YK:n kahdeksannesta määräaikaisraportista
YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus tuli Suomen osalta voimaan 3.1.1976. Yleissopimuksen täytäntöönpanoa valvoo taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea (CESCR). Osapuolilla on velvollisuus antaa määräajoin raportti yleissopimuksen täytäntöönpanosta. Suomen kahdeksas määräaikaisraportti tulee antaa komitealle viimeistään 31.3.2026.
Johdanto
Näkövammaisten liitto on huolestunut taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan yleissopimuksen (jatkossa TSS-sopimus) täytäntöönpanosta ja TSS-komitean suositusten puutteellisesta toimeenpanosta. Raporttiluonnos antaa liian valoisan kuvan TSS- sopimuksen täytäntöönpanosta ja TSS-komitean Suomelle antamien suositusten huomioon ottamisesta. On välttämätöntä, että raporttiluonnosta täydennetään, jotta määräaikaisraportti antaa oikean ja riittävän kuvan TSS-sopimuksen velvoitteiden täytäntöönpanosta.
Artikla 2
Lainvalmistelijoiden koulutus ja perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointi lainvalmistelussa
On hyvä, että lainvalmistelun vaikutusarviointiohje sisältää ohjeistusta perus- ja ihmisoikeusvaikutusten sekä eri ihmisryhmiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnista. Ohjeessa on mainittu tarve vammaisvaikutusten arviointiin. Tämä on toteutunut jossain määrin, mutta vammaisvaikutusten arvioinnissa on edelleen kehitettävää. On myös huomattava, että vammaisvaikutusten arviointi liittyy moniin lainsäädäntöhankkeisiin, sillä vammaiset ihmiset ovat osa yhteiskuntaa.
Valitettavasti hallitusten esitysten vaikutusarvioinneissa tunnistettuja perus- ja ihmisoikeusongelmia ei ole usein otettu riittävästi huomioon lainsäädännön sisällössä. Muutokset tai uudet lait on toteutettu näistä havainnoista huolimatta hallitusohjelman tai muiden poliittisten linjausten mukaisesti.
Kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma
Raporttiluonnoksessa mainitaan kolmas kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma, joka on päättynyt vuonna 2023. Sen sijaan luonnoksessa ei ole riittävää mainintaa neljännestä ohjelmasta, jonka pitäisi olla valmisteilla. Toimintaohjelmassa tulee huomioida vammaiset ihmiset läpileikkaavasti.
Yhdenvertaisuus ja syrjinnän seuranta
Vuonna 2023 voimaan tulleet yhdenvertaisuuslain muutokset olivat hyviä. Ne vahvistivat syrjintään puuttumista ja yhdenvertaisuuden edistämistä työpaikoilla. Sen sijaan vuonna 2024 tehty yhdenvertaisuuslain muutos heikensi yhdenvertaisuustyötä.
Valtioneuvosto on laatinut yhdenvertaisuustiedonannon sekä sitä toimeenpanevan ohjelman. Valtioneuvoston mukaan tiedonantoon on kirjattu useita toimia yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja rasismin torjumiseksi. Näkövammaisten liitto huomauttaa, että vammaiset ihmiset on lähes kokonaan sivuutettu tiedoksiannossa ja ohjelmassa. Kun painotus on yhdenvertaisuuden edistämisessä, sen tulee kattaa laajasti eri ihmisryhmät, myös vammaiset ihmiset.
Raporttiluonnoksessa todetaan, että on asetettu syrjinnän seurantaryhmä. Hankeikkunan mukaan syrjinnän seurantaryhmän toimikausi on 4.2.2025-31.3.2027. Syrjinnän seurantaryhmän jäsenissä ei ole ainoatakaan vammaisten ihmisten ja vammaisjärjestöjen edustajaa. Yhdenvertaisuusvaltuutetuille tulleissa yhteydenotoissa vammaisuus on suurin syrjintäperuste. Lisäksi on nähtävissä, että vammaiset ihmiset kokevat syrjintää eri elämän alueilla huomattavasti vammattomia ihmisiä enemmän. Näkövammaisten liitto pitää huolestuttavana, että syrjinnän seurantaryhmässä ei ole ainoatakaan vammaisten ihmisten ja vammaisjärjestöjen edustajaa. Tämäkin kuvaa sitä, että yhdenvertaisuustiedonannossa ja sitä toimeenpanevassa ohjelmassa ei tosiasiassa ole otettu huomioon vammaisia ihmisiä.
Vammaiset henkilöt
Raporttiluonnos antaa liian ruusuisen kuvan vammaisten ihmisten oikeuksien ja osallisuuden edistämisestä. Tosiasiassa Suomi on mennyt taaksepäin näkövammaisten ihmisten osallisuuden ja yhdenvertaisen arjen toteutumisessa. Uusi vammaispalvelulaki on vaikuttanut kielteisesti monien näkövammaisten elämään, sillä vammaispalveluja on leikattu tai niitä ei ole saanut enää lainkaan. Lisäksi lain seurantaa vasta aloitetaan, mutta silti sen soveltamisalaa ollaan muuttamassa muun muassa vastoin YK:n vammaisoikeuksien komitean Suomelle antamaa suositusta. Tosiasiassa Suomessa on tapahtunut vammaisten ihmisten oikeuksien ja yhdenvertaisuuden sekä vammaisjärjestöjen toimintaedellytysten ja YK:n vammaissopimuksen täytäntöönpanon heikentämistä ja jopa kyseenalaistamista. YK:n vammaisoikeuksien komitea on käsitellyt Suomen valtion ensimmäistä maaraporttia 21.-22.8.2025. Suomelle annetut yli 80 suositusta on julkaistu 3.9.2025. Myös tämä on aiheellista todeta raportissa.
Artikla 6
Yhdenvertaisuuslaki ja vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus työelämässä
Vammaisten henkilöiden työllistymistä edistävät palvelut (vastauksena komitean suositukseen 30)
Raporttiluonnoksessa käsitellään vammaisten ihmisten työllisyyttä hyvin kapeasti. Suomen nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa on monia hyviä vammaisten ihmisten työllisyyttä ja työllisyysastetta parantavia toimenpiteitä. Valitettavasti toimenpiteet eivät ole edenneet, vaan ovat monilta osin pelkkiä kirjauksia hallitusohjelmassa. Vammaisten ihmisten työllisyyteen liittyviä asioita on selvitetty useita kertoja. Selvitykset eivät ole johtaneet konkreettisiin vammaisten ihmisten työllisyysastetta nostaviin muutoksiin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän lakisääteisen Näkövammarekisterin tilastojen mukaan näkövammaisten työllisyysaste on noin 41 %. Luku sisältää kokoaikatyötä tekevät, osa-aikatyötä tekevät ja yrittäjät. Kun työllisyysastetta verrataan koko väestön työllisyysasteeseen, se on kaukana siitä. Näkövammaisten liitto toteaa, että raportissa on aiheellista esittää, mitä konkreettisia toimia on tehty vammaisten ihmisten työllisyysasteen nostamiseksi ja miten työllisyysaste aiotaan nostaa lähemmäs valtaväestön työllisyysastetta.
Vammaisten henkilöiden toimeentulo (vastauksena komitean suositukseen 31)
Raporttiluonnoksessa on kuvattu lakimuutoksia ja niiden tavoitteita. Osassa kuvauksista ei käy ilmi edes sitä, että muutos on ollut leikkaus tai heikennys. Siinä ei myöskään kuvata, miten muutosten tai uudistusten tavoitteet ovat todellisuudessa toteutuneet, ja miten toteutumista sekä vaikutuksia on arvioitu. Jotta määräaikaisraportti antaa oikean ja riittävän kuvan, on välttämätöntä, että siinä tuodaan esiin muutosten konkreettisia vaikutuksia vammaisiin ihmisiin. On huomattava, että esimerkiksi työvoimapalveluihin ja Kelan maksamiin taloudellisiin tukiin tehdyt muutokset ovat heikentäneet vammaisten ihmisten asemaa.
Artikla 9
Sosiaaliturva (vastauksena komitean suositukseen 28)
Komitean suosituksessa numero 28 on edellytetty Suomelta takeita, että sosiaalietuudet pysyvät riittävinä ja niihin kohdistuvat leikkaukset ovat välttämättömiä ja oikeasuhtaisia niin, että muiden toimintaperiaatteiden noudattaminen tai toimenpiteistä pidättyminen olisi haitallisempaa taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien kannalta. Suosituksen mukaan leikkaukset eivät saisi myöskään vaikuttaa kohtuuttomasti heikommassa asemassa oleviin ja marginalisoituihin ryhmiin.
Näkövammaisten liitto toteaa, että sosiaali- ja terveysministeriö on 22.9.2025 julkaissut sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutuksia arvioivat muistiot. Muistioiden mukaan muun muassa sosiaaliturvaan tehdyt leikkaukset kohdistuvat jo valmiiksi heikommassa asemassa oleviin. Heikommassa asemassa oleviin kuuluvat muun muassa vammaiset ihmiset. Suomen hallitus itsekin toteaa, etteivät sosiaaliturvaan kohdistetut leikkaukset (kuten indeksijäädytykset ja toimeentulotukeen kohdistuneet leikkaukset) ole ongelmattomia perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden valossa, kun ne vaikuttavat erityisesti heikommassa asemassa oleviin.
Raporttiluonnoksessa mainitaan syyskuussa 2024 julkaistu sosiaaliturvamuutosten perus- ja ihmisoikeusvaikutuksia arvioiva muistio. Raportissa tulee tuoda esiin myös syyskuussa 2025 julkaistu muistio, joka on jätetty luonnoksesta pois. Tosiasia on, että Suomen hallitus on edelleen jatkanut sosiaaliturvaleikkauksia, jotka nimenomaisesti kohdistuvat heikommassa asemassa oleviin.
Raporttiluonnos antaa virheellisen kuvan siitä, että julkisen talouden heikko tila aina lähtökohtaisesti muodostaa hyväksyttävän perusteen muuttaa sosiaaliturvajärjestelmää. On hyvä huomata, että ennen perus- ja ihmisoikeutena turvattujen oikeuksien heikentämistä on selvitettävä mahdollisuudet tehdä leikkauksia muista kohteista ja on selvitettävä myös mahdollisuudet valtion tulojen lisäämiseen esimerkiksi verotuksen keinoin. Nyt näin ei ole menetelty riittävällä tavalla.
Määräaikaisraportissa tulee myös ottaa huomioon, että Suomi on saanut useamman kerran kansainvälisiltä ihmisoikeustoimielimiltä moitteita perusturvan tason riittämättömyydestä. Tästä huolimatta leikkauksia on tehty.
Raporttiluonnoksessa on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä oleva toimeentulotukilain uudistus mainittu artiklassa 10 kohdassa 116. On perusteltua, että kyseinen muutos mainitaan artiklan 9 kohdalla, sillä kyse on sosiaaliturvasta ja siihen kohdistuvasta leikkauksesta.
Artikla 11
Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen
Raporttiluonnoksessa kuvataan eläkkeensaajan asumistukeen ja yleiseen asumistukeen tehtyjä kiristyksiä. Näkövammaisten liitto toteaa, ettei kiristyksissä ole otettu millään tavalla huomioon tilanteita, joissa ihminen vammautuu tai sairastuu esimerkiksi työikäisenä. Esimerkiksi näkövammautuminen on aina kriisi. Psyykkisen prosessin ja kuntoutuksen ohella ihminen joutuu helposti tilanteeseen, jossa hän ei tulojen pienennyttyä pysty enää asumaan entisessä asunnossaan. Näkövammaisten liitto on esittänyt näihin tilanteisiin siirtymäaikaa, jotta kriisit eivät kasaannu, ja jotta vammautumiseen tai sairastumiseen sekä kuntoutumiseen voi panostaa rauhassa ilman pelkoa kodin menettämisestä. Samankaltainen tilanne on silloin, kun työelämässä oleva näkövammainen jää työttömäksi eikä uutta työtä löydy. On huomattava, että vammaiset ihmiset kohtaavat rekrytointisyrjintää, jonka vuoksi uuden työn löytäminen voi kestää pitkään tai olla jopa mahdotonta. On aivan eri asia muuttaa näkevänä ihmisenä uuteen asuntoon ja ympäristöön kuin näkövammaisena. Lisäksi asuntoon on ehkä tehty vammaispalvelulain nojalla myönnettyjä asunnon muutostöitä, jotka joudutaan tässä tilanteessa purkamaan ja palauttamaan asunto entiseen asuun.
Oikeudesta sopivaan asuntoon
Raporttiluonnoksen mukaan Asuinrakentamisen laatua säännellään alueidenkäytön ja rakentamisen lainsäädännössä. Alueidenkäyttölain (132/1999) mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on edistää turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista. Näkövammaisten liitto toteaa, että rakentamiseen ja alueiden käyttöön liittyvä lainsäädäntö ei huomioi esteettömyyttä näkövammaisten näkökulmasta. Esteettömyys on osa turvallisuutta, joten sitä tulee tarkastella säädöstasolla eri tavoin vammaisten ihmisten näkökulmasta.
Artikla 12
Terveydenhuollon asiakasmaksut
Raporttiluonnos kuvaa asiakasmaksujen maksukattoja sekä asiakasmaksujen alentamista tai perimättä jättämistä. Näkövammaisten liitto huomauttaa, että asiakkailla ei välttämättä ole riittävästi tietoa asiakasmaksujen alentamiseen tai perimättä jättämisen mahdollisuudesta. Asiakasmaksujen maksukatot ovat kalenterivuosikohtaisia. Tämä aiheuttaa ongelmia alkuvuodesta, jolloin kaikki maksukatot ovat nollaantuneet ja omavastuita voi yhdelle ihmiselle kertyä useista maksukatoista.
Artikla 13
Raporttiluonnoksessa tuodaan esiin esi- ja perusopetuksessa toteutettu oppimisen tuen uudistus. Tällä hetkellä on epäselvää, toteutuvatko uudistuksen tavoitteet. Näkövammaisten oppilaiden osalta on huolta oppilaskohtaisten tukitoimien toteutumisesta ja resurssien riittävyydestä. Kuntien säästötoimet ja kuntien valtionosuuksien leikkaussuunnitelmat tulevat todennäköisesti vaikuttamaan kielteisesti uudistuksen tavoitteiden toteutumiseen ja tukitoimien saantiin.
Artikla 15
Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin
Näkövammaisten ihmisten mahdollisuudet osallistua kulttuurielämään vaatii erilaisia toimia. Monet seikat liittyvät saavutettavuuteen, joka on osittain parantunut lähivuosina. Äänitekstitys on edistänyt televisiossa esitettävien elokuvien ja muiden kulttuurisisältöjen saavutettavuutta. Lisäksi Yle on tuottanut runsaasti kuvailutulkattuja kulttuurisisältöjä. Myös monet teatterit toteuttavat kuvailutulkattuja esityksiä näkövammaisryhmille. Suomen Elokuvasäätiön tuella elokuvien kuvailutulkkaus on edennyt ja valikoima on laajentunut.
Moniin kulttuuripalveluihin näkövammainen saa maksuttoman avustajan tai oppaan (esimerkiksi teatterit, museot, elokuvateatteri, konsertit) tai avustajan tai oppaan lipun hinta on alennettu. Tämän kuitenkin ratkaisee tapahtuman järjestäjä ja lippujen ostaminen on usein haasteellista. Lippujen hankkiminen voi vaatia soittamista maksulliseen puhelinpalveluun tai käymistä paikan päällä. Yhtenäiset ja helposti toteutettavat tavat edistäisivät kulttuuripalvelujen saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta.
Näkövammaisten liitto katsoo, että raportissa tulisi tuoda erikseen esiin vammaisten ihmisten mahdollisuudet ottaa osaa kulttuurielämään. Raportissa tulisi tuoda esiin, mitä edistämistoimia on tehty ja mitä tulisi vielä kehittää. Esimerkiksi YK:n vammaisyleiskomitea on tehnyt syyskuussa julkaistuissa suosituksissaan Suomelle huomion siitä, että valtion tulisi tehdä toimintaohjelma, jossa varmistettaisiin vammaisten ihmisten osallisuus kulttuurielämässä (kohta 59).
Lisäksi raportissa tulee huomioida, että hallitus on muuttanut Saavutettavuuskirjasto Celian asemaa niin, että se on yhdistetty Kansallisarkistoon. Tämä vaikuttaa artiklan 15 oikeuksiin. Saavutettavuuskirjasto Celialla on näkövammaisten ihmisten lukemismahdollisuuksien, saavutettavan tiedonsaannin ja opiskelun tuen näkökulmasta keskeinen tehtävä. Celian yhdistäminen Kansallisarkistoon vaikuttaa merkittävästi näkövammaisten ihmisten sivistyksellisten oikeuksien toteutumiseen Suomessa. Integraatioratkaisu ja erillisen määrärahan puuttuminen voivat vaarantaa saavutettavan kirjastoaineiston ja oppimateriaalin saatavuuden sekä tunnettuuden ja tietoisuuden Celian palveluista. Erityisesti pistekirjoitus- ja taktiilimateriaalin tuottaminen edellyttää erityisosaamista, jonka säilyttäminen ja kehittäminen on turvattava.