Kuuma peruna -podcast: Minun polkuni, vieraana Tuomas Ruokonen

Kuuntele

Voit kuunnella Kuuma peruna -podcastia haluamastasi palvelusta.

Kuuntele jakso Soundcloudista.- Ulkoinen linkki

Kuuntele jakso Spotifysta.- Ulkoinen linkki

Kuuntele jakso Apple podcasteista.- Ulkoinen linkki

Kuuntele jakso Suplasta.- Ulkoinen linkki

Lue

Näkövammaisten liiton jingle:
Näkövammaisten liitto. Yhdessä näemme enemmän

Minun Polkuni -intro:
Minun polkuni (eri henkilöiden sanomana, eri äänimaisemissa)
Inhimillisiä kertomuksia ihmisistä näkövamman kanssa ja siitä huolimatta työelämän tuulissa ja vähän muuallakin. Tökkää napit korviin ja kuuntele! Kuuntele! Kuuntele! 
Kuuma peruna. Minun Polkuni.
Soundcloudissa, Spotifyssa, suplassa, Apple Podcastissa ja Näkövammaisten liiton sivuilla. 
No niin Mikael, rupeaa olemaan valmista 
Minun polkuni (naurua)

Mikael
Hyvät päivät ja Tervetuloa kuuntelemaan kuuma peruna podcastin kuumassa ytimessä julkaistavaa minun polkuni sarjaa. Täällä päässä hanoja ruuvailee Mikael Mustonen vilpitön osanottoni. Tässä minun polkuni sarjassa mä oon sanonut aiemminkin, että tää on sillai mukavaa hommaa, että tässä tapaa ihan oikeasti mukavia ihmisiä ja näin kävi taas tälläkin kertaa eli tänäänkin. mun vieraanani on ihan oikeasti mukava ihminen. Sen lisäksi, että hän on mukava ja hän on myös mielenkiintoinen ja sanoisinko, että moniulotteinen persoona. Hän on muusikko, säveltäjä, hyvin pimeän tilan performance-taiteilija ja niin sanottu pannumestari eli rumpali Tuomas Ruokonen. Tervetuloa.
Tuomas
Kiitoksia, kiitoksia.
Mikael
Tähän kohtaan mä laitan sitten hurjat aplodit. Mulla on tapana pitää tässä sellainen jonkunlainen lämmittelykysymys ja kun sä nyt oot esiintyvä taiteilija, miten on, jännitätkö sä ennen esiintymistä?
Tuomas
Toi on oikein oikein hyvä kysymys. Kyllä niinku saattaa monesti olla semmoista ihan hyvää pientä kihelmöintiä. Että semmoista niinku, että mä olisin jotenkin tosi ahdistunut tai jotenkin peloissaan, niin semmoista ei kyllä ainakaan lähtökohtaisesti ole. Että musta tuntuu, että sen verran paljon on tullut toimittua tuolla niinku improvisoidun musan ja free musan ja tommoisen parissa, että on tietyllä tavalla tietyllä tavalla niinku ehkä oppinut sen, että kyllä se kyllä kaikista selvitään mitä tulee vastaan. Ja kuitenkin puhutaan musiikista, niin kukaan ei kuole vaikka jotain tapahtuisikin.
Mikael
Niin, se on kyllä totta, joo.
Tuomas
Että se on musta tosi hyväkin, että se tuntuu joltain se esiintyminen ja varmasti just myös se, että se on tietynlaista semmoista myös latausta, mikä sitten todennäköisesti välittyy sitten siinä esityksessä.
Mikael
Joo, kyllä. Olisihan se tietysti aika outoa, jos ei se mitään saisi aikaan, että se olisi ihan niinku omaan olohuoneeseen sohvalle menisi makaamaan.
Tuomas
Se voisi jopa olla hieman huolestuttavaa.
Mikael
No se voisi olla joo. Ehkä silloin ei saisi sitä parastaan esiin siellä esityksessä.
Tuomas
Niin, kyllä, vaikka se on kyllä tosi myös sellaista vaikeasti ennalta arvattavaa, että harvoin mitkään semmoiset selkeät ennusmerkit tai mitkään silleen kauheasti ennustaa sitä, että miten se itse soittotilanne menee tai miltä se tuntuu. Ja sekin, miltä se tuntuu, ei välttämättä välity sitten siihen, että miltä se kuulostaa.
Mikael
Toi on varmasti totta. No niin, tämmöinen lämmittelykysymys oli tällä kertaa. Mutta siis tosiaan sä oot muusikko, rumpali, säveltäjä. Sä mainitsit, että jopa myös jossain hommassa oot vähän niin kuin tuottajan roolissakin, eikö se niin ollut?
Tuomas
Kyllä, nyt ihan hiljattain tämmöinenkin titteli tullut.
Mikael
Joo. Ja sulla on oma bändi, joka on siis Tuomas Ruokonen Quartet. Lisäksi sä kuulut ainakin näihin kahteen yhtyeeseen elikkä The Metz Foundation ja Epoxy Quartet ja nyt ihan äskettäin sulta on ilmestynyt ihan täysin sun omalla nimellä - elikkä sä oot lähtenyt vähän niinku soolouralle - tää Teppo's Cottage, jonka sä vinkkasit mulle. Sainko mä esiteltyä edes suurin piirtein oikein, mitä sä oot tehnyt?
Tuomas
Kyllä, kyllähän siinä pitkälti oli kaikki tota, tai no sanotaan, että aina pitää vähän listaa aina typistää, että muuten ei jää minkäänlaista kuvaa, mitä tekee, kun tekee niin monenlaisia asioita. Mutta mä sanoisin, että tässä on nyt ehkä ne tällä hetkellä aktiivisimmat asiat.
Mikael
Joo. No, mutta tota näiden lukuisten Musiikillisten touhujen ja tuotantojen lisäksi sulla on sitten myös Iiriksen erittäin pimeissä tiloissa tämmöisiä, mä laitoin itselleni lainausmerkkeihin, esityksiä. Sun Instagram-sivulla sä kerrot, että sä olet creator of performances to completely dark spaces. Eli olisiko se noin vapaasti kääntäen, että täysin pimeissä tiloissa tapahtuvien performanssien tekijä?
Tuomas
Kyllä, kyllä näin sen voisi hyvin kääntää, että se on nyt ollut viimeisen ehkä, mitäs mä valehtelisin, jonkun kolmen, ehkä viimeisen kolmen vuoden semmoinen juttu, mihin on taiteellisesti keskittynyt ja pohtinut ja etsinyt, että miten sitä täysin pimeää tilaa voisi käyttää hyödyksi taiteen esittämisessä, että mitä se mahdollistaa.
Mikael
Joo. Silloin kun suunniteltiin tätä podcastia, niin sä kerroit näistä vähän. Mä en ole siis itse nähnyt enkä ollut paikalla kokemassa yhtään, mutta näillä oli joku ovela-nimi, se oli joku tällainen raparperista kasvava parrakas kissa ja se onkin juustosämpylä- vai mikä se oli se nimi?
Tuomas
Siis tosi lähellähän toi meni, että tota nimi taisi kuulla jotenkin, että Miten Opaskoirasta Tuli Aikuinen Kissa.
Mikael
No niin, mä olin aika lähellä kuitenkin, joo. No mutta kerro näistä esityksistä, mitä siellä tapahtuu?
Tuomas
No näissä esityksissä nyt tässä, miten opaskohdasta tulee aikuinen kissaesityksessä, niin me ollaan siis luotu se yhdessä Joose Ojalan kanssa, harmonikkataiteilija säveltäjän kanssa. Ja tota se homma toimii silleen, että siinä on ensin tämmöinen kahvihetki, missä voi testailla vähän, että millaista on. Kaataa kahvia näkemättä mitään ja olla sosiaalisessa tilanteessa näkemättä mitään. Ja sitten sen jälkeen on tämä esitys, joka sitten yhdistelee, että siinä on semmoista ohjattua improvisointia ja myös semmoinen yhteinen tematiikka tämmöisen näkemättömyyteen liittyvien teknologioiden kautta, mitkä on ollut inspiraationa meidän sitten sävellyksille. Ja just kaikkea ollaan käytetty muun muassa braillea sävellystekniikkana, että tuotu pistekirjoitusta. On pitänyt miettiä, että miten sen voisi kääntää sitten semmoiseksi musiikilliseksi materiaaliksi ja myös sitten nyt taiteilija taikasauva rahoituksella nyt tänä keväänä myös viedään sitten myös sitten elektronisen musiikin. Ja sitten kaiken tän niinku musiikkijutun lisäksi siinä on myös semmoisia performatiivisia elementtejä, että me jos käytetään tekoälyä siinä semmoisella tavalla, mikä mitä mä nyt ehkä spoilaa tässä, mutta tota, mutta se on aika semmoinen hyvin semmoinen niinku ehkä ylhäältä alaspäin lähtenyt tai konseptista lähtenyt se koko niinku juttu ja juttuja, että se on silleen musta musta tosi...on ollut tosi hieno. Hieno tuntu, että ihmiset on tosi kovasti siitä nauttinut ja että se on herättänyt paljon ajatuksia ja se on myös tietyllä tavalla ehkä oma semmoinen missio taiteilijana, että että pystyy luomaan ihmisille niinku vahvoja ja ajatuksia herättäviä kokemuksia.
Mikael
Joo, toi on aika hyvä missio kyllä. Onko näitä esityksiä nyt tulossa lähiaikoina vielä
Tuomas
Näitä tota aikuinen kissaesityksiä nyt ei ole tota sovittuna vielä seuraavia. Mä luulen, että tässä kyllä ensi vuonnakin me tätä esitetään. Meillä on ollut suunnitelmissa, että me lähdettäisiin tuonne maakuntiin vähän kiertelemään tämän kanssa, että meillä on vähän Oulusta ollut puhetta ja Jyväskylästä. On niiden yhteydessä kanssa sitten niin kuin Helsingissä järjestetään esitys, mutta nyt syksyllä on sitten tulossa semmoisia tosi spesiaaleja vierailijaklubeja.
Mikael
No niin, tästä mä meinasinkin kysyä.
Tuomas
Joo elikkä meillä on tulossa nytten loka, marras ja joulukuussa tällaiset klubit missä me saadaan ihan mielettömät vieraat. Meillä on lokakuussa Linda Fredriksson vieraana ja hänellä on tämmöinen Juniper niminen sooloprojekti, joka on tosi tosi mageeta musiikkia ja sitten meille tulee basisti Antti Lötjönen tulee sitten marraskuussa vieraaksi ja sitten vielä kitaristi Teemu Viinikainen, joka on kanssa ihan mieletön tekijä. Joosen kanssa odotetaanko todella innolla, että päästään näiden mielettömien taiteilijoiden kanssa tekemään yhteistyötä sitten siellä täysin pimeässä tilassa.
Mikael
Joo. Silloin kun suunniteltiin, niin mä kysyin, että onko näitä jo päivämääriä buukattu. Silloin ei ollut, onko nyt vielä.
Tuomas
Kovasti buukkaus etenee, että että niinku voisin tälleen niinku alustavat päivämäärät kannattaa käydä vielä katsomassa, mutta vaikuttaisi siltä, että 7. lokakuuta olisi Linda ja sitten toinen päivä marraskuuta Antti ja toinen päivä joulukuuta sitten Teemu.
Mikael
Okei, milloin alkaa lipunmyynti? Pitääkö olla tiukasti varaamassa eturivin paikkoja?
Tuomas
Ehdottomasti pitää olla, että. Ne on kanssa semmosia, että me järjestetään kaksi esitystä per ilta, niin ne on myös silleen, ja se kapasiteetti on aika rajattu, että sinne mahtuu aina 30 ihmistä per esitys ja ne tosiaan tällaisia, että järjestetään vaan yksi ilta yhden vieraan kanssa, niin kyllä sinne kannattaa hyvissä ajoin varata paikat.
Mikael
Oletan, että se on Iiriksen kautta tavalla tai toisella, vai?
Tuomas
Joo, kyllä. Se toimii silleen, että siinä on semmoinen ilmoittautumislomake, mikä löytyy varmasti sieltä Facebook-tapahtumasta tai Instagramista ja Näkövammaisten liiton sivuilta, ja sieltä voi käydä sitten varaamassa paikan itselleen ja maksaa sitten paikan päällä.
Mikael
Joo, me jäädään jännityksellä odottamaan. Sen verran sanon, että Kun me puhuttiin tässä Iiriksestä, niin jos ja kun sattuu, että kuulijoissa on joku, joka ei nyt tiedä, mikä on Iiris, niin Iiris on siis Näkövammaisten liiton toimitalo Helsingin Itäkeskuksessa. Nytten sen tiedätte nih. Joo, tässä kohdassa me nyt tehdään semmoinen juusto, että me soitetaan sun säveltämää musiikkia. Eli Tuomas Ruokonen Quartetin Albumilta kappale nimeltään Sumu.

Musiikki alkaa soimaan soi
Esittäjä:Tuomas Ruokonen Quartet
Kappale: Sumu
Albumi: RuOK?

No niin, siinä oli sitten kappale nimeltään Sumu. Melankolinen mun mielestä, mutta kolisi kyllä minuun ihan vahvasti. Onko tämä kappaleena teidän semmoista niin kuin niin sanotusti helpoiten lähestyttävää osastoa, että tässä ei lähdetä repimään kaikkia opin kappaleita.
Tuomas
Joo, ja ei se semmoista mitään suurta freetä ole kyllä, että enemmän tämmöinen, että siinä on se selkeästi just niin kuin sanoitkin, että vähän tommoinen melankolinen melodia ja sitten lähdetty hakemaan sitä, että mikä se on se ympäristö tälle tämän kappaleen tarinalle. Ja tämmöiseen me sitten päädyttiin.
Mikael
Niin.
Mikael
Mä en tiedä, onks... Onks korrektia kysyä säveltäjältä tällaista, mutta mä kysyn nyt kuitenkin, mistä toi kappale syntyi? Siinä on, mä luulen, että siinä on joku tunnetila, joku fiilis aika vahvasti takana, mutta haluutko sä kertoa tarkemmin?
Tuomas
Voin sen verran tota, mä aion jättää auki tän tunnetilan asian, koska se on musta kiva, että ihmiset saa muodostaa oman. Niinku oman näkemyksensä siitä siitä, mutta toi mut toi oli silleen niinku hauska biisi siinä mielessä että se oli oikeastaan ensimmäinen oikeastaan ensimmäinen kappale mikä tota minkä mä tein OK ja ja tota joo ja se tuli vielä jotenkin niin hassusta tosi hassulla tavalla, että mä olin siis muistan. Mä olin raitiovaunussa menossa vallilaan treenikselle ja sitten se jotenkin sitten oli aika vahva fiilis. Sitten se jotenkin tuli joku tommoinen kuin melodia mieleen ja se olikin oikeastaan se koko biisin se. Se niinku AB-melodia jotenkin sit vaan putkahti siinä, että mä vaan äänitin sen ja sitten mä menin treenikselle ja katoin, että mitäs tässä voisi olla jotain sointuja ja siitä se niinku...
Mikael
Siitä se sitten lähti.
Tuomas
Se vähän niinku kirjoitti itsensä, mitä niinku tosi harvoin käy.
Mikael
Ei juuri koskaan.
Tuomas
Ei juuri koskaan, että tulee yhdeltä tavallaan niinku tulee tommonen suoraan. Suoraan kappale niin kuin syntyy tolleen, mutta sen kanssa kävi silleen.
Mikael
No, mutta tämän pitkän alkujohdannon jälkeen me ruvetaan pääsee siihen sinun polkuusi. Tässä nyt yhdistyy tietysti näkövamma, luontaisesti musiikki, sun ura ja niin poispäin, mutta milloin sun näkemisen ongelmat huomattiin tai tuli esiin ja miten tämä tapahtui?
Tuomas
Siitä oli ehkä ollut merkkejä jo jonkun aikaa, että just musta vanhemmat ihmetteli, että minkä takia vaikka sulkapallon pelaaminen ei ihan lähde, että miksei osu palloa ja muuta, mutta sitten semmoinen selkeä, milloin sitten oikeasti tajusin, että tässä on jotain enemmänkin hämärää, niin kun me oltiin tuolla meidän perhetuttujen mökillä ja sitten - Itse asiassa tällä kyseisellä Tepon mökillä josta soolorumpu-teoskin kertoo, niin siellä oltiin saunomassa ja sitten mä kysyin, että missä olisi shampoopullo ja sitten iskä osoitti, että tossa. Sitten mä olin se, että missä. Ja sitten iskä, no tossa, tossa se on. Ja sitten en mä sitä nähnyt. Ja sitten iskäkin tajusi, että piru vielä, että eihän se näe tota tossa. Ja sitten hetki tai jotain viikkoa sen jälkeen sitten kävi just tutkimuksessa ja sitten todettiinkin geeniperäinen silmänpohjarappeuma.
Mikael
Okei. Sampoo pullosta diagnoosiin.
Tuomas
Joo, kyllä. Mä luulen, että mä en ehkä osannut olla siitä mitenkään erityisen huolissaan. Sitten, että varmasti vanhemmille se varmasti oli isompi. Niinku että tota itse sitten kuitenkin ehkä siinä kohtaa oli vielä sen verran lapsi, että ei se ei se silleen niinku että ehkä enemmän sitä kautta mitä sitten käytännön asioihin vaikutti, niin niin enemmän tuli ehkä sitten itselle.
Mikael
Miten tää vaikutti, että sulla oli kuitenkin niin kun heikko näkö, niin miten se vaikutti sun koulunkäyntiin?
Tuomas
No sen verran, että mulla niinku oli. toisen oppilaan kautta, että kun tämä koulussa järjesteltiin silleen, että olisikohan se ollut tokaluokalta tai jotain, niin että oli yksi luokka, missä oli koulunkäyntiavustaja ja me sitten vähän niin kuin siirrettiin sille luokalle sitten ja se oli ihan ysiluokkaa asti, että se koulunkäyntiavustaja avusti toisesta oppilasta, mutta sitten siinä samalla vähän meikäläistä. Ja ihan semmoisia, että silloin kuitenkin sen verran hyvin näkee, että pystyi lukemaan paperilta asioita, jos oli hyvä. Hyvä kontrastia, että mulla oli semmoinen valo mitä se mitä se avustaja siellä niinku kanteli mukana ja mikä auttoi niitten kontrastien kanssa ja sitten myös niinku suurennettiin jotain niinku koepapereita ja monisteita ja muita. Mut ja silleen niinku lukeminen varmasti oli vähän hitaampaa kuin mitä niinku muilla, mutta sitten onneksi aina on tarttunut tosi nopeasti silleen tietopäähän niin sitten kuitenkin tuntui että aika. Kohtuullisella vaivalla selvisi koulusta oikein mallikkaasti.
Mikael
Niin niin. No, musiikki tuli aika varhain sun elämään, eiks niin? Mistä se lähti?
Tuomas
No sekin lähti sieltä Tepon mökiltä.
Mikael
No niin. Kamala Tepon mökki. Sitä tulee kohta semmoinen pyhiinvaelluskohde, kuule. Pitää vetää sinne barrikaadit eteen, että ihmiset vallan sitä tuhoa.
Tuomas
Kyllä. Ja se ei ole enää Tepon suvunkaan hallussa, niin se ihmettelee uudet omistajat, että minkä takia täällä rampaa porukka. Mutta joo, me oltiin varmaan kolme, neljävuotias, kun just iskä ja Teppo sitten soittivat, tai soittivat ja lauloivat kaikkia suomihittejä siellä mökillä. Mökillä ja silleen, että iskä soitti bongorumpuja ja Teppo soitti kitaraa ja sitten mä tosiaan silloin niinku varastin iskältä ne bongorummut ja aloin niitä sitten rummutella siinä ja sitten iskä ihan niinku tyyty kohtaloonsa.
Mikael
Läpsytteli polviaan sitten.
Tuomas
Niin se siirtyi sitten kitaran soittoon sitten kanssa. Ja sitten vielä tämmöinen kaksi kitaraa ja bongorummut.
Mikael
No niin, bändi valmiina.
Tuomas
Yhtye siinä.
Mikael
No se lähti siitä, mutta missä vaiheessa sulla tuli sitten semmoinen fiilis, että tästä voisi ihan tulla niinku jotain enemmän, ihan vaikka ammatti?
Tuomas
Kyllä se varmaan niinku sitten mä taisin olla tota, niin siinä kävi vähän niinku muutamia vaiheita, että sitten just Menin muskariin ja siellä muskari ope sanoi, että tää kaverihan on niinku rytmi selkeästi niinku rytmi on veressä jollain tasolla, että kannattaa laittaa jonnekin tota muille tunneille tai bänditunneille ja sitten meni bänditunneille ja siellä selkeästi rummut muodostui semmoiseksi niinku soittimeksi, mikä tuntui jotenkin omimmalta ja sitten menin sieltä sitten niinku yksityistunneille. Sitten hain useamman kerran vantaan musaopistolle ja sitten tota ois mä ollut. Kakkosluokalla tai kolmosluokalla sitten kun pääsin sinne. Ja sitten oikeastaan semmoinen ammattimaisempi sitten kun mä olin 12, niin oli tämmöinen Otavan opisto oli tämmöinen rumpuleiri. Ja siellä oli just Mietti sen Miri ja Larun Okko opettamassa, niin jotenkin musta tuntui, että sieltä tuli aika vahvasti semmoinen niinku treenimentaliteetti, että tietenkin vähän silleen, en tiedä ajattelinko mä jotenkin silloin, että nyt musta tulee jotenkin Ammattilainen tässä, mutta sitten jotenkin tuli semmoinen, että no, tätähän voisi treenata nyt vähän tälleen niinku enemmänkin ja siitä oikeastaan, just varmaan 12 silloin, niin siitä se vähän niinku sai alkunsa.
Mikael
Joo, no miten tää polku sitten eteni tästä?
Tuomas
Sitten mä olisin Vantaan musaopistolla aika hyvän tovin ja just kävin Otavan leireillä ja sitten kun lukioon meno kävi ajankohtaiseksi, niin sitten just hain sitten Sibelius-lukioon ja sinne pääsin ja samoin sitten just sitten akatemian jazz-nuoriso-osastolle. Se oli jotenkin hyvää, hienoa aikaa, että musta tuntui jotenkin yläasteella, että kaikki halusi puhua mopoista ja mä en ollut niistä niin hirveän kiinnostunut. Ja sit kun pääsi sinne musalukioon ja silleen, että jotenkin oli semmoinen, että vitsi, että täällä voi tehdä tätä musaa ja puhua tästä ja tosi paljon kaikkia hienoja tekijöitä, joiden kanssa pääsi tekemään. Yhdessä juttuja ja niinku et se oli, se oli silleen tärkeä, tärkeä juttu.
Mikael
Sä löysit sen yhteyden sieltä, toiset löysi sen mopoporukoista ja sä löysit sen musan puolelta.
Tuomas
Kyllä.
Mikael
Joo.
Mikael
No sä mainitsit, että sit jossain vaiheessa sä läksit Metropoliaan opiskelemaan.
Tuomas
Joo, mä olin vuoden siinä välivuodella lukion jälkeen ja tein akatemialla vähän avoimessa yliopistossa opintoja ja sitten läksin vuoden päästä sitten. Okei, joo.
Mikael
No, sä kerroit mulle, että toi valkoisen kepin käyttöönotto tapahtui siinä jossain.
Tuomas
Joo, se oli aika lailla puolessa välissä koulua.
Mikael
No, tulee mieleen kysymys, että miksi vasta silloin?
Tuomas
Se onkin hyvä kysymys ja musta tuntuu, että se on myös aika yleistä, että se kepin käyttöönotto kestää tovin. Sitten kun sen kepin otti... Otti käyttöön, niin sitten tuntui, että poisti tosi paljon sitä painetta jotenkin kertoa ihmisille siitä omasta näkemisestä ja että mitä, että en välttämättä huomaa, jos tuut jossain vastaan ja muuta, että sitten vaan se on semmoinen, että nyt mä tuon tämän asian esille ja se on tavallaan muiden vastuulla sitten kertoa, että hei, että moikkaat minä täällä. Joo, se oli... Se oli kyllä pitkä ja vaivalloinen prosessi, mutta se on ollut kyllä semmoinen aika käänteentekevä juttu itselle, että sitten tuntunut, että vaikka näkö on heikentynyt, niin musta tuntuu, että siitä pisteestä asti se on tietyllä tavalla helpottunut.
Mikael
Sitten sä päätit lähteä Hollantiin Rotterdamiin. Opiskelemaan semmoiseen opinahjoon kuin Codarts University of the Arts. Mikä sä asut tekemään semmoisen päätöksen?
Tuomas
Kyllä sä varmasti oli ton niinku omien niinku ton AMK-opintojen jälkeen oli just ollut siinä välivuodella ja jotenkin olimme pitkään jo ajatellut sitä, että olisi tosi hieno päästä johonkin Suomen ulkopuolelle katsomaan, että vähän niinku asumaan jossain toisessa kulttuurissa ja näkemään, että miten ihmiset ajattelee ja tekee asioita muualla. Ja sitten toi rotterdam oli silleen, että mun just yksi hyvä ystävä oli pari vuotta siellä jo opiskellut sävellystä ja sitä kautta mä vähän tiesin siitä koulusta että se voisi olla sopiva matchi mulle ja tavallaan silleen että jotenkin halusi niinku sävellyspuolta vielä vahvistaa ja sitten ja myös niinku että tiesit että se on tosi monikulttuurinen kaupunki just kun siellä on se euroopan suurin satama niin siellä on jo vuosikymmeniä tullut paljon jengiä sitä sitten sitä kautta ja sitten myös. Joo.
Mikael
Ja nämä opinnot tapahtui pääosin englannin kielellä.
Tuomas
Joo.
Mikael
Tuliko siellä opintojen aikana minkälaisia haasteita sulla vastaan?
Tuomas
No sanotaan, että ehkä se alkuun se, että kun mä päätin, että mä lähden sinne, niin just mä en yhtään tiennyt siis, että miten vaikka avustajakuviot ja muut toimii tuolla. Ja siinä on semmoinen iso esiselvittelytyö, että mä silleen kun päätin, että sain mä avustaja tai en, että kyllä mä jotenkin siitä sitä. Selviää siitä hommasta, että ja vähän silleen että joko että huono että joka tapauksessa tästä tulee paljon oppia ja kokemuksia, että ihan sama miten tää menee että mutta sitten itse asiassa selvisikin että niinku mä sitten loppupeleissä sain suomessa sinne että mä muutin sinne väliaikaisesti opintojen vuoksi ja sitten mä sain kunnalta niinku suomen kunnalta avustajan mikä oli tosi sitten auttoi tosi kovasti sitä niinku että ei se sanoi että ei se nyt ihan kauheasti sitten eronnut niinku. Helsingissä asumisesta loppupeleistä, että niinku silleen hyvällä tavalla tai niinku säädön määrältään,
Mikael
Että se avustaja järjestyi täältä. Oliko siinä minkälainen rumba siinä oli, että sä sait sen avustajan sinne hoidettua?
Tuomas
No siinä oli kyllä rumba ei sen takia, että se olisi ollut jotenkin vaikeata sen järjestelmän niinku kanssa vaan sen takia vaan että mä en tiennyt että miten se kannattaa tai miten se niinku miten se kannattaa hoitaa. Koska tommoisia ennakkotapauksia ei juuri ollut ollut niinku aikaisemmin tai ainakaan mä en niinku niistä löytänyt fiksusti tietoa, että käytännössä se miten se sitten niinku meni. Se juttu oli se, että niinku muuttaa väliaikaisesti opintojen vuoksi ja sitten itse asiassa just niinku näkövammaisten liiton. Oikeuksien valvonnan asiantuntija oli se, joka oli vähän silleen, että mä ajattelin, että ei varmaan saa avustajaa. Ja sitten se oli silleen, että no miksei saisi, että tehdään sitä hakemusta tonne. Ja sehän meni läpi ja mä ajattelin, että okei, täähän helpottaa paljon asioita. Mutta sitten siinä oli se, että kun työ tapahtuu ulkomailla, niin se menee lähtökohtaisesti ulkomaan työlainsäädännön mukaan. Ja sitten sinne olisi tullut se, että mun olisi pitänyt täyttää just tuntilistat ja sitten maksaa palkka ja maksaa verot ja ottaa vakuutus. Ja sitten tilittää niinku laittaa ne paperit sitten kaupungille, että ne olisi sitten tilittänyt niitten mukaan. Mulle ne rahat niin se tavallaan vaikutti jo se maisteriopi on ainakaan semmoiselta paletilta, että niinku se avustajatyö tietää enemmän työtä ja siitä saa hyötyjä, mutta sitten löytyi vielä semmoinen porsaanreikä, että EU lainsäädännössä on semmoinen. Onko se rooma yksi niminen pykälä mikä mahdollistaa sen, että jos 2 henkilöä on vahvasti sidoksissa johonkin tiettyyn EU maahan. Niin toisessakin EU maassa tehtävä työ voidaan niinku sopia työsopimuksessa, että se on niinku toimii sen niinku toisen maan työlainsäädännön mukaan ja sitten selvisi, että tämmöinen peruste on niinku suomen sosiaaliturvaan kuuluminen ja sitten muodostuikin ongelmaksi se, että sitten jos ulkomailla tekee töitä niin sitten käytännössä automaattisesti siirtyy sen paikallisen sosiaaliturvan piiriin tai sen työntekomaan, mutta sitten löytyi tämmöinen taho kun eläketurvakeskus. Josta voi hakea tämmöistä poikkeuslupaa niinku A1 todistuksella. Jos haette niin kannattaa hakea, että se on kiireinen asia tota tai niin se yleensä tulee tai niinku on tullut mulle ainakin tosi nopeasti ne päätökset niin, mutta sillä se sitten hoitui silleen, että sitten mun piti löytää joku joka on Suomen sosiaaliturvassa turvan piirissä ulkomailla ja käytännössä esimerkiksi niinku suomalaiset opiskelijat tosi usein on niin tota sitten me vaan käytännössä tehtiin työsopimus sen tän niinku. Opit näiden niinku suomalaisten ketkä halusi halusi tulla niinku avustajaksi niin heidän kanssa. Ja sitten mä kirjoitin tän a yksi hakemuksen ja sitten kaikki hoitui ihan niinku helsingin noiden normaalien normaalien niinku avustajasysteemien kautta.
Mikael
Ja okei, tämähän on aika hyvää tietoa kuulijoillekin nyt, että tämmöinenkin on mahdollista.
Tuomas
Se on erittäin mahdollista eikä edes niinku erityisen monimutkaista. Joo, ja mä toivonkin, että ei muiden tarvitse käydä tota selvitysrumbaa enää läpi, koska se on loppupeleissä tosi simppeliä sitten, kun tietää, miten se systeemi toimii.
Mikael
Sulle rupeaa kohta tulee paljon kysymyksiä sähköpostissa ja puhelimessa, että kerro nyt minulle, mitä mun pitää tehdä.
Tuomas
Joo, ja mielelläni kerron. Voi laittaa tuomas.ruokonen@gmail.com. Okei, hienoa.
Mikael
Joo. Tämä on parasta, kun ihmiset jakaa keskenään sitä tietoa. Että ei aina tarvitse olla joku ammattilainen tai viranomainen, jolta kysellään, koska paljon tietoa on ihmisillä itsellään.
Tuomas
Joo, ja se on musta tavallaan tosi mälsää, että jos kiinnostaa oikeasti lähteä vaikka ulkomaille opiskelemaan, että se jäisi siitä kiinni, että jotenkin ressaa, että miten vaikka näkemisen kanssa pärjää toisessa maassa. Ja mä uskon, että se on ihan kaikille tosi avartavaa nähdä, että Suomi on kuitenkin tämmöinen tietynlainen saari ja täällä ajatellaan tietyllä tavalla asioista, niin se on tosi virkistävää se, että sujahtaa johonkin toiseen kulttuuriin ja sitten pystyy katsomaan vähän sieltä käsin, että näkee semmosia vähän kuin uudesta kulmasta hyvät ja huonot puolet siinä, että miten täällä vaikka tehdään juttuja.
Mikael
No miten sun pinnot siellä sitten sujui?
Tuomas
Ne ne sui oikein oikein hyvin, että että oikeastaan niinku näkemiseen liittyen just että sitten kun se avustaja show oli ohi niin se tavallaan meni aika aika kivasti, että just jos siellä niinku. Että että se maisterityön tekeminen, että siinä mä mä niinku siinä kohtaa olin vielä aika että että mä käytin paljon niinku näönvaraisesti tietokonetta ja että se alkoi muuttua jo vähän niinku haastavaksi ja sitten mulla ei ollut oikein myöskään sitten niinku työkaluja vielä niinku semmoisia sokkotyökaluja käyttää puhelinta tai tai tietokonetta tehokkaasti, niin mä olin vähän semmoisessa ongelmallisessa välivaiheessa niinku sen kanssa mikä sitten siitä niinku vaikeutti sitä niinku maisterityön sitä kirjallista niinku kaikki niinku ulkoasujuttuja. Ja tällaisia, mutta mä sain siihenkin koululta sitten niinku semmoisen apurin joka mua jeesasi ja mun avustaja jeesasi siinä myös ja ja tota mut sitten ja sitten niinku mä ekan vuoden jälkeen tosiaan vaihdoin niinku mä pääsin just rummuilla jazz rummuilla sinne sisään ja ja. Sitten vaihdoin sinne sävellyspuolelle sitten tokana vuonna, niin sitten siinä siinä niinku tavallaan piti piti tai niinku että sitten semmoiset tietyt semmoiset just vaikka niinku nuottien kirjoittaminen ja ja sitten semmoisen niinku äänitysohjelman käyttö ja tällaiset niin ne ne oli kanssa sellaisia aika kömpelöä just kun just kun ei niinku oli vähän silleen että se näkö oli sen verran huono, että kaikki oli vähän silleen niitä oli vähän inhottava käyttää, että mikä sitten onneksi onneksi ei niinku silleen vaikka mun sävellysopettajalle niin ollut mikään ongelma että. Että sitä kiinnosti vaan se, että miten sen oman vision saa tuotua esiin ja toteutettua. Ja se oli varmasti tosi hyvä, että meilläkin siellä koulussa on edelleen musta opettamassa yksi ihan syntymäsokea piano-opettaja. Se on kanssa ollut täällä mun sävellysopettajan oppilaan. Mä luulen, että se on kanssa vähän niin kuin sitä ehkä helpotti ehkä sitä mun tietä myös siinä.
Mikael
Tääkin on niinku kiva kuulla, että tämmöisetkin opinnot jotka mä voisin kuvitella että on varmasti aika haastavat ja kuitenkin ne siitä sujuu.
Tuomas
Joo kyllä ne sujuu ja ja kuitenkin kun se pihvi on se niinku soittaminen ja ja niinku taiteen tekeminen niin eihän se eihän siihen niinku silleen näköään tarvitse että että tota että se on tietenkin niinku että jos tavallaan ne raamit on kauhean joustamattomat että pitää olla niinku. Kaikki pitää olla kirjoitettuna nuotille tietyllä tavalla tai että esitettynä tietyllä tavalla, niin sittenhän siitä äkkiä tulee haasteita. Mutta sitten jos nyt tietyllä tavalla semmoisia fiksuja mukautuksia, niin siinä siellä on muita asioita, mihin se ennemmin tyssää se homma.
Mikael
Niin, lopulta varmaan aika pienilläkin jutuilla päästään helpottamaan sitä, tekemään just niitä mukautuksia, jotka sitten jeesaa siinä jutussa.
Tuomas
Ehdottomasti että vaikka just noin että ettei niinku sävellysopettaja vaikka vaatinut että pitäisi olla nuoteilla kirjoitettuna jotain niin se kyllä paljon säästi kyllä multa niinku energiaa ja että pystyi keskittymään sitten semmoisiin niinku taiteellisen sisältöön.
Mikael
Joo voin kuvitella.
Tuomas
No se aina kaikkien noiden niinku että se vaan että ehkä se että että niinku vaikka tälleen näkövammaiselle se siinä kestää vaan vähän kauemmin se että löytää semmoiset niinku saavutettavat fiksut työtavat.
Mikael
Onko sulla jotain, mitä sä voit sanoa, että on niinku sun pääprojekti?
Tuomas
No kyllä varmasti niinku sekin ehkä vähän vaihtuu ajan kanssa, mutta kyllä mä sanoin tällä hetkellä, että toi mun ja Joosen projekti on sellainen, että se on ehkä eniten semmoista, missä ehkä kokonaisvaltaisimmin on osallistunut sen tekemiseen, että just niinku kun on ollut luovalla puolella suunnittelemassa sitä ja säveltämässä yhdessä Joosen kanssa. Mutta ja se on myös tavallaan myös toi niinku pimeä tila ja toi, että se on myös musta tosi semmoista niinku tosi omannäköistä tekemistä, että siinä jotenkin yhdistyy ehkä se niinku se mitä mä ehkä niinku suomessa suomessa oon saanut semmoinen niinku rumpalius ja ja sitten ehkä tuolta mikä enemmän tuolta hollannista on vielä tullut semmoinen niinku luovan työn semmoinen niinku. Konseptuaalisuus ja semmoiset puolet, niin se on nyt ehkä tällä hetkellä semmoinen. Tietenkin myös mä oon tosi iloinen tuosta soolorumpuuminiatyyrijulkaisusta, että se musta onnistui tosi hienosti ja se oli kanssa tosi mielenkiintoinen just Viliäisen Tuomaksen kanssa. Me käytännössä kahdestaan kokonaan toteutettiin se, että oltiin kaksi päivää meidän mökillä nuijamalla ja viidessä paikassa äänitettiin ja kuvattiin livenä
Mikael
Se on videona mielenkiintoinen, Mutta mä itse huomasin, että mä tykkäsin siitä eniten, niin mä oon silmät kiinni ja kuuntelen sitä. Siinä se oli melkein niin kuin, mä sanoisin, että parhaimmillaan.
Tuomas
Tosi hauska kuulla, koska jotenkin aina itse kokee sen, että Että se on se on. Se on tietyllä tavalla semmoista musiikkia, mikä just vaatii sen tietyn tilan, jossa niinku että että sille tavallaan antaa sen tavallaan ajan ja tilan, jotta se jotta se tavallaan niinku musiikkina herättää niitä silleen mielikuvia ja ajatuksia. Mutta musta on tosi hieno kuulla, että sä oot saanut tämmöisen kokenut sen kokenut sen näin, että että se mitä se niinku videoformaatti että se tekee sitten ehkä vähän niinku helpomman sisäistää että että kun siinä on. Muutenkin aina niinku kuva on ehkä niinku, se on vähän semmoista niinku korkeamman ärsyketason asiaa etenkin tämmöisessä modernissa somemaailmassa, niin toi on tosi ilo kuulla, että sä oot nauttinut siitä kuunneltuna.
Mikael
Joo, näin pääsi käymään. Yllätin itsenikin silleen, että täähän onkin nasta tälleen.
Tämä siis mistä me puhuttiin, niin oli on juuri tämä Teppos Cottage-teos. Albumi, jossa on, no kappaleitahan ne on, mutta niistä koostuu se kokonaisuus. Kun sä oot tämän polkusi nyt tähän pisteeseen asti kulkenut, niin minkälaista voimaantumisen kokemusta sieltä on tullut?
Tuomas
Just tämä oli musta mielenkiintoinen sanavalinta, koska se on aika hirveä sana. Mutta varmaan, jos se jotenkin niinku, kyllä mä uskon, että jos jotain tällaista on, niin varmasti se on sitä, että koko ajan tekee juttuja enemmän. Silleen omista lähtökohdista ja silleen oman näköisesti, että mieluummin se, että ei mieti sitä, että miten mä voisin istua johonkin valmiiseen satluunaan, vaan että miten mun tavallaan vahvuudet ja ominaisuudet voisi luoda jotain nimenomaan mielenkiintoisia ja ajatuksia herättäviä kokemuksia ihmisille.
Mikael
Me aletaan lähestyä loppua, ei meidän loppua, vaan podcastin loppua. Toivottavasti vain podcastin loppua.
Tuomas
Toivotaan, että podcast loppuu ennen meidän loppua.
Mikael
Joo. Jos sun pitäisi jättää nyt yksi ajatus tästä kuulijalle, tai vaikka enemmänkin ajatuksia, niin mitä sä haluaisit sanoa tämän podcastin
Tuomas
Kuulijoille...Haluaisin kannustaa semmoiseen omannäköiseen elämään ja tekemiseen ja semmoiseen, että että niinku musta tuntuu niinku etenkin just kun ton otti niinku valkoisen kepin käyttöön ja niinku että että jotenkin paljon niinku ympäriltä tulee sellaista tietynlaista tietynlaisia niinku odotuksia ja oletuksia, että miten missä tarvitsee apua ja missä niinku mitä on niinku sopivaa odottaa itseltään ja tavallaan niinku monesti ehkä se rima lyödään vähän niinku. Palemmas jos ei näe vaikka se asia ei liittyisi niinku niin niin kauheasti siihen näkemiseen. Toivoisin kovasti sitä että että niinku rohkeasti vaan se että uskallan laittaa sen niinku oman riman tarpeeksi korkealle ja se että ja kaikki että että missä tarvitsee apua ja ja niinku. Ja se on myös ihan totta, että ei se vaikka näkövammakin niinku aiheuttaa tiettyjä haasteita jos saavutettavuuden kautta ja semmoista kauheasti on, että on paljon enemmän semmoista kaikkea säätöä ja ja niinku selviteltävää ja tällaista, mutta niinku mut kuitenkin on paljon asioita mihin tää ei juuri vaikuta ja mistä voi myös muodostua sitten ajan kanssa myös. Omia vahvuuksia niin niin tota toivon, että että ihmiset rohkeasti pelaisivat omilla vahvuuksilla ja ja uskaltavat unelmoida isosti.
Mikael
Näin se niinku pitäisi olla, että kaikkien kohdalla se ei tarvitse tarkoittaa sitä, että lähdetään Hollantiin opiskelemaan, vaan se on jokaisella se oma juttu, mitä lähtee tavoittelemaan. Sen saa ihan itse vapaasti valita.
Tuomas
Juurikin juurikin näin, että että ihan sama miltä sen oman elämän haluaa näyttävän niin, että menee vaan niinku rohkeasti sitä kohti ja se, että jotenkin että se niin nimenomaan, että on rehellinen itselleen siinä, että mitä minkä lasten elämää haluaa elää ja tekee sen.
Mikael
Just näin.
Mikael
Kiitoksia sulle erittäin paljon tästä haastatellusta osallistumisesta tähän minun polkuni juttuun ja olet jakanut oman tarinasi varsin upeasti. Päästiin kuulemaan sun musiikkia, niin se toinen mainoslotti oli tässä. Eli muistakaa nyt Tuomas Ruokonen Quartet, The Metz Foundation, Epoxy Quartet ja sitten tietysti tämä Tuomaksen soolo, Teppos Cottage ja kaikki muut performanset ja muut.
Tuomas
Instagramista voi käydä seurailemassa Tuomas Ruokonen Worldista, että mitä sitä aina.
Mikael
Kiitos paljon, että oot ollut meidän vieraana. Tämä on ollut mukava iltapäivä.
Tuomas
Kiitos kovasti Mikael, oli ilo olla rupattelemassa ja kaikille kuulijoille myös loistavaa kesää tai milloin tämä tuleekin.
Mikael
Tuotantoaikataulu taisi olla sellainen, että tämä tulee joskus syksyllä vai oliko se marras-joulukuus, en muista nyt ihan tarkkaan. Mut nyt on siis kesäkuun alku, kun me tehdään tätä.
Tuomas
Kyllä. Elikkä hyvää syksyä tai jopa talvena.
Mikael
Näin. Joo.
Hyvää joulua.
Tuomas
Hyvää joulua. Sen voi aina toivottaa.
Mikael
Näin on. Kiitoksia ja moi moi.
Tuomas
Jes. Kiitos.
Mikael
Nonni. Siinäpä oli tiiviiseen pakettiin puristettuna tämänkertainen minun polkuni. Uhrina oli siis muusikko säveltäjä Tuomas Ruokonen. Laitoin muuten tähän loppuun taustalle soimaan Tuomas Ruokonen kvartetin viisun nimeltään Laura. Vaikeutan siis tällä tavoin selvän saamista tästä suht sekavasta puheenparrestani, mutta palatakseni podcast teemaan. Pyrkimyksenä on työntää seuraava minun polkunijakso soittolistoille syyskuussa. Eli kiirehän sen kanssa taas tulee. Jos nyt sinusta juuri siellä internetsin toisessa päässä tuntuu siltä, että sinulla olisi oma tarina jaettavaksi ja haluaisit minun polkunisarjassa sen jakaa, niin paiskaa hyvä ihminen minulle sähköpostia osoitteeseen. Mikael.mustonen@nakovammaistenliitto.fi ja jos siellä on näkövammaa sivuavaa ongelmaa tai vaikeuksia tai jotain muuta hässäkkää työelämän tai opiskelun suunnilla, niin voit laittaa meille työelämäpalveluihin elikkä teppiin viestiä osoitteella tyoelamapalvelut@nakovammaistenliitto.fi Huhhuh, tuo ei varmaan edes hollannin kielellä olisi tuo vaikeampi lausua. Tai no, vedän sanani takaisin, olisi se. Tuossa on sitten semmoinen linkki palautteeseen tuossa alla, tuossa noin. Antakee nyt palautetta, ei se paljoa kirpaise. Sitten tiedoksi semmoinen juttu hommeli, että työelämäpalvelut alkaa nyt ainakin tämän syksyn ajan pitämään joka tiistai kello 4 6 semmoista chattia, johon on anonyyminä mahdollista tulla juttelemaan ja kyselemään asioita. Ja kun me nyt ollaan työelämäpalvelut, niin olisi tietysti suotavaa, että kysymykset ja muut sen sellaiset koskettaisivat jotenkin. työelämässä tai opiskelussa näkövamman takia esiin tulleita ongelmahässäköitä. Syyskuun ensimmäinen päivä tämä siis alkaa ja vuoron perään meiltä on ihmisiä siellä päivystämässä. Linkki tähän chattiin löytyy tuosta alempaa tuolta teksteistä vähän sen palautelomakkeen jälkeen sieltä. Kyllä te sen löydätte. Palaamme asiaan syyskuussa seuraavan minun polkuni jakson kanssa. Jos luoja suo. Terve.

Anna palautetta:
https://link.webropolsurveys.com/S/35B3CDC14285572A- Ulkoinen linkki

Työelämäpalveluiden Chat syksyllä 2026. Tiistaisin klo 16.00 - 18.00
https://keskusteluhuone-dpfzb4gjb3crd5ev.northeurope-01.azurewebsites.net/- Ulkoinen linkki