Vuoden 2026 tu­lo­ve­roas­tei­kos­ta sekä tu­lo­ve­ro­lain ja ve­ro­tus­me­net­te­lys­tä annetun lain muut­ta­mi­ses­ta

Vähennyskelpoisia olisivat rahalahjoitukset, jotka on tehty tiedettä tai taidetta edistävään tarkoitukseen julkista rahoitusta saavalle yliopistolle, korkeakoululle tai näiden yhteydessä olevalle yliopistorahastolle. Lisäksi vähennyskelpoisia olisivat rahalahjoitukset, jotka on tehty tiedettä, taidetta, suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttämistä, nuorisotyötä tai -toimintaa, liikuntaa, urheilua tai lasten asemaa tukevaan tai edistävään tarkoitukseen Verohallinnon nimeämälle yhdistykselle tai säätiölle. Verohallinto nimeäisi hakemuksesta ehdot täyttävät yhdistykset ja säätiöt vähennyskelpoisten lahjoitusten saajiksi enintään 5 vuodeksi kerrallaan.

Lahjoitusten vähentämisen edellytyksenä olisi, että lahjoituksensaaja käyttää lahjoitusvarat vähennyskelpoiseen tarkoitukseen, ja että lahjoituksensaaja toimittaa Verohallinnolle tiedot saamistaan vähennyskelpoisista lahjoituksista, niiden antajista ja siitä, mihin tarkoitukseen lahjoitus on käytetty antamalla vuosi-ilmoituksen.

Luonnollisten henkilöiden lahjoitusvähennys ehdotetaan muutettavaksi verosta tehtäväksi vähennykseksi, jossa vähennyskelpoista olisi 30 prosenttia vähennyskelpoisen lahjoituksen määrästä. Yhteisöjen lahjoitusvähennys säilyisi tulosta tehtävänä vähennyksenä. Vähennyskelpoiselle lahjoitukselle säädettäisiin vähimmäismäärä ja vähennykselle tulisi verovelvolliskohtainen enimmäismäärä.

Näkövammaisten liitto ry:n lausunto

Näkövammaisten liitto on Suomen näkövammaisyhdistysten yhteistyöjärjestö, joka edistää sokeiden ja heikkonäköisten ihmisten oikeuksien toteutumista, tuottaa erityispalveluja ja toimii Suomessa asiantuntijana näkövammaisuuteen ja näkemiseen liittyvissä asioissa. 

Näkövammaisten liitto ottaa lausunnossaan kantaa vain lahjoitusvähennystä koskeviin säännösmuutosehdotuksiin. 

Lahjoitusvähennykseen liittyvien muutosesitysten tavoite on kannatettava. Järjestöjen mahdollisuuksia hankkia lisää yksityistä rahoitusta on hyvä tehostaa. Tämä on erityisen tarpeellista nyt, kun järjestöjen saamaan julkiseen tukeen kohdentuu mittavia leikkauksia.

Esitettävä toteutus sulkee lahjoitusvähennyksen laajentamisen ulkopuolelle ison osan järjestöistä. Sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikataan Suomen hallituksen toimesta tällä hallituskaudella nykyisen tiedon mukaan 140 miljoonaa euroa. Samaan aikaan näiltä järjestöiltä ollaan epäämässä yhdenvertainen mahdollisuus päästä lahjoitusvähennyksen piiriin. Kun ulos suljetaan suurin osa sosiaali- ja terveysalan järjestöistä, samalla ulos suljetaan myös näkövammaisjärjestöt. Esityksessä ei millään tavalla perustella sitä, miksi rajaus on tehty esitetyllä tavalla, ja miksi osa järjestöistä suljetaan lahjoitusvähennyksen ulkopuolelle. Sille lienee mahdotonta keksiä hyväksyttäviä perusteluja.

Näkövammaisten liitto vastustaa esitystä, jossa osa järjestöistä suljetaan ulkopuolelle. Esitys on myös epäoikeudenmukainen ja antaa kuvan, ettei esimerkiksi näkövammaistyö ja näkövammaisjärjestöjen tekemä työ ole lahjoitusvähennyksen arvoista, tärkeää eikä merkityksellistä. Samalla esitys väheksyy näkövammaisten ihmisten, mukaan lukien näkövammaiset lapset, asemaa ja oikeutta toimia yhdenvertaisesti yhteiskunnassa. 

Esitettävät rajaukset vaikuttavat lahjoittajien oikeuteen päättää, mihin he haluavat lahjoittaa. Lahjoittajan on saatava itse valita laajasta valikoimasta, millaiseen yleishyödylliseen toimintaan hän haluaa lahjoittaa. Tätä valinnanvapautta ei tule keinotekoisesti rajoittaa. 

Näkövammaisten liitto kannattaa Vastuullinen lahjoittaminen Vala ry:n esitystä, että lahjoitusten saajajoukko laajennetaan kaikkiin yhdistyksiin ja säätiöihin, joilla on olemassa rahankeräyslain mukainen rahankeräyslupa. 

Rahankeräyslupajärjestelmä on toiminnassa ja sitä valvoo Poliisihallitus. Ei ole tarkoituksenmukaista synnyttää uutta byrokratiaa verohallintoon. Tämän uuden byrokratian synnyttäminen lisää kaikkien osapuolten hallinnollista taakkaa. Lisäksi Poliisihallituksessa on olemassa kattava asiantuntemus suomalaisen yleishyödyllistä työtä tekevän kansalaisyhteiskunnan toiminnasta ja siitä, mihin järjestöt niille tehtyjä lahjoituksia käyttävät. Tätä laajaa tietämystä ei ole verohallinnossa. Uuden byrokratiatason luominen on myös ristiriidassa Suomen hallituksen hallitusohjelman sekä kansalaisjärjestöstrategian kanssa.