Siirry pääsisältöön
Näkövammaisten liiton logo.
Näkövammaisten liiton logo.

YK:n yleis­so­pi­mus vam­mais­ten hen­ki­löi­den oi­keuk­sis­ta 10 vuotta

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (CRDP) astui Suomessa voimaan kesäkuussa 2016.

Suomessa vammaissopimuksen kansallista täytäntöönpanoa kaikkien hallinnonalojen toiminnassa koordinoi ja edistää Sosiaali- ja terveysministeriön alainen Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta eli VANE. 

Sopimuksen täytäntöönpanon edistämiseksi Suomessa laaditaan hallituskausittain kansallinen toimintaohjelma. VANEn vuosille 2020–2023 laatima toimintaohjelma on järjestyksessään toinen. Toimintaohjelma kattoi yhteensä 110 toimenpidettä eri hallinnonaloille. Niistä 80 pystyttiin toteuttamaan täysimääräisesti, 24 osittain ja kuusi jäi toteutumatta.

Kolmas kansallinen toimintaohjelma julkaistiin joulukuussa 2024. Siinä määriteltiin 75 toimenpidettä, joilla vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa edistetään vuosina 2024–2027. VANEn vuoden alussa tehdyn väliarvion mukaan tähän mennessä on toteutunut kokonaan 50 ja osittain 20 toimenpiteistä.

Vammaissopimus lisää tietoisuutta vammaisten ihmisten yhdenvertaisista ihmisoikeuksista ja velvoittaa sopijapuolia edistämään näiden oikeuksien toteutumista.

Vammaissopimuksen täytäntöönpanoa valvotaan myös kansainvälisellä tasolla. Sopimukseen sitoutuneet valtiot ja niissä toimivat kansalaisjärjestöt raportoivat säännöllisesti YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitealle, joka antaa suosituksensa sopimuksen täytäntöönpanon kehittämiseksi.

Viime vuonna komitea tutki Suomen valtion ja suomalaisten vammaisjärjestöjen ensimmäiset seurantaraportit vammaissopimuksen täytäntöönpanosta. Se suositteli muun muassa vahvistamaan vammaissopimuksen yhdenmukaista noudattamista koko maassa, koulutusjärjestelmän kehittämistä osallistavammaksi, vammaisten henkilöiden vahvempaa kuulemista ja osallistamista etujärjestöjensä välityksellä ja niiden riittävän rahoituksen turvaamista, vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistamista ja jo tehtyjen sosiaali- ja terveyspalveluja heikentävien päätösten kompensoimista.

Komitea pitää myönteisinä toimina muun muassa kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin käynnistämistä, kolmatta kansallista toimintaohjelmaa vammaisten henkilöiden oikeuksien edistämiseksi sekä ihmisoikeusindikaattoreiden kehittämistä.