Siirry pääsisältöön

Nä­kö­vam­mai­suus Suomessa

Suomessa on arviolta 55 000 näkövammaista. Heistä valtaosa on iäkkäitä ja heikkonäköisiä.

Tällä sivulla

Tämän sivun lähteenä on Näkövammarekisterin vuositilastot 2021.

Näkövammaisuus Suomessa 1/2

Näkövammaisten määrä Suomessa

Suomessa on 55 000 näkövammaista, joista 73 % on heikkonäköisiä ja 22 % sokeita. Pienellä joukolla (5 %) näkövammaisia ei näkövammaisuuden astetta ole määritelty.

Sokeana pidetään henkilöä, joka ei pysty liikkumaan näön turvin tuntemattomassa paikassa.

Tilanne on kuitenkin muuttumassa, sillä väestö ikääntyy ja lääketiede kehittyy, joten näkövammat painottuvat iäkkäiden ikäryhmään ja sokeiden määrä vähenee. Uusista vuonna 2021 näkövammarekisteriin rekisteröidyistä 81 % on heikkonäköisiä ja 11 % sokeita. Ja uusista rekisteröidyistä on 65 vuotta täyttäneitä jo yli 90 %. Alla olevat luvut koskevat kuitenkin kaikkia näkövammaisia Suomessa tällä hetkellä (lähde: Näkövammarekisterin vuosikirja 2021).


    Näkövammaiset ikäryhmittäin Suomessa

    • 3 % lapsia ja nuoria (0–17-vuotiaita)
    • 10 % nuoria aikuisia (18–39-vuotiaita)
    • 17 % keski-ikäisiä (40–64-vuotiaita)
    • 33 % ikääntyviä (65–84-vuotiaita)
    • 37 % vanhuksia (85-vuotiaita tai vanhempia).

    Näkövammautumisikä Suomessa

    • 10 % syntymästä asti
    • 5 % lapsuus- ja nuoruusiässä (1–17-vuotiaina) näkövammautuneita
    • 7 % nuorina aikuisina (18–39-vuotiaina) näkövammautuneita
    • 10 % keski-iässä (40–64-vuotiaina) näkövammautuneita
    • 33 % yli 65-vuotiaina näkövammautuneita.

    35 %:n osalta näkövammautumisikä ei ole tiedossa.


    Yleisimmät silmäsairaudet Suomessa

    Näkövammaisuus Suomessa 2/2

    Suomalaisten näkövammaisten ihmisten yleisin silmäsairaus on silmänpohjan rappeuma. Yleisimmät diagnoosit ovat:

    • 41 % silmänpohjan rappeumat
    • 10 % verkkokalvon perinnölliset rappeumat
    • 9 % näköratojen viat
    • 8 % glaukooma
    • 5 % synnynnäiset kehityshäiriöt
    • 4 % tarkemmin määrittämätön heikkonäköisyys
    • 4 % diabeettinen retinopatia.

    Seuraavassa on kerrottu näkövammadiagnoosien yleisyydestä ikäryhmittäin. Kuvissa oleva tieto on kirjattu kuvien alle tekstinä. Kuvan saa suuremmaksi esimerkiksi avaamalla sen uuteen välilehteen.

    Lasten ja nuorten näkövammadiagnoosit 2021

    Näkövammaisten lasten ja nuorten eli 0–17-vuotiaiden näkövammadiagnoosit vuonna 2021:

    • 30 % näköratojen viat
    • 22 % synnynnäiset kehityshäiriöt
    • 7 % verkkokalvon perinnölliset rappeumat
    • 11 % tarkemmin määrittämätön heikkonäköisyys
    • 6% valon taitto ym. viat
    • 6% keskosen verkkokalvosairaus (ROP)
    • 3 % albinismi
    • 17 % muut diagnoosit.

    Näkövammarekisterin vuoden 2021 tilastoissa oli 616 lasta ja nuorta eli 0–17-vuotiasta.

    Uudet lasten ja nuorten näkövammadiagnoosit 2021

    Uusien rekisteröityjen lasten ja nuorten eli 0–17-vuotiaiden näkövammadiagnoosit vuonna 2021:

    • 25 % näköratojen viat
    • 18 % synnynnäiset kehityshäiriöt
    • 18 % tarkemmin määrittämätön heikkonäköisyys
    • 7% valon taitto ym. viat
    • 7% keskosen verkkokalvosairaus (ROP)
    • 4 % silmävärve
    • 4 % verkkokalvon perinnölliset rappeumat
    • 4 % albinismi
    • 14 % muut diagnoosit.

    Näkövammarekisteriin rekisteröitiin vuonna 2021 yhteensä 28 uutta lasta ja nuorta eli 0–17-vuotiasta.

    Työikäisten näkövammadiagnoosit 2021

    Työikäisten eli 18–64-vuotiaiden näkövammarekisteriin rekisteröityjen näkövammaisten näkövammadiagnoosit vuonna 2021:

    • 21 % verkkokalvon perinnölliset rappeumat
    • 21 % näköratojen viat
    • 13 % synnynnäiset kehityshäiriöt
    • 8 % patologinen likitaitteisuus
    • 6 % diabeettinen retinopatia
    • 4 % näkökentän kaventumat ym.
    • 4 % keskosen verkkokalvosairaus (ROP)
    • 3 % glaukooma
    • 22 % muut diagnoosit.

    Näkövammarekisterin vuoden 2021 tilastoissa oli 4755 työikäistä eli 18–64-vuotiasta.

    Uudet työikäisten näkövammadiagnoosit 2021

    Uusien rekisteröityjen työikäisten eli 18–64-vuotiaiden näkövammadiagnoosit vuonna 2021:

    • 21 % verkkokalvon perinnölliset rappeumat
    • 21 % näköratojen viat
    • 13% synnynnäiset kehityshäiriöt
    • 8% patologinen likitaitteisuus
    • 6 % diabeettinen retinopatia
    • 4 % näkökentän kaventumat ym.
    • 4% keskosen verkkokalvosairaus (ROP)
    • 3 % glaukooma
    • 22 % muut diagnoosit.

    Näkövammarekisteriin rekisteröitiin vuonna 2021 yhteensä 104 uutta työikäistä eli 18–64-vuotiasta.

    Ikääntyneiden näkövammadiagnoosit 2021

    Ikääntyneiden eli yli 65-vuotiaiden näkövammarekisteriin rekisteröityjen näkövammadiagnoosit vuonna 2021:

    • 58% silmänpohjan ikärappeuma (AMD) 
    • 17% verkkokalvon perinnölliset rappeumat
    • 14% synnynnäiset kehityshäiriöt
    • 12% tarkemmin määrittämätön heikkonäköisyys
    • 8% silmävärve
    • 2% albinismi
    • 29% muut diagnoosit yhteensä.

    Näkövammarekisterin vuoden 2021 tilastoissa oli 12 293 ikääntynyttä eli yli 65-vuotiasta.

    Uudet ikääntyneiden näkövammadiagnoosit 2021

    Uusien rekisteröityjen ikääntyneiden eli yli 65-vuotiaiden näkövammadiagnoosit vuonna 2021:

    • 74 % silmänpohjan rappeuma (AMD)
    • 12 % glaukooma
    • 2 % sarveiskalvon viat
    • 2 % näkökentän kaventumat ym.
    • 1% verkkokalvon perinnölliset rappeumat
    • 9 % muut diagnoosit.

    Näkövammarekisteriin rekisteröitiin vuonna 2021 yhteensä 1344 uutta ikääntynyttä eli yli 65-vuotiasta.


    Tarkemmat tilastot

    Näkövammaisten liiton ylläpitämä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) näkövammarekisteri selvittää ja pitää kirjaa näkövammojen levinneisyydestä. Tuoreimmat tilastotiedot löytyvät Näkövammarekisterin vuosikirjasta.