Me osataan!: Tekoäly

Kuuntele

Kuuntele Näkövammaisjääkiekko -tallenne Soundcloudissa.- Ulkoinen linkki

Lue

[Alkutunnus: Pianomusiikkia ja naisääni laulaa: ”Pieniä tekoja, suuria tunteita. Ne kanssasi

jaan ja niin paljon saan, kun uskallan sanoa sen, minkä tunnen. Keräilen rohkeutta. Voin

vihdoinkin sanoa pystypäin, tämä on, tämä on - Minun näköinen elämä.” Naisääni sanoo:

"Näkövammaisten liitto."]

Päivi:                Tervetuloa Minun näköinen elämä -podcastin pariin! Tänään linjoilla Päivi, Harri ja Tuija keskustelemassa tekoälystä. Mitä mahdollisuuksia tekoäly voi tuoda näkövammaisille? Onko olemassa haasteita tai uhkia? Mitä näkövammaiset ylipäänsä tuumaavat tekoälystä ja sen tulemisesta? Tervetuloa mukaan keskusteluun Harri ja Tuija!

Tuija:                Kiitos!

Harri:                Kiitos!

Päivi:                Lähdetään ihan ensimmäisenä liikkeelle siitä, että olet Tuija pitkään tehdyt tietoteknisten asioiden kanssa töitä, niin kerrotko meille, että miten kauan tekoäly on ollut jo mukana näkövammaisten apuvälineissä?

Tuija:                Joo. Olen ollut aina huono semmoisissa, että muistaisin, että juuri tuosta vuodesta tuo ja näin. Mutta siis meillähän on monille tuttuja "Be My Eyes" ja "Seeing AI" ja iPhonessa oleva Siri. Nehän on tekoälypohjaisia, nehän on ollut jo aika monta vuotta. Ja tekoäly on ollut kodinkoneissa ja tämmöisissä jo pitkään, että aika vaikea sanoa selkeää vuosilukua, että tuosta lähtien.

Päivi:                Tämä ei siis ole mitenkään uusi asia, mutta tänä päivänä tästä puhutaan paljon enemmän kuin esimerkiksi silloin, kun Sirin on ottanut itse käyttöön. Mitä Harri ajattelet tekoälystä ja sen tulemisesta enenevässä määrin myös näkövammaisten elämään?

Harri:                Mulle oli oikeastaan yllätys, kun me keskustelimme tästä, että mitä podcasteja tehtäisiin. Ja sitten aiheeksi tuli tekoäly. Siis meikäläinen on niin huonosti teknologiaan orientoitunut, että tämä oli syvään päätyyn hyppääminen, jos käytän tätä kliseetä. Kun olen tässä tutkaillut viikon verran tekoälyä ja keksinyt siitä ihan uusia asioita ja miettinyt, että voi vitsi, että kun olisi ehkä joskus ymmärtänyt lähteä heti mukaan. Toisaalta tämä yleiselle tasolle on tullut varmaankin ChatGPT:n kautta, joka on ilmainen versio. Ne on sillä tavalla lyöneet. Mutta nyt kun olen kysellyt ihmisiltä ja näkövammaisilta, niin aika moni on jo käyttänytkin sitä. Ja se oli minulle yllätys. Ja näyttäisi olevan yllätys monelle muullekin, kun näistä asioista olen puhunut.

Päivi:                Mun täytyy tähän väliin kertoa, että Tuija on antanut mulle ensikosketuksen tekoälyyn viime vuonna Suomen Sokeiden järjestämässä koulutuksessa. Ja sen innostamana jotenkin lähdin kokeilemaan itse tekoälyä, ja olen löytänyt siitä tosi paljon itselleni apua. Mutta kerrotko Tuija, miten eri tavoin tekoälyä esimerkiksi näkövammaiset voisi hyödyntää ihan vaikkapa arjessaan?

Tuija:                Riippuen tietysti siitä, että mikä on se oma tilanne, onko työssä, onko lähinnä vapaa-ajankäyttöön. Itse yrittäjänä käytän sitä paljon. Eli tavallaan käyttötapa riippuu tarpeesta. Tekoäly sinänsä ei ole mikään, että nyt kuuluu käyttää tekoälyä, vaan siihen on joku tarve. Sillähän halutaan helpottaa elämää, eli saada joku ongelma hoidettua tai joku asia helpotettua. Ja siitä se riippuu. Mutta sillä voi ideoida. Sillä voi tuottaa tekstiä. Sillä voi kuvailuttaa kuvia. Nykyään sillä voi jopa kuvailuttaa videoita. Sillä voi teettää vaikeita asioita. Sille voi heittää erilaisia näyttökuvia vaikka graafeista, "selitä minulle tämä". Tänään olin Teamsissa, jossa puhuttiin sanakarttojen tekemisestä tekoälyllä. Että kuinka liikutaan maailmalla, kuinka se sanallistetaan sokealle henkilölle. Se on vasta alussa, mutta yllättävän lupaavaa oli sekin homma. Eli sekä näkövammaiset voi hyödyntää tekoälyä hyvin monessa asioissa että näkövammaisten hyväksi voidaan tehdä tekoälyllä paljon juttuja. Ja tässä oli siis raapaisu, tämä oli ihan raapaisu.

Päivi:                Tämä oli tosiaan ihan pintaraapaisu siihen, että mihin kaikkeen tekoälystä on. Itse jotenkin vähän jännityksellä tekoälyä ajattelin. Ja sitten mietin itsekseni, että tavallaan eihän tekoäly tuota mitään uutta, vaan se ehkä yhdistelee asioita toisin kuin miten ihminen ehkä yhdistelisi. Kaikki se, mitä tekoäly tavallaan tuottaa, on jo keksitty. Vai olenko nyt ihan väärillä jäljillä?

Tuija:                Mielestäni olet ihan oikeilla jäljillä. Se, mikä on se hyöty, on siinä, että kun tekoäly pystyy käymään niin valtavan määrän dataa läpi hirveän nopeasti, niin se pystyy silloin usein parempiin tuloksiin kuin mitä itse pystyisin. Esimerkiksi  itse nyt olen käyttänyt viime aikoina vähäsen tätä muutamissa kielimalleissa, kun puhutaan ChatGPT:stä, Geminista, GoPilotista ja näistä, niin nehän ovat kielimalleja tämmöiset, mihin kirjoittaa ja kysyä. Niin käyttänyt tämmöistä syvätutkimusominaisuutta, niin se käy ihan valtavan määrän dataa läpi kymmenessä minuutissa, mihin mulla olisi mennyt kaksi päivää.

Harri:                Eikö ole niin, että meidän pitää oikeastaan ajatella sillä tavalla, että ihminen on tehnyt nämä asiat, eli se on ohjelmoinut ja siinä käytetään algoritmeja hyväkseen. Että sehän on ihmisen vallassa, tai ainakin sen pitäisi olla. Me varmaan jossain vaiheessa tullaan siihenkin tulokseen, että kun tämä on ihmisten tekemä ja kaupallisten yhtiöiden tekemä, että mitä se data siellä loppujen lopuksi on. Mutta nythän me puhutaan vielä siitä, että se on apuväline. Että miten te ajattelette sitä, että mihin suunnataan nämä datat, jotta se hyödyntäisi ihan globaalisesti koko maailmaa? Vai hyödyntääkö se vain joitain osia ja joitain ihmisiä?

Tuija:                Jos ajatellaan kielimalleja, puhutaan vaikka ChatGPT:sta, joka on tunnetuin tällä hetkellä. Open AI:n tekemä kielimalli, joka siis on käytössä myös monissa muissakin tekoälysovelluksissa. Niin sehän on tavallaan tehty maailmankattavaksi, mutta sitten on mahdollista tehdä semmoisia pienempiä, jotka hyödyntävät jotain määrättyä aluetta ja asiaa. Jossain organisaatiossa voidaan tehdä sellainen tekoälypohjainen systeemi, joka käyttää vain sen organisaation tietoja. Voi tehdä hyvin pientä, voi tehdä hyvin suurta. Suuressa on aina se, että miten otetaan huomioon kaikki kulttuurit. Esimerkiksi nyt on todettu, että tekoäly ikävä kyllä suosii miehiä, suosii valkoihoisia hyvin helposti. Melkein kaikki kielimallit, mitä nyt käytetään, on Jenkeistä. Mutta tämä oikeastaan ei liity niinkään, jos ajatellaan näkövammaisia, niin se mikä näkövammaista suoraan koskee tässä, niin kuin ketä tahansa muuta, on se, että tekoälyn kanssakin pitää olla lähdekritiikki. Mutta onneksi kielimallit yleensä antaa lähteet, kun niitä pyytää. Mutta siinä on se, että kaikki, mikä on Googlessa, ei ole totta. Kaikki, mitä tekoäly suoltaa, ei ole totta. Koska se kaikki on ihmisten tekemää, ja kaikki, mitä ihmiset tekee, ei ole totta. Se on vain joku käsitys.

Päivi:                Onko sulla Tuija ajatusta siitä, että pitäisikö tavallaan opettaa, kun puhutaan medialukutaidosta, niin pitäisikö olla myös tekoälylukutaito?

Tuija:                Joo, tästä puhutaankin aika paljon, että pitäisi olla tekoälylukutaito. Ihan samalla lailla kuin medialukutaito. Oikeastaan ne on sama asia, tavallaan se paketti, että mieti aina sitä, minkä vastauksen saat. Googlaat, luet lehteä, etsit tekoälystä, niin ole silti kriittinen.

Päivi:                Tämä on tosi hyvä muistaa. Itse mietin myös sitä, että luin jostain, että tekoälyn käyttäminen käyttää myös paljon energiaa, eli tulee valtavia sähköpiikkejä, kun me käytetään tekoälyä. Niin miten te kommentoisitte Harri ja Tuija tätä asiaa?

Harri:                Tuon lauseen olen myöskin kuullut, että näin siinä tavallaan on, mutta en osaa tuohon ottaa kantaa, olen sen verran noviisi. Varmaan Tuija osaa paremmin.

Tuija:                En tiedä, osaanko ottaa oikein tarkasti kantaa tuohon. Koska sehän on siis totta, että se vie paljon energiaa, sähköä. Aina kun tehdään uusia teknologisia juttuja, niin ne vie tosi paljon. Ja tässähän pyöritetään ihan hirveästi palvelimia, ihan hirveitä datanmääriä, joita ei oikein tajuakaan, kuinka isoja ne on. Ja siitä on puhuttu myös, että toivotaan myös, että tekoälyn avulla, eli sen avulla innovoimalla saataisiin sähköntuotantojakin paranneltua. Tämä on oikeasti vähän ympäristöongelma. Mutta se, miten olen itse sen ajatellut, niin on se, että tekoälyhän nyt tulee. Siis voin pullikoida vastaan vaikka kuinka paljon. Olen välillä sanonutkin, että tunne vihollisesi, niin pärjäät sen kanssa. Koska ei se ole ainoastaan ja vain positiivinen asia, vaikka se meille näkövammaisille itse asiassa on ihan hemmetin positiivinen asia. Se nyt vaan tulee ja sen asian kanssa elää ja yrittää toivoa, että energiaongelma ratkaistaan.

Päivi:                Itse olen vähän samoilla linjoilla. Ja kuitenkin ajattelen myös sitä, että se hyöty on niin valtava, minkä tekoälystä voi saada. Kerroit sitä, että miten paljon dataa tekoäly voi nopeasti käydä läpi. Minkä tyyppisissä asioissa tekoälyä voisi käyttää hyödykseen? Kerroit Tuija työtehtävissä. Mutta anna Harrille joku hyvä vinkki, että hän rohkaistuisi kokeilemaan tekoälyä. Minkälaisten materiaalien läpikäymisessä erityisesti käytät itse?

Tuija:                Olen itse tehnyt niin sanottuja botteja. Ne ei ole vaikeita tehdä, mutta se kuulostaa vähän vaikealta. Mulla on tekstin korjaaja, kun olen kova tekemään virheitä. Ja kun kirjoitan tekstejä, niin jos jään miettimään niitä virheitä, niin sitten multa katoaa ajatus. Ja mikä on tylsempää kuin korjata omaa tekstiään. Niin sitten vain heitän sen virheellisen tekstin tekstinkorjaajalle. Ihan vaan siis heitän sen sille leikepöydän kautta. Elikkä kopioi leikepöydälle, pudota tuonne, paina enter ja kiltisti tekoäly korjaa mun virheet. Joskus parantelee vähän lauseitakin ja kyselee kohteliaasti, että olisiko tämä hyvä. Ja sitten kopioin sen sieltä pikanäppäimillä takaisin leikepöydälle ja sieltä minne haluan. Eli se nopeuttaa ihan hirveästi tekstintuottoa. Tämä on se, mitä käytän lähes joka päivä. Sitten esimerkiksi sain yhden koulutuksen takia PowerPoint-tiedoston, mihin sanottiin, että vastaa näihin kysymyksiin. No joo, mihin kysymyksiin? Se oli todella täysin saavutettava ja saavuttamaton. Sitten heitin sen PowerPoint-tiedoston tekoälylle, että tee tuosta mulle tekstitiedosto, ja niin se teki kiltisti. Kaikki kysymykset oli siinä kauniisti. Pystyin sinne sekaan vastaamaan ja lähetin sen sitten, että tässä on mun versio, muutin vain vähän tiedostomuotoa. Se oli viimeisin tämmöinen, että tosiaan PowerPointinkin voisi.

Tuija:                Sitten käytän syvätutkimuksia joihinkin tutkimuksiin. Sitten kyselen aika paljon, ideoin. Itse rakensin itselleni myös, kun on ravintolaskureita, esimerkiksi puhelimeen saatavia, jotka on aika hankalia käyttää ruudunluvulla. Niin rakensin itselleni oman ravintolaskuri, joka onkin tekoälypohjainen. Kerron vain sille, että söin 200 grammaa porkkanaa ja 300 grammaa tuollaista ja sitten tuommoista tuon verran ja sitten söin tuommoisen jogurtin siihen päälle. Sitten se laskee mulle ravintoarvot ja antaa tarvittaessa suosituksia, että miten kannattaisi loppupäivää syödä, että olisi terveellistä ja niin edespäin. Nämä on tämmöisiä mun omia sovelluksia. Mutta kuvat esimerkiksi, kun tulee eteen kuva, josta ei mitään selvää saa, niin tekoälylle "kerro tästä". Siltä voi kysellä lisää vaikka kuinka paljon. Be My Eyes tekee tätä myös.

Tuija:                Sitten uusimpana ChatGPT:ssa ja parissa muussakin alkaa olla pikkuhiljaa, että otat videokameran ja rupeat kyselemään, mitäs täällä ympärillä näkyy. Ja sitten se kertoo ääneen kiltisti, että mitä siellä on. Ja mulle tuli mieleen Teams, että jos oltaisiin nyt kalvosulkeisissa, että joku heittää, että näyttöni näyttää tältä, niin siitä voisi ottaa äkkiä näyttökuva ja antaa mennä talteen. Ja sitten kun se loppuu. Niin heittäisi kuvat tekoälylle, että mitäs se näytti. Se olisi aika vaikea saman tien tehdä, koska siinä jäisi seuraaminen vähälle, mutta jälkikäteen voisi sitten kysellä. Eli itse, kun olen yrittäjä ja yrittäjällä on kaikennäköisiä arkihaasteita, pitää tehdä sitä, tätä ja tuota, ja välillä aika tyhmääkin, niin olen helpottanut työtäni tekoälyllä tosi paljon. Ja siitä haluan puhua, että se nimenomaan helpottaa. Että se ei ole sellainen uusi teknologia, joka taas täytyy ottaa haltuun ja osata. Tekoälyt, kielimallit, sovellukset, joilla niitä käytetään, niin ne on helppoja. Ne on varmaan yksiä helpoimpia tekniikoita, mitä meille näkövammaisillekin eteen työnnetään.

Harri:                Kun sanoit, että tämä helpottaa, niin olisiko se vähän vaarallista, jos se helpottaa liikaa esimerkiksi tekstintuottamisessa? Kuuntelin muutaman jutun Areenalta, missä haastateltiin pappia ja tekoäly oli tehnyt saarnan. Se kuulosti juuri sellaiselta vanhan ajan saarnalta kirkossa, että siinä oli kaikki mahdolliset kliseet ja lainaukset ja muuta, ja siinä ei ollut mitään omaperäistä. Tuleeko vaara, että semmoinen omintakeinen kirjoittaminen jää pois? Mitä sanoisit, Tuija?

Tuija:                Jos käyttää sillä tavalla, että heittää vaan tekoälylle aiheen "haluan tekstin tästä", sitten se tekee sen tekstin ja sitten sitä ei tutki yhtään ja jonnekin julkaisee, niin onhan se siis niin tekoälytekstiä. Kun on paljon pyörittänyt tekoälyä, niin tunnistaa, että okei joo. Mutta ensinnäkin se on tarkoitettu enemmänkin ideointiin, että mitä voisi kirjoittaa, millä tyylillä. Saada aihioita, kun oma pää on tyhjä. Olen joskus käyttänyt, en käytä yleensä sitä tekstin tekemiseen, siis siihen, että sanoisin, että tee juttu tästä. Mutta olen joskus esimerkiksi... No yhden LinkedIn-postauksen tein niin, että annoin sille aiheet selkeästi, että sen pitää sisältää tämä, tämä, tämä ja tämä. Kun mun oma pää oli tyhjä, en saanut mitään järkeviä lauseita aikaiseksi. Heitin ne sille, niin se teki niin hyvän siitä, etten oikeastaan muuta kuin kaksi sanaa. Ja se oli kuitenkin mun minun ajatus siinä mielessä, että olin antanut sille ne jutut. Se vain osasi muotoilla ne lauseet. Ja sitten toinen, että sinne voi tehdä, ja sekään ei ole vaikea asia, niin myös semmoisen työkalun, että antaa sille omia tekstejään ja pyytää, että jos tästä ja tästä aiheesta teet tekstin, niin tee se tällä tyylillä,  käytä näitä mun sanoja. Silloinhan se on myös tekoälyn tekemä, mutta se on myös minun tekemä. Eli olen ohjannut tekoälyä, että se tehdään näin. Jos haluan, että se on puhekielinen "mä", "sä", ja "sit kun", niin se on sitä. Eli se tekee sen niin kuin minä, jos haluan puhekieltä kirjoittaa. Se on vähän kuin sihteeri, että tee asia nyt näin. Ei, älä ihan noin tee, muuta vähän, tehdään näin. Juu kiitos, tehdään näin, ja sitten taas muuttuu. Eli tavallaan ihminen ohjaa, se on renki.

Päivi:                Tässä tullaan mun mielestä juuri siihen asian ytimeen. Tämä helpottaa ja tämä auttaa vaikeiden paikkojen yli. Itse juuri totesin tässä, että olen tehnyt yhden yhdistyksen tiedottamista lähes 20 vuotta, niin voitte vaan kuvitella, että tiedotteet alkaa pikkuhiljaa muistuttaa toisiaan. Niin oli tosi mukava jotenkin heittää oma tiedoteteksti tekoälylle ja antaa sille kehote, että viitsisitkö mitenkään muokata tästä helpommin lähestyttävää. Tai voisitko tehdä tästä vuosikokousilmoituksesta hauskan. Ja sehän tekee työtä käskettyä.

Tuija:                Ja jos ajatellaan viestintää, ilmoituksia ynnä muuta, jotka ei ole luovaa tekstiä, vaan se on rutiinia. Nyt mun pitää tehdä ilmoitus tästä, nyt tuosta, täytyy viestiä tästä. Se voi olla todella puuduttavaa välillä keksiä, kuinka saisi tästä varmasti informatiivisen. Että tavallaan mäkin olen joskus heittänyt jonkun jutun kielimallille ja tämmöinen pitäisi nyt tehdä, että katso läpi, onko tämä hyvä. Niin siis saattaa semmoisen virheen bongata, niin muuten täältä puuttuu kellonaika, aa, niinpäs puuttuukin.

Päivi:                Tässä se on tosi hyvä nimenomaan apulaisena, renkinä. Minä komennan ja renki tekee niin kuin käsketään. Ja niin kuin sanoit, rutiinityössä se jotenkin helpottaa. Ja jopa väitän, että tuo sellaista uutta intoa tehdä puuduttavaakin työtä välillä, kun ajattelee, että mitäköhän se tekoäly tänään mulle keksii. Harri, miksi suhtaudut ehkä hieman skeptisesti tekoälyyn?

Harri:                No se varmasti johtuu mun orientoitumista teknisiin asioihin. Ja ehkä olen myöskin vähän epäileväinen juuri sen takia, että nämä ovat tällaisia kaupallisia jättiyrityksiä, jotka ovat tuoneet tekoälyä markkinoille. Että tässä tulee sellainen ideologinenkin ajattelumalli, että yleensä jättiyritykset ottavat siitä tietysti dollarit pois. Ja se tehdään tavallaan individualismille. Eli aika pitkälle tässä tekoälyajatuksissa puhutaan minäkeskeisyydestä. Olen hieman epäillyt sitä, että ajatellaanko tässä sellaista oikeudenmukaisuutta globaalisti ja viedäänkö asioita yhdenvertaisesti eteenpäin. Vai onko tässä kaupallistaminen ajatuksena. Ja kysynkin Tuijalta ensinnäkin, että oletko ajatellut näitä pointteja, että onko tässä semmoinen "minä" ja "minulle" sopiva? Vai olisiko hienoa ajatella, että "meille kaikille" sopiva apuväline assistentti, apulainen, renki?

Tuija:                Olen itse miettinyt noita asioita kanssa. Keskustelin Suomessa johtavan tekoälytutkija, tulevaisuustutkijan, kyselin siltä vähän siitä asiasta. Että itse olin vähän, että Elon Musk, joka on ristiriitainen persoona monelle, niin hänellähän on tekoäly nyt, joka on tällä hetkellä ilmaiseksi käytettävissä. Ja se on itse asiassa tosi tehokas. Se on oikein hyvä. Sen verran olen testannut, että tämähän on hyvä. Ja sitten tulee mieleen, että ruvetaanko jossain välissä suoltamaan sieltä amerikkalaista propagandaa, siis tämänhetkistä Amerikan politiikkaa. Hän oli sitä mieltä, että ne on aika vaikea kouluttaa sellaisiksi, että ne suoltaisi jotain määrättyä propagandaa. Mutta esimerkiksi kiinalainen Deepseek, joka tuli myös viime vuoden lopulla, niin sehän on jonkin verran sensuroinut. Että jos rupeat kysymään uiguurien oloista, niin eipä sieltä oikein saa vastausta. Että kyllä niitä pystytään tällä tavalla ohjaamaan. Vähän niin kuin Googlesta löydät ihan mitä haluat. Kyllä sieltä löytyy puolesta ja vastaan moneenkin asiaan, niin kyllä tekoälystäkin saat löytymään. On vaikuttamista sinnekin, että tehdään feikkiuutissivustoja siksi, että halutaan, että tekoäly löytää niitä uutisia ja halutaan jotain propagandaa levittää. Se ei kuulemma ole vielä ainakaan mikään iso ongelma, varsinkin jos on pikkuisenkin tekoäly- tai medialukutaitoa. Sitten on eri asia, että jos haluat saada maailmalta tietoa siitä, että... Minkähän keksisin oikein neutraalin jutun... Kiertääkö aurinko maata, niin kyllähän löydät sieltä artikkeleita myös tekoälyn avulla, jossa väitetään, että aurinko kiertää maata.

Harri:                Juuri näin. Tuo on hyvä huomioida, koska määrätyn ikäiset ihmiset ovat tottuneet siihen, että kaikki painettu sana on oikein. Uskotaan Hesariin, Hufvudstadsbladetiin, entiseen Uuteen Suomeen, Kansan Uutisiin. No harva enää lukee mitään printtiä, se lukee sieltä netistä. Ja sitten yhä useammat ihmiset lukevat netistä esimerkiksi iltapäivälehtiä. Siellä oikein punnitaan medialukutaitoa sillä tavalla, että siellä on älyttömästi tekoälyn tekemiä artikkeleita ja siellä on aivan älytöntä virhettä. Saati sitten kun haetaan tietoa netin syövereistä. Että tämä on yksi syy, mikä mua on tavallaan epäilyttänyt. Mutta toisaalta sitten taas epäilyhän tarkoittaa tietenkin aina sitä, että pitääkin epäillä, ja sitten sen jälkeen voi niin sanotusti valaistua. Ja kyllä tässä viikon aikana olen valaistunut aika tavalla tekoälyasiaan ja sen käyttämiseen. Ja mietin kuumeisesti, että miten yhä useampi näkövammainen voisi hyödyntää tätä asiaa.

Tuija:                Sanon kirvesvertailun, että kirveellä voidaan hakata halkoja ja saada lämpöä ja pitää elämää yllä. Kirveellä voidaan myös tehdä murhia. Niin sama juttu se on ihan kaiken kanssa. Tekoälyllä saadaan paljon hyödyllistä aikaiseksi. Kyllä sillä saadaan pahaakin. Huijaukset lisääntyi, kun tekoälyllä niitä on helppo tehdä. Että kyllä se on ne ihmiset, jotka tehdään ne asiat ja ne virheet ja ne huonot jutut. Työkalut on aika neutraaleja. Yhtään kirvestä en ole kuullut, joka olisi lähtenyt itsekseen tekemään murhia.

Tuija:                Muuten tuli mieleen tämmöinen asia, kun meni näin filosofiseksi, niin vähän pudotan meitä ruohonjuuritasolle. Niin yksi, missä on yllättävän tehokas, joku perus ChatGPT ilman mitään erikoisominaisuuksia tai niin sanottuja botteja, niin apuvälineiden käyttöohjeet. Esimerkiksi sovellusruudunlukuohjelma, niin mulla oli yksi semmoinen sovellus käytössä, joka oli mun mielestä ihan saavuttamaton yhdessä kohtaa. Sitten jäin miettimään, että painike ei toimi millään tavalla, että millä ihmeellä saan sen toimimaan. Sitten päätin heittää ChatGPT:lle ongelman, että minulla on tällainen painike, ohjelma on tämä. Ja ei auta välilyönti, ei auta enter, ei auta tämä ja tämä. Niin sitten se rupesi sieltä latelemaan sellaisia näppäinkomentoja, että hetkinen, ei tässä tuommoisia ole, nyt tämä puhuu ihan palturia. Mutta meninpä kokeilemaan, ja niinpähän vain oli, kun siellähän on niitä niin kamalasti, ettei niitä voi muistaa ulkoa. Lopputulos oli, että sain sen painikkeen painettua ja pääsin oikeaan paikkaan. Se vaati viisi eri vaihetta, kun hiiren käyttäjällä se vaati yhden klikkauksen. Mutta lopputulos on se, että tein sen itse ja mun ei tarvitse huutaa ketään apuun. Eli voin tehdä sen asian, kun olen yksin kotona, eikä odottaa, että joku avustaja tulisi paikalle. En olisi keksinyt millään tätä selailemalla ohjeita.

Päivi:                Tämä on tosi mielenkiintoista. Itse siis kokeilin huvikseni, olen ensi viikolla menossa pitämään luentoa ja ajattelin, että umpisokkona diaesitysten tekeminen on ollut mulle saavuttamatonta. En ole koskaan tehnyt. Ja päätinpä sitten kokeilla, että miten tekoälyn kanssa, että voinko sanoa sille, että tässä on mun esitelmä, voitko tehdä tästä PowerPoint-esityksen. Ja sehän peijooni teki. Tosin lopputulostahan en itse näe. Nyt on lähetettävä se jollekin, joka sen näkee ja katsoo, voiko sen esittää. Ajattelin tässäkin, että miten ihana apu, että mun ei tarvitse odottaa avustajaa töihin, jotta hän tekee sen PowerPointin, vaan jos tekoäly oikeasti teki sellaisen PowerPointin, minkä pystyy ihmisille esittämään, niin onhan se valtavan iso apu ja säästö.

Tuija:                Ihan valtavan iso. Ja toinen mikä on tämmöinen, että jos jostain syystä tarvitsee käsitellä kuvia ja julkaista kuvia, mulla on esimerkiksi paljon kuvia yrityskäyttöön tarkoitettuja. Kerran nappasin taas yhden kuvan, silloin oli avustaja paikalla. Olin, että olisiko tämä hyvä kuva julkaista. Hän sanoi, että se on jotenkin tumma. No normaalistihan sitten pitäisi ottaa kuvankäsittelyohjelma ja ruveta sillä vaalentamaan, eli a) pystyä käyttämään sitä ohjelmaa, b) osata käyttää sitä ohjelmaa. Meistä ei olisi kumpikaan osannut. Sitten sanoin ChatGPT:lle, että tee tästä kuvasta kirkkaampi, ja niin se sitten vain teki. Ja sitten se oli valmis ja sitten se julkaistiin. Tekoälyllä voi tehdä kuvia, sillä voi käsitellä kuvia, sillä voi muuttaa kuvakokoja ynnä muuta. Olen joskus julkaissut kuvan, jota kukaan ei ole tarkastanut. Tarkastuttaisin kyllä yleensä, koska se tekee yhä jonkun verran virheitä, eikä aina tottele, että sinne voi tulla jotain ihan hassua. Esimerkiksi tein pääsiäisaiheisen kuvan johonkin pääsiäistoivotukseen, mutta onneksi kysyin avustajalta, että miltä tämä näyttää. Se oli kiva. Pyysin pääsiäisaiheisen, joka olisi samalla tekoälyaiheinen. Siellä oli semmoisella isolla screenillä pupuja, mutta kun ne puput kuulemma näyttivät hirtetyiltä, niin onneksi en sitä sitten julkaissut kysymättä. Pyysin sitten vähän erilaisen kuvan, ja sain ihan kivan pääsiäiskuvan.

Harri:                Hirtettyjen pupujen metsä.

Tuija:                Niin just.

Päivi:                Tässä on puhuttu paljon kuvista ja muusta, mutta ChatGPT:n ja muidenkin tekoälysovellusten kanssa pystyy myös keskustelemaan. Eikö?

Tuija:                Kyllä.

Päivi:                Annapa joku esimerkki siitä, minkälaista keskustelua tekoälyn kanssa voi käydä.                     

Tuija:                Tietysti voi vaan ihan kysellä. Esimerkiksi joskus huutelen, kun olen tehnyt itse itselleni semmoisen Siri-pikakomennon, että kun huutelen "Hei Siri, juttele", niin sitten se avaa mulle suoraan sen keskustelujutun tekoälysysteemiin. Sitten se kysyy multa kauniisti "No hei, miten voin auttaa". Joskus mun mies kyselee jotain ristikkojuttua, että keksitkö jonkun sanan tähän, niin sitten saatan tekoälyltä kysyä, että mitä olisi synonyymeja tälle tai jotain. Välillä tulee jotain järkevää tai jotain yksinkertaisia asioita. Sitten saatan opiskella vaikka historiaa. Ihan mietin, että miten se menikään. Sanotaan vaikka esimerkkinä Napoleon, niin olen keskustellut joskus niin, että olen sanonut että sopiiko että olet Napoleon nyt. "No joo, sopii". Sitten kyselen kaikennäköistä Napoleonin elämästä, mitä siitä löytyy. Opin tällä lailla historiaa paljon paremmin kuin koskaan olen koulussa oppinut. Sen kanssa voi opiskella englantia, miten tämä sanotaan englanniksi. Nyt en muista, olenko ChatGPT:n  puhejutun kanssa suoraan tätä harjoitellut, mutta jonkun sovelluksen kanssa muun muassa ääntämistä. Se aina korjasi, että hyvin meni, voit sanoa tämän vielä vähän enemmän näin ja näin. Ja se, mikä on hauska uusimmassa niin sanotussa edistyneessä äänitila-ChatGPT:n kanssa... Toimii myös muuten Geminissä ainakin kohta. Niin kun sen voi keskeyttää. Sen kanssa voi jutella kuin ihmisen kanssa, sille voi sanoa, en tuota tarkoittanut, niin se keskeyttää puheen "anteeksi, mitä sinä tarkoitit". Eli tulee hyvin tällainen keskusteleva olo. Siltä voi kysyä aivan mitä vaan. Kyllä se sitten kertoo, jos ei se kykene vastaamaan.

Harri:                Eli olet ladannut ChatGPT:n puhelimeesi. Eli käytät myös iPhonen Siriä, joka on jo tekoäly, että saat sieltä sen jonkun muun tekoälyn. Näinkö?

Tuija:                Kyllä, joo.

Harri:                Tuo voisi olla sellainen asia, josta voisi tehdä myös polun, että silloin kun on yksi apuväline ja sisällä on useampia assistentteja, niin se olisi tosi mielenkiintoista. En ole missään nähnyt, en liiton sivuilla, ja siinä mielessä Minun näköinen elämän -podcast on toivottavasti alku tekoälyajatukselle. Ja minusta on hienoa, että tässä on myös painotettu sitä asiaa, että ihminen tekee päätökset ja ihminen päättää, miten tekoäly toimii. Ehkä ainut huoli on tosiaan ollut se, että onko sitten vaan joku määrätty ihmisryhmä, joka tekee niitä päätöksiä, mutta toistaiseksi ei näin ole. Ja kun puhutaan myöskin supertekoälystä ja neuroverkoista, eli uskotteko siihen, että tekoäly voisi joskus tuntea niin kuin ihminen konsanaan, vai pysyykö se edelleen niin sanotusti ihmisen hallussa?

Tuija:                Tätä sitä filosofoidaan foorumeilla, että onko niin sanottu AGI [tai ASI] eli tekoäly, joka olisi ihmistä viisaampi ja pystyisi itse kehittämään itseään ja muuta, että onko se tulossa, tuleeko se, onko se mitä. Jos rupeat katselemaan artikkeleita, niin siellähän on kaikkea siitä, että tekoäly pelastaa maailman, se tuhoaa maailman ja kaikkea siltä väliltä. Kyllähän loppujen lopuksi kaikki riippuu siitä, mitä me ihmiset tehdään. Tämän vuoksi just, että uhkakuvia halutaan vähentää, jos niitä edes on. On kaikkia säädöksiä. Pidetään foorumeita. Euroopan unionilla on oma tekoälysäädöksensä, että mihin sitä yleensäkään saa kehittää ja käyttää. No, Jenkeistä en tiedä, aikooko ne kuinka paljon säädellä asioita. Mutta tuskin tässä kukaan erityisesti haluaa maailmaa tuhota, että eiköhän ihmiskunta pyri kuitenkin siihen hyvään. Jopa ne kaupalliset, koska mitä ne hyötyisi siitä, jos ne tuhoavat maailmaa, niin siihen se kaupallisuus loppuukin.

Päivi:                Itse mietin tässä sitä, että mun on jotenkin vaikea uskoa siihen, että tekoäly ihan kovin äkkiä oppisi tuntemaan, koska sehän on kuitenkin kone. Sen sijaan sehän on äärettömän hyvä näyttelemään, eli se osaa näytellä tunteita. Itse olen painiskellut tiettyjen asioiden kanssa. Pitää tehdä vaikeita päätöksiä ja muuta, niin olen hyödyntänyt juurikin tekoälyä siihen pallotteluun, keskustellut sen kanssa. Entäs jos tekisi näin tai entäs jos tekisi noin. Ja mitä vaihtoehtoja mulla tässä tilanteessa on. Ja tällä lailla. Niin kyllä se on vähän sellainen olo kuin olisit terapiaistunnossa. Toki erittäin paljon edullisempaa. Mutta just mun mielestä pitää mielessä myöskin se, että koskaan ei pidä tekoälylle kertoa sosiaaliturvatunnustaan, en henkilökohtaisempia asioita kuitenkaan lähtisi kertomaan. Mutta mitä Tuija ajattelet siitä, mitä tekoälylle voi kertoa ja mitä jättäisit kertomatta?

Tuija:                Yritykset, joilla on hyvin paljon  hyvin herkkää tietoa, niin nehän usein rakentaa oman ympäristön, joka ei millään lailla liity yleiseen nettiin. Silloin ne voi käsitellä jotain asiakastietoja ja tämmöisiä. Mutta en tosiaan laittaisi mitään edes kuvana sellaista asiakirjaa, missä olisi kaikki henkilötunnukset ja muut. Onhan se riski aika pieni, että sen nyt joku sieltä jotenkin nappaa, mutta se on. Toisaalta jos mietitään, niin kyllähän meitä siis valvotaan. Jos me ollaan Facebookissa, jos meillä on pankkikortteja, meillä on puhelin, niin me ollaan valvonnan alla. Mutta en syöttämällä syöttämään menisi sinne yksityisiä pankkitilejäni a tämmöisiä. Se mua ei haittaa yhtään, että jos kerron sinne vaikka jotain yksityisasioitani, niin tuskin sieltä kukaan bongaa sitä, että Tuija Räisänen on kertonut tämmöisen asian, että sitä nyt harmittaa tämmöinen juttu ja se on hakenut apua ja ideoita, miten asia saataisiin hoidettua. Sen kun lukee, jos jotakuta kiinnostaa.

Harri:                Olen hieman naureskellut sitä, että mulla on iPhone päällä. Ja sitten kun kuuntelen kirjaa ja kun asun itsekseni, niin kirjahan sitten molottaa ääneen, niin olen miettinyt, että siinä on kyllä tekemistä Applella, kun ne kuulostelee ja tallentaa kaikki mun kirjat, mitä olen lukenut. Siellä saattaa sanavarasto lisääntyä heilläkin. Ja sitten kaikki mun kirjamieltymykset ovat heilläkin tiedossa. Mutta nykyisin on myöskin erilaisia terveysappeja. Ja siellähän on ne tiedot, kun sinne on kirjautunut, niin kyllä siellä kaikki on tiedossa ja jonnekinhan ne menee. Tämähän on myös sitä tekoälyä. Ja ihmiset todennäköisesti näitä sovelluksia laittaa omaan puhelimeensa tai mihin laittaakin. Tuija, puhuit myöskin kodinkoneista ja tekoälyllä ja puhelimella niiden niin sanotusti ohjaamista. Niin oletko miettinyt, että mitäs sitten, jos joku hakkeroi ne? Onko tämä liikaa salaliittoteoriaa?

Tuija:                No ei se salaliittoteoria ole. Kyllä voidaan hakkeroida kodinkoneita. Tavallaan vaara on otettava, jos aikoo tällä lailla elää. Kyllä on tosi juttu, että on esimerkiksi robotti-imuri saatu haltuun niin, että sen kanssa on pelleilty niin, että imuri on tehnyt ihan hölmöjä jossain talossa. Kyllä tämä on mahdollista. Jos joku nyt hyötyy jotain pesukoneen hakkeroinnista, niin vähän ihmettelen, mitä. Mutta kyllähän tämä on jatkuvaa digitaalista turvallisuuden kehittämistä. Ja niin sanottujen roistojen edellä yritetään pysyä ja välillä vähän hävitään ja muuta. Ja onhan tekoäly moninkertaistanut huijaukset, koska on niin helppo kääntää. Josta muuten tuli mieleen, yhdessä välissä testailin tekoälyklooneja, jotka ovatkin aika ristiriitainen asia sekin ja siinä tehdään aika paljon ikävääkin. Mutta ajatelkaas vaikka näkövammainen yrittäjä tai työssä oleva, jonka pitäisi tehdä videoita. Ihan opetusvideoita, niin sanottuja puhuva pää -juttuja, että tässä minä keskustelen sinulle tästä asiasta. Mutta mitä tarkoittaa näkövammaisilla videon tekoon? Miltä näytän? Onko tukka hyvin? Mitä minulla on päällä? Mitä minun takana näkyy? Onko siellä juuri se roskis ja joku muu, joka ei missään tapauksessa saa näkyä sillä videolla. Niin kuin tekee tämmöisellä klooniohjelmalla itsestään kloonin, siinä on oma tekniikkansa. Sen jälkeen olet aina sillä videolla sen näköinen. Tiedät, että olen sen näköinen, mulla on sellainen tausta. Ja sitten sille voi syöttää tekstin, että puhu tämä, ja se tulee omalla äänellä ja se synkkaa huulet ja kaikki. Toinen mahdollisuus, mitä tein jossain välissä, oli, että puhuin sen asian ihan ääneen, mutta sitten heitin sen sille kloonille, niin se puhui mun puolesta sen mun äänellä juuri niin kuin olin puhunut. Synkkasi huulet. Ja mun naama ja tukka ja kaikki oli hyvin. Tämä antaa näkövammaisille mahdollisuuden tehdä videoita helpommin. Ei tarvitse avustajaa tai jotain katsomaan, että kaikki on kunnossa. Mutta sitten myös hoksasin, kun juttelin ihmisen kanssa, jolla oli puheongelmia. Hän pystyi tuottamaan ihan hyvää puhetta ollessaan rento jonkun aikaa kerrallaan, niin hän voisi kloonata sen oman puheensa ja sitten hän kloonin. Ja sitten kun hän omalle äänelleen syöttää tekstinä teidän jutut, niin hän voisi omalla äänellään puhua pidempiäkin videoita, vaikkei hän oikeasti niihin pystyisi.

Päivi:                Tämä on sinänsä mielenkiintoista, että eihän rikolliset esimerkiksi tarvitse kuin muutaman sekunnin puheääntä, jotta sitä voi tavallaan toistaa ja saada sanat ihmisten suuhun. Ja se ääni tulee juuri minun äänenäni ja voitte pistää minut sanomaan ihan mitä tahansa. Tämähän on toisaalta hyvin pelottavaa, mutta sillehän me ei voida mitään. Meidän pitää vaan tavallaan oppia elämään sen kanssa. Kun me ollaan nyt puhuttu tekoälyn mahdollisuuksista ja myöskin uhkakuvista, niin mitä Tuija kannustaisit meitä näkövammaisia ottamaan tekoälyn haltuun? Mistä lähtisit liikkeelle ja mistä eteenpäin?

Tuija:                Tietysti jos haluaa lähteä pienellä riskillä, eli taloudellisesti helposti, niin ilmaiset tekoälytyökalut. Niitä kaikilla tekoälytyökaluilla, isoilla kielimalleilla on ilmainen versio, joilla pääsee alkuun hyvin. Ne toimii lähes samalla lailla kuin maksulliset versiot. Niissä on vain rajoituksia enemmän ajallisesti, että nyt saat kysyä näin monta kysymystä päivässä tai jutella näin monta minuuttia tai tuntia tämän vuorokauden sisällä. Yleensä minuutteja, kun puhutaan suoraan juttelusta. Niin näkee, mitä sillä voi tehdä. Sitten jos ottaa maksullisia versioita, niin saa enemmän potentiaalia, nopeutta, vähän enemmän malleja, vähän tehokkaampaa toimintaa ja muuta. Mutta niillä pääsee alkuun. Ja tekoälyllehän voi keskustella kuin ihmiselle. Että jos puhetta käyttää, niin voi jaaritella suorastaan. Vähän niin kuin me nyt tässä keskustellaan. Jos meillä olisi tässä neljäntenä tekoälyjuttelija, niin se välillä yrittäisi sanoa "hyvä idea" ja kaikennäköistä tähän väliin. Ja sitten kuuntelisi meitä. Se ymmärtää yllättävän paljon. Ja sitten jos kirjoittaa, niin voi kirjoittaa hyvin silleen "minulla olisi tämmöinen ongelma, että kun minun pitäisi saada tämmöinen aikaiseksi ja nyt ei kyllä pää toimi, että olisiko sinulla ehdotuksia". Jos menet Googleen kirjoittamaan tämän, niin mitähän sieltä tulee. Joku blogikirjoitus, joka on sattumalta kirjoittanut suurin piirtein samat sanat. Tekoäly ymmärtää sen, että sinulla on ongelma. Sen jälkeen tekstiä alkaa tulla. Ja sieltä voi sitten bongata tekstiä, oliko tämä minulle hyvä vastaus vai ei. Sitten jos se vastaa ihan hölmöjä, niin sanon, että nyt ymmärsit minut väärin, että yritetään uudelleen. Ymmärrätkö, että minä tarkoitin tätä. Olen joskus jopa vähän melkein taistellut, että ei tätä, nyt ymmärsit väärin. Tämä oli se peruskäyttö.

Tuija:                Mutta sitten on vielä se, että kun kaikki ei näissä ole saavutettavaa, vaikka ne on yllättävän paljon saavutettavia. Niin esimerkiksi yksi, mikä ei ChatGPT:ssä ole saavutettava. Jos pyydän siltä kuvan, niin se tekee sen kuvan. Mutta mistä saisin sen ladattua itselleni, niin se ei ole saavutettava. Mutta kun aikani sen kanssa väänsin, että en saa tätä ladattua, koska olen näkövammainen ja tämä on saavuttamaton kohta, niin talleta se jonnekin, mistä saan sen ladattua linkin kautta. Taisi kolmannella yrityksellä onnistua. Ja sen jälkeen aina pyysin siltä, että kerro minulle, millä käskyllä minä saan sinut tekemään tämän. Sitten se antoi käskyn. Sitten kopioin sen talteen. Ja aina kun tein kuvan, niin annan sille sen käskyn, ja sitten se antaa mulle linkin, mistä sen lataan. Eli sille ei kannata antaa periksi. Jos ei se osaa jotain heti, niin sitten vaan kertoo, että ongelmaa tämä, yritä uudelleen. Olen heittänyt sille näyttökuvia jostain tilanteesta. Mulla on tämmöinen ohjelma, täällä pitäisi olla sellaista ja sellaista, en löydä. Tai tämä kyselee tällaisia, en ymmärrä, mitä mun pitää vastata. Sitten se antaa, että tuohon kannattaa vastata näin ja näin. Siis ihan mielikuvitus rajana. Mullakin on käyttökokeiluja ja kohteita niin kamalasti, että en ehdi tässä kertoakaan kuin murto-osan. Mutta kielimallin avaaminen, kielimallin käyttäjätunnuksen tekeminen ja ensimmäisen niin sanottuun kehotteen kirjoittaminen siihen kenttään, joka siihen automaattisesti ilmestyy, kun on saanut kirjautumissysteemit tehtyä, niin se on se alku. Sen jälkeen on melkein mielikuvitus rajana. Tekoälyltä voi kysyä, mitä voin sulla tehdä.

Päivi:                Kiitos Tuija! Harri, innostaako tämä kokeilemaan?

Harri:                Innostaa ja pelottaa. Ei lähinnä muu kuin se toiminto, että varsinkin haluaisin kokeilla kirjoittamisessa olevaa asiaa. Vaikka itse tykkäänkin kirjoittaa siten kuin kirjoitan ja mun ei onneksi tarvitse tehdä mitään julkilausumia eikä sellaisia. Paitsi että jos innostunkin, niin sitten niitä rupeaa tulee oikein solkenaan. Sillä tavalla ajattelen kuitenkin tässä lopussa sitä, että on hienoa, että me ollaan oltu tässä samaa mieltä, että ihmisen pitää johtaa tätä asiaa. Vaikka joskus ne supertekoälyt saattavat tulla olemaan, niin ihminen edelleenkin johtaa sitä. Eli tämä on koneoppimista, ohjelmointia ja algoritmeja, ja ihmisen pitää miettiä, että mitä se tekee ja mihin se näitä käyttää. Tämä oli hieno sessio teidän kanssa. Kiitos Tuija asiantuntemuksesta ja muusta! Tässä tuli lopuksi mieleen, että pitäisi oikeastaan tehdä semmoinen kirjanen, lehtinen tai ohje "Tekoälyn ABC näkövammaisille". Siinä olisi sellainen ajatus viedä eteenpäin, niin moni muukin voisi innostua tästä asiasta. Kiitoksia teille!

Tuija:                Kiitos Tuijalle, kiitos Harrille hyvästä keskustelusta! Tänään Minun näköinen elämä -podcastissa puhuttiin tekoälystä. Kuten keskustelun aikana kävi ilmi, niin tekoälyssä on paljon mahdollisuuksia, mutta ehkä ihan kaikkea sille ei kannata kertoa. Lähde sinäkin rohkeasti kokeilemaan, minkälaista apua sinä juuri saisit tekoälystä.

[Naisääni kertoo: "Mitä on puhelinrinkitoiminta? Sinä sitoudut viisi kertaa olemaan mukana

keskustelussa. Sinun ei tarvitse osata muuta kuin vastata puhelimeen. Kokoonkutsuja

soittaa ja kokoaa ringin, jossa keskustellaan luottamuksellisessa ilmapiirissä. Voidaan

jakaa yhteisiä asioita ja elämänkokemuksia. Osallistu sinäkin puhelinrinkitoimintaan!

Lisätietoa saat soittamalla numeroon 050 405 9057. Lämpimästi tervetuloa mukaan

puhelinrinkitoimintaan!"] 

[Lopputunnus: Pianomusiikkia ja naisääni laulaa: ”Tämä on, tämä on - Minun näköinen

elämä.” Naisääni sanoo: "Näkövammaisten liitto."]