintaan   

Kumppanijärjestömme Etiopiassa jatkoi vaikuttamistyötään näkövammaisten yhdenvertaisuuden edistämiseksi yhdessä muiden vammaisjärjestöjen kanssa. Näkövammaiset oppilaat saivat hankkeessamme tukea opintoihinsa, työelämään pääsyyn ja pienimuotoisen yritystoiminnan harjoittamiseen. Nuorille annettiin ohjausta seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja sukupuolistuneesta väkivallasta. 

Paikallisyhteisöissä ymmärrys näkövammaisten koululaisten erityistarpeista ja kapasiteetista elää omannäköistään elämää vahvistui. Vuosi 2025 oli Näkövammaisten liiton itse hallinnoidun kehitysyhteistyön viimeinen vuosi. Saimme Vammaiskumppanuus ry:n hakeman valtion rahoituksen uuden Invalidiliiton kanssa toteuttavan yhteistyöhankkeen aloittamiseen Etiopiassa 2026–2029. 

2.5 Olemme näkövammaisten oikeuksien edistäjä Suomessa ja EU:ssa 

Seurasimme tiiviisti vuoden 2025 alussa voimaan tulleen uuden vammaispalvelulain soveltamista, lakiin kaavaillun elämänvaihesäännöksen valmistelua sekä perehdyimme lain sisältöön ja sen vaikutuksiin näkövammaisten palveluihin. Teimme laajaa vaikuttamistyötä näkövammaisten kannalta keskeisten asioiden esiin tuomiseksi muun muassa vammaispalvelujen soveltamis- ja asiakasohjeiden osalta. Puutuimme näissä ohjeissa oleviin epäkohtiin ja näkövammaisten näkökulmasta suorastaan syrjiviin kirjauksiin.  

Järjestimme alkuvuodesta näkövammaisille ja heidän läheisilleen suunnattuja koulutuksia uudesta vammaispalvelulaista. Koulutukset toteutettiin Teamsissa ja lähetettiin myös nettiradio Iiriksen kautta. Osallistujia eri vammaispalveluja ja vammaispalvelulain asiakasprosessia koskevissa koulutuksissa oli keskimäärin 240 koulutusta kohden. Erikseen vammaisten lasten asioihin keskittyneessä koulutuksessa osallistujia oli 65. 

Osallistuimme parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean työhön ja nostimme sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa keskusteluun näkövammaisten ja muulla tavoin vammaisten ihmisten tilannetta. Muistutimme lukuisia kertoja YK:n vammaissopimuksesta ja siitä, että se on voimassa lakina. Muistutimme myös eri tahoja YK:n vammaissopimukseen kirjatusta vahvasta osallistamisvelvoitteesta ja ajatuksesta ”ei mitään meistä ilman meitä”.  

Olimme mukana YK:n vammaissopimuksen Suomen maaraportin rinnakkaismateriaalin valmistelussa. YK:n vammaisoikeuksien komitea käsitteli Suomen ensimmäisen maaraportin elokuussa 2025. Toimitimme komitealle ajantasaista materiaalia ja avustimme Suomen vammaisjärjestöjen edustajaa, joka oli kuultavana komitean käsitellessä Suomen maaraporttia. Vammaisjärjestöjen viesti meni perille hyvin, sillä syyskuun 2025 alussa YK:n vammaisoikeuksien komitean Suomelle antamissa hieman yli 80 suosituksessa oli otettu hyvin huomioon vammaisjärjestöjen esiin nostamat huolenaiheet ja näkökulmat. 

Ulkoministeriö julkaisi Suomelle annetut suositukset suomeksi vuoden 2025 lopussa. Tulemme käyttämään suosituksia vaikuttamistyömme tukena sekä myös muun muassa valmistautuessamme vuoden 2027 eduskuntavaaleihin ja hallitusohjelmavaikuttamiseen.  

Seurasimme ja otimme kantaa useisiin Suomen hallituksen valmistelemiin lainsäädäntömuutoksiin. Merkittäviä, mutta vielä eduskunnan käsittelyssä olevia, olivat esitys sähköisestä tiedoksiannosta sekä esitys teknologian käytöstä sosiaalihuollon palveluissa. Olimme mukana sosiaalihuollon palveluvalikoiman rajaamista valmistelevan työryhmän työssä ja jätimme Vammaisfoorumin mandaatilla eriävän mielipiteen työryhmämuistioon. Lisäksi olimme mukana lääkinnällisen kuntoutuksena apuvälineiden luovutusperusteita valmistelevan työryhmän työssä osallistumalla näkemisen apuvälineitä käsitelleen työryhmän työhön. 

Toteutimme vuoden aikana info- ja koulutustilaisuuksia eri alojen ammattilaisille, palveluntuottajille ja muille toimijoille näkövammaisuuteen liittyvistä asioista. Erityisesti näkövammaisen kohtaaminen ja ohjaaminen olivat tärkeitä teemoja. Osallistuimme messutapahtumiin ja erilaisiin verkostotapahtumiin myös yhteistyössä muiden vammaisjärjestötoimijoiden kanssa. Järjestimme Sokea lapsi -webinaarin yhteistyössä Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Onervan, Sokeain lasten tuki ry:n ja Näkövammaiset lapset ry:n kanssa. Osallistujista, 175, suurin osa oli ammattilaisia. Mukana oli myös useita näkövammaisten lasten huoltajia.  

Vaikutimme työnantajiin, viranomaisiin ja koulutuksen järjestäjiin yhdenvertaisuuden vahvistumiseksi tiedottamalla ja viestimällä yhdenvertaisuuslaista ja sen käytännön toteutuksen mahdollisuuksista, esimerkiksi kohtuullisista mukautusratkaisuista. Teimme yhteistyötä vaikuttamisessa vammaisjärjestöjen työllisyystoimijoiden kanssa.  

Pyrimme puuttumaan syrjiviin rekrytointikäytäntöihin ennakoivasti ja toteutimme kolme vertaiskeskustelutilaisuutta ja syventävän kyselyn näkövammaisille työikäisille. Järjestimme ”Nä­kö­vam­mais­ten syrjintä rek­ry­toin­nis­sa näkyväksi” -webinaarin ja tiivistimme yhteistyötä yhdenvertaisuusvaltuutetun kanssa työsyrjinnän kysymyksissä. 

Teimme yhteistyötä Taksiliiton ja muiden taksialan toimijoiden kanssa tavoitteena vaikuttaa taksipalvelujen luotettavuuden ja laadun parantumiseen. Kävimme myös keskustelua taksinkuljettajien koulutuksesta ja näkövammaisen asiakkaan kohtaamisen osiosta tässä koulutuksessa. Lisäksi vaikutimme takseja koskevan lainsäädännön uudistamiseen.  

Pidimme esillä rakennetun ympäristön esteettömyyden parantamisen tarvetta näkövammaisten näkökulmasta. Otimme kantaa mikroliikkumisen sääntelyn valmisteluun ja seurasimme kesällä 2025 voimaan tulleen lain käytännön toimeenpanon valmistelua. Keräsimme kolmantena kesänä peräkkäin tietoa näkövammaisten kokemuksista ja kohtaamisista sähköpotkulautojen kanssa. Toteutimme kyselyn yhdessä Invalidiliiton kanssa. Hyödynsimme vastauksia vaikuttamistyössämme. 

Osallistuimme eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmän (VAMYT) toimintaan. 

Työryhmä kokoontui useita kertoja eri teemojen äärelle.  

Pidimme näkövammaisten oikeutta saavutettavaan kirjallisuuteen esillä saavutettavuuskirjasto Celian valmistautuessa opetus- ja kulttuuriministeriön virastouudistukseen, jossa Celia liitettiin osaksi Kansallisarkistoa. Toimme myös esiin huolemme Celian resursseista eri kirjallisuuden lajien tuottamisessa näkövammaisille saavutettavaan muotoon. 

Pyysimme yhdenvertaisuusvaltuutetulta kannanottoa Ylen uutis- ja ajankohtaisohjelmien äänitekstityksen puutteista. Samalla jatkoimme keskustelua Ylen kanssa. Vuoden aikana uutis- ja ajankohtaisohjelmien äänitekstitys tuli käyttöön, mutta sen toiminta ei ollut vakaata.  

Otimme kantaa perusopetuslain muutokseen, jossa rajattiin mobiililaitteiden käyttöä oppitunneilla. Vaikuttamistyömme tuloksena perusopetuslakiin tehtiin kirjaus, jonka mukaan mobiililaitteiden käyttö oppitunneilla on sallittua apuvälineenä. Tämä oli näkövammaisten oppilaiden näkökulmasta oleellinen muutos, sillä apuvälineiden käyttöä ei sallittu esityksen luonnoksessa.  

Vaikutimme sosiaali- ja terveysalan erikoisammattitutkinnon kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalvelujen osaamisalan tutkinnon perusteisiin. Tuloksena oli liikkumistaidon ohjauksen ja näönkäytön ohjauksen sisältöjen muuttuminen siten, että ne vastaavat paremmin näkövammaisten tarpeita. Teimme yhteistyötä Opetushallituksen sekä Liikkumistaidon ohjaajien ja näönkäytön ohjaajien yhdistyksen kanssa.  

Tapasimme helmikuussa europarlamentaarikkoja ja EU:n virkahenkilöitä sekä omissa tapaamisissamme että Euroopan sokeiden unionin (EBU) järjestämässä tilaisuudessa Euroopan parlamentissa. Toimme europarlamentaarikoille esiin huolemme muun muassa sosiaaliturvan leikkauksista, hiljaisista autoista sekä puutteista kodinkoneiden esteettömyydessä. EBU:n puheenjohtaja Tytti Matsinen keskusteli kesäkuisessa tapaamisessa EU:n tasa-arvokomissaari Hadja Lahbibin kanssa tarpeesta huomioida YK:n vammaisten oikeuksien komitean EU:lle antamat suositukset EU:n päivittäessä omaa vammaisten oikeuksien strategiaansa. Ilmaisimme komissaarille huolemme EU:n yhdenvertaisen kohtelun direktiivin valmistelun yllättävästä hylkäämisestä komission kuluvan kauden suunnitelmissa. Myöhemmin tämä uhka poistui, sillä direktiiviä ei poistettu kuluvan kauden suunnitelmasta. 

Olimme mukana EBU:n osallistavan rekrytoinnin työryhmässä. Laadimme Suomen osuuden EBU:n Euroopan komissiolle lähettämään taustamuistioon vammaisetuuksien ja työnteon yhteensopivuudesta EU-maissa. Keväällä esittelimme liiton valtuustolle kansainvälistä työtä Pohjoismaiden, Euroopan ja globaalin näkökulman kautta. 

3. Sujuvaa yhteistyötä vahvoissa verkostoissa

3.1 Näkövammaisyhteisö toimii vaikuttavasti ja yhteistyökykyisesti 

Jatkoimme kansainvälistä yhteistyötä Euroopan sokeiden unionin (EBU), Euroopan Vammaisfoorumin (EDF), kansainvälisen näkövammaisten opetusalan järjestön Euroopan alueyhdistyksen (ICEVI-Europe) ja Maailman sokeiden unionin (WBU) kanssa. Osallistuimme syyskuussa WBU:n yleiskokoukseen ja sitä ennen pidettyyn näkövammaisuutta ja näkövammaistyötä käsittelevään seminaariin Brasiliassa. Liiton edustaja osallistui Euroopan Vammaisfoorumin ja Maailman sokeiden unionin naistoimikuntien työhön. EBU:n vaikuttamistyön komitean kautta seurasimme ajankohtaisia EU:n aloitteita ja tuimme yhteisiä kampanjoita. EBU:n johtajien komiteassa keskustelimme ajankohtaisista asioista ja näkövammaisten johtajuudesta jakaen samalla kokemuksia näkövammaisena johtajana toimimisesta. Vastasimme EBU:n jäsentutkimukseen, näkövammaisten ikäihmisten elämää kartoittavaan kyselyyn sekä pistenuottien asettelua koskevaan selvitykseen.  

Liiton luottamus- ja toimihenkilöt osallistuivat aktiivisesti Pohjoismaisen yhteistyötoimikunnan (NSK) ja sen alatyöryhmien kokouksiin. Uutena valmistelimme, Suomen aloitteesta, yhteistyötä Baltian maiden ja Pohjoismaiden kesken.  

NSK:n kansainvälisen kehityksen työryhmä kokoontui Iirikseen keskustelemaan kehityspolitiikasta, humanitaarisesta työstä ja kehitysyhteistyörahoituksen trendeistä.  

NSK:n yhdenvertaisuustyöryhmä paneutui eettisten toimintaohjeiden laatimiseen yhteispohjoismaisia tilaisuuksia varten, näkövammaisjärjestöjen jäsenkriteereihin, äänestyskäytäntöihin sekä digitalisaation esteisiin ja mahdollisuuksiin. Nuorten työryhmä keskusteli opiskelusta, digitaalisten järjestelmien ja materiaalien saavutettavuuspuutteista, nuorten toiminnasta eri Pohjoismaissa sekä työelämään ja vammaispalveluihin liittyvistä asioista.  

Syksyn aikana käynnistimme kansallisen prosessin liittyäksemme kansainväliseen kampanjaan pistekirjoituksen saamiseksi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Saksan ja Ranskan valtiot ovat viemässä asiaa Unescoon keväällä 2026. 

Pidimme jäsenyhdistysten luottamus- ja toimihenkilöihin yhteyttä kuukausittaisten etätapaamisten muodossa. Järjestimme järjestöpäivät ja toimihenkilöille tarkoitetut neuvottelupäivät etätapahtumina. Aiheina olivat muun muassa yhdistystoiminnan tuloksellisuuden arviointi sekä yhdistystoimintaan liittyviä ajankohtaisaiheita; turvallisen tilan periaatteet, uusien aktiivien rekrytointi ja näkövammaisyhteisö kestävän kehityksen ja elämän edistäjänä. 

Järjestimme keskussairaaloiden näkövammaisten kuntoutusohjaajille Vaikuttavia palveluita näkövammaisille -webinaarin. Linjoilla oli reilu 40 osallistujaa ja alustajina toimivat Kelan asiantuntijat kuntoutuksen kehittämistyöryhmästä. Ohjelmassa oli myös liiton kuntoutusyksikön ja Opaskoirakoulun osuudet. Osallistuimme myös valtakunnalliseen Apuvälinetapahtumaan Tampereella omilla esittelypöydillä. Onnistuimme tavoittamaan sekä alan ammattilaisia että näkövammaisten palveluista kiinnostuneita asiakkaita. 

Yhteistyömme jäsenyhdistysten ja muiden, esimerkiksi ikäihmisten ja omaishoitajien yhdistysten kanssa, oli monipuolista. Järjestimme yhdessä ja osallistuimme erilaisiin tilaisuuksiin. Teimme kerhovierailuja ja osallistuimme uusien jäsenten infotilaisuuksiin sekä erilaisiin teemapäiviin. 

Teimme aktiivista tutkimusyhteistyötä Tampereen yliopiston kanssa Näkövammaisten liiton testamenttirahoituksella toteutetussa tutkimushankkeessa. Vuonna 2025 julkaisimme kansainvälisiin lehtiin kolme artikkelia, jotka oli tehty näkövammarekisterin aineistoilla. Tutkimusjulkaisujen aiheina olivat silmänpohjan rappeuma, glaukooma sekä näöntarkkuuden heikkenemisen ja alikorjatun taittovirheen esiintyvyys Suomessa. Lisäksi näkövammarekisterin aineistoa hyödynnettiin väitöskirjatutkimuksessa, joka käsitteli näöntarkkuuden heikkenemisen yhteiskunnallisia kustannuksia. 

3.2 Liiton ja jäsenyhdistysten yhteistyö on sujuvaa

Kehitimme liiton, jäsenyhdistysten ja näkövammaisten keskinäistä keskustelukulttuuria sekä tiedonkulkua ja viestintää paikallisesti ja valtakunnallisesti hyödyntämällä nykyaikaisia ja digitaalisia välineitä ja kanavia.  

Parantaaksemme tiedonkulkua ja kertoaksemme työstämme sidosryhmillemme, otimme liitossa käyttöön uuden uutiskirjejärjestelmän. Olemassa olevat uutiskirjeet siirtyivät myös järjestelmään. Otimme käyttöön uuden jäsenrekisterialustan, joka mahdollistaa tehokkaamman jäsenviestinnän. 

Uudistimme liiton ja jäsenyhdistysten toimintatapoja uusien jäsenten sekä erityisesti lasten ja nuorten mukaan saamiseksi yhdistysten toimintaan. Aloitimme jäsenyyden markkinoinnin somekanavissamme. Ruotsinkielisiä jäseniä ohjasimme verkkosivuillamme sisarjärjestömme Förbundet Finlands Svenska Synskadade (FFS) piiriin. Vastaavasti FFS:n jäsenyyssivut ohjaavat suomenkielisiä Näkövammaisten liiton palveluiden pariin. 

Tiedotimme kuntoutuspalveluistamme vierailemalla kahdeksassa jäsenyhdistyksien tapahtumassa, Suomen Kuurosokeat ry:n kuntoutusyksikössä, Valteri-koulu Onervassa sekä Visus-seminaarissa. Osallistuimme myös Eduskunnan kuntoutusverkoston tapaamiseen. 

4. Laadukkaat ja tarpeita vastaavat palvelut

Tuotimme ja organisoimme asiantuntevia, oikea-aikaisia ja laadukkaita palveluja näkövammaisten tarpeisiin. Osallistuimme Kelan moniammatillisen vaativan kuntoutuksen kilpailutukseen. Jatkamme lasten vaativan kuntoutuksen palveluntuottajana, mutta emme tulleet valituiksi seuraavalle sopimuskaudelle aikuisten kuntoutuksen palveluntuottajaksi. 

Kelan kuntoutuksen kehittämishanke “Läheinen tiiviimmin osana näkövammaisen kuntoutusta” käynnistyi laajan haastatteluaineiston kokoamisella. Moniammatillisen arviointityöryhmän ja ohjausryhmän tuella hanketyöryhmä ryhtyi valmistelemaan malleja uusiksi toimintakäytännöiksi.  

Osallistuimme hyvinvointialueiden avustaja- ja opaskoiratoiminnan kilpailutuksiin ja tulimme valituksi yhdeksi palveluntuottajista. Erityisesti avustajakoiravalinta avaa palveluiden kehitysmahdollisuuksia, mutta luo myös epävarmuutta toimintamme ennakoinnin suunnitteluun. 

Keräämme asiakaspalautetta kuntoutuksessa. Yleisarvosanamme oli vuoden lopussa 9.1/10 ja NPS- luku (suosittelisitko palvelua Kuntoutus-Iiriksessä, vaihteluväli -100 ja +100) 86.  Erillisrahoituksella toteutettu pistekirjoituskurssimme täyttyi hetkessä. Toteutimme osana kuntoutusta Retina-teemaviikkoja perinnöllistä verkkokalvorappeumaa sairastaville kuntoutujille. 

4.1 Tukea palveluiden hakemiseen ja oikeuksien toteutumiseen 

Neuvoimme ja ohjasimme näkövammaisia sekä heidän läheisiään vammaispalvelujen hakemisessa sekä autoimme muutoksenhauissa kielteisiin päätöksiin. Saamamme palautteen perusteella oikeuksienvalvonnan antama ohjaus ja neuvonta vaikutti ratkaisevasti päätösten ja muutostenhakujen myönteiseen lopputulokseen. Ilman tätä ohjausta ja neuvontaa moni olisi jäänyt ilman palveluja.  

Näkökulma -puhelimen kautta näkövammaisuuteen liittyvän maksuttoman asiantuntijatiedon ja avun sai yhdellä puhelinsoitolla. Vuoden aikana otimme käyttöön myös Näkökulman sähköpostiosoitteen. Pelkästään Näkökulman kautta saimme noin 500 näkövammaisten, heidän läheistensä tai ammattilaisten yhteydenottoa.  

4.2 Saavutettavaa tietoa ja materiaaleja 

Tuotimme ja jaoimme näkövammaisille suunnattuja lehtiä ja muita julkaisuja saavutettavissa ja helppokäyttöisissä muodoissa. Julkaisimme Luetus®-mobiilisovelluksesta viisi versiopäivitystä kahdelle alustalle. Palvelun käyttäjiltä saatu palaute oli erittäin myönteistä: 85 % koki palvelun parantaneen merkittävästi tiedonsaantiaan ja 80 % lisänneen osallisuuden tai yhdenvertaisuuden kokemusta. 

Lainasimme helppokäyttöisiä laitteita lehtien ja kirjojen kuuntelua varten. Asiakaspalautteen perusteella palvelu paransi tiedonsaantia ja toi sisältöä palvelun käyttäjien elämään. Lisäksi tuotimme laadukasta pistekirjoitusmateriaalia sekä yksilöllisiin tarpeisiin että laajempiin jakeluihin ja toimimme asiantuntijana pistekirjoitusaineistojen tuottamisessa. 

Uusimme esitteemme, missä esittelemme kuntoutuksen palveluita ja ohjaamme lukijaa siinä, miten kuntoutukseen voi hakeutua. Esitteet ovat jaossa paperisina ja sähköisinä. 

Suunnittelimme ja valmistimme tilaustyönä koho- ja pistekirjoitusopasteita, jotka tukevat näkövammaisten itsenäistä liikkumista ja asiointia. 

 Aviriksen toiminnan päättymisen jälkeen julkaisimme liiton verkkosivuille Useimmin kysytyt kysymykset, joista asiakas voi hakea neuvoa näkemisen apuvälineiden saatavuudesta. 

4.3 Työelämän saavutettavuus ja yksilöllinen tuki 

Työelämäpalvelumme tarjosi näkö- ja kuulonäkövammaisille työikäisille työelämä- ja opiskeluasioissa yksilöllistä neuvontaa ja palveluohjausta liittyen opiskeluun, työn hakemiseen, yrittäjyyteen, työelämässä jatkamiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen sekä eläkeratkaisuihin. Tarjosimme myös opiskelun ja työn saavutettavuusneuvontaa ja apuvälinekäyttäjien ohjausta käytännön tilanteissa.  

Jatkoimme monikanavaista viestintäämme erityisesti yksilöllisten työ- ja opiskelukykyä tukevien mukautus- ja saavutettavuusratkaisujen rakentamiseksi työpaikoilla ja oppilaitoksissa. Järjestimme yhdessä Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Onervan kanssa Ohjauksessa näkövammainen nuori -infon.  

5. Taloutemme on vakaata, vastuullista ja ennakoivaa

Näkövammaisten liiton taloudenhallinta on suunnitelmallista ja vastuullista. Talous- ja henkilöstöhallinto tuottaa liiton tukipalvelut niin, että yksiköt voivat tuottaa omat palvelunsa tehokkaasti ja laadukkaasti. Vuoden aikana kehitimme talouden raportointia ja tuotimme ajantasaista taloustietoa esihenkilöille sekä toimihenkilö- ja luottamushenkilöjohdolle. 

Liiton talouden tunnusluvut on esitetty erillisessä tilinpäätösasiakirjassa. 

6. Toiminnan perustana hyvinvoiva ja osaava henkilöstö

6.1 Esihenkilöiden ja henkilöstön osaamisen kehittäminen 

Esihenkilöiden osaamisen kehittäminen oli keskeinen osa henkilöstöhallinnon työtä. Esihenkilöille tarjottiin säännöllisesti HR-tietoiskuja ja työsuhdeaiheista koulutusta. Panostimme koko henkilöstön hyvinvointiin ja osaamiseen toteuttamalla työhyvinvointikyselyitä sekä järjestämällä koulutuksia. Jatkoimme työtä hyvän työilmapiirin ja työssäjaksamisen parantamiseksi.

6.2 Toiminnan kehittäminen 

Palvelulinjan yksiköissä keskityimme toimintatapojen ja työprosessien tehostamiseen. Työntekijöiden tehtävänkuvia päivitettiin tarpeiden mukaisesti ja henkilöstöä rohkaistiin kouluttautumaan. Esimerkiksi kuntoutuksessa työntekijät osallistuivat koulutuksiin keskimäärin 2 päivää per henkilö. 

7. Seuranta ja arviointi 

Liiton toimintaa seurataan ja arvioidaan taloudellisten ja toiminnallisten lukujen avulla. Kehitämme toimintaamme myös palautteiden ja itsearvioinnin avulla.