Var­hais­kas­va­tus­suun­ni­tel­man pe­rus­tei­den luon­nok­ses­ta

Tausta 

Valtioneuvosto hyväksyi lain varhaiskasvatuslain 22 §:n ja 70 §:n 2 momentin 5 kohdan kumoamisesta. Laki tuli voimaan 1.1.2025.
Opetushallituksen tehtävänä on päivittää varhaiskasvatussuunnitelman perusteet vastaamaan varhaiskasvatuslakiin 540/2018 tullutta muutosta koskien pykälän 22 § kumoamista. Opetushallitus antaa määräyksen varhaiskasvatussuunnitelman perusteista vuoden 2025 aikana.

Palautetta ja muutosehdotuksia perusteluonnoksen lukuun 1

Ei palautetta.

Palautetta ja muutosehdotuksia perusteluonnoksen luvuista 2-7

Luku 2

Luku 2.1 Varhaiskasvatuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet

Luvussa 2.1. sivulla 11 kuvataan lainsäädäntöä johon varhaiskasvatuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet perustuvat. Luettelossa mainitaan YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja yhdenvertaisuuslaki, ja nostetaan erikseen esille syrjinnän kielto. Tämän lisäksi on tarpeen tuoda esille myös velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta varhaiskasvatuksessa (YVL 6 a §) ja velvollisuus kohtuullisiin mukautuksiin vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi (YVL 15 §). 

Luvussa 2.1 sivulla 12 todetaan, että ”Varhaiskasvatuksen järjestäjän ja palveluntuottajan on tarpeen mukaan toimittava yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavien tahojen kanssa lapsen tarvitseman tuen ja palvelujen kokonaisuuden arvioimiseksi, suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. 

Tämän osalta on tarpeen tuoda esille se, että moniammatillista ja monialaista yhteistyötä tulisi hyödyntää aina, kun arvioidaan sellaisen oppilaan, jolla on vamma, sairaus tai toimintakyvyn rajoite, tuen tarvetta, tarvittavia konsultaatiopalveluita ja esimerkiksi apuvälineitä.  Tekstiä on tarpeen myös konkretisoida esimerkiksi kuvaamalla näkövammaisen lapsen erityistarpeiden huomioimiseen ja tukeen liittyvän yhteistyön ja konsultaation mahdollisuuksia keskussairaaloiden näkövammaisten kuntoutusohjaajien ja perusopetuksen alun lähestyessä oppimis- ja ohjauskeskus Valterin asiantuntijoiden kanssa. 

Luvussa 2.1 sivulla 14 todetaan, että ”Varhaiskasvatuksessa oppimisympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen lapsen ikä ja kehitys huomioon ottaen. Toimitilojen ja toimintavälineiden on oltava asianmukaisia, ja niissä on huomioitava esteettömyys.” Esteettömyys jää vain maininnan tasolle, joten tässä tulee avata, mitä esteettömyydellä ja sen eri ulottuvuuksilla tarkoitetaan. Esteettömyyden lisäksi toimintavälineiden osalta on huomioitava myös saavutettavuus. Ks. esteettömyyden ja saavutettavuuden osalta Näkövammaisten liiton tarkemmat esteettömyyttä, saavutettavuutta ja käytettävyyttä koskevat kommentit lukua 2.7 Laaja-alainen osaaminen, lukua 3.2 Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt ja lukua 3.3 Yhteistyö varhaiskasvatuksessa koskien.

Luvussa 2.1. sivulla 14 todetaan, että ” Lapsia suojataan väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä suunnitelmallisen ennaltaehkäisemisen sekä välittömän puuttumisen avulla.” Luetteloon tulee lisätä syrjinnältä suojaaminen, jolloin virke kuuluisi ”Lapsia suojataan väkivallalta, kiusaamiselta, syrjinnältä ja muulta häirinnältä suunnitelmallisen ennaltaehkäisemisen sekä välittömän puuttumisen avulla.”

Luvussa 2.1 sivulla 15 todetaan, että ”Kunnan on varhaiskasvatusta järjestäessään toimittava yhteistyössä opetuksesta, liikunnasta ja kulttuurista, sosiaalihuollosta, lastensuojelusta, lastenneuvolatoiminnasta ja muusta terveydenhuollosta vastaavien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Ks. tämän osalta Näkövammaisten liiton kommentit sivua 12 koskien

Luku 2.4 Arvoperusta

Luvussa 2.4 sivulla 18 kuvataan lapsen oikeuksia yleisellä tasolla. Tässä tekstikappaleessa tulee kuvata myös vammaisen lapsen oikeuksia YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista 7 artiklan mukaisesti. Artiklan 7 1 kohdan mukaan vammaisten lasten tulee voida nauttia kaikista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa, ja 2 kohdan mukaan kaikissa vammaista lasta koskevissa toimissa on otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu. Lisäksi sopimuksen 24 artikla turvaa vammaisten lasten oikeutta koulutukseen.

Samalla sivulla 18 tulee otsikon ”Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus” alla olevassa henkilöön liittyvien syiden luettelossa mainita myös vammaisuus, jolloin virke kuuluisi seuraavasti: ”Lapsilla tulee olla mahdollisuus kehittää taitojaan ja tehdä valintoja esimerkiksi sukupuolesta, vammaisuudesta, syntyperästä, kulttuuritaustasta tai muista henkilöön liittyvistä syistä riippumatta.”

Luku 2.7 Laaja-alainen osaaminen

Luvussa 2.7 sivulla 24 todetaan, että ” Digitaalisia välineitä, sovelluksia ja ympäristöjä hyödynnetään dokumentoinnissa, leikeissä, vuorovaikutuksessa, peleissä, tutkimisessa, liikkumisessa sekä taiteellisessa kokemisessa ja tuottamisessa.” 

Tämän tekstin yhteyteen tulee lisätä maininta käytettävien välineiden, sovellusten ja ympäristöjen saavutettavuudesta. Näkövammaisten lasten kohdalla on välttämätöntä, että käytettävät digitaaliset välineet, sovellukset ja ympäristöt ovat saavutettavia, eli että ne toimivat näkövammaisten käyttämien apuvälineiden (ruudunlukuohjelma ja suurennusohjelma) kanssa. Ellei digitaalinen saavutettavuus ja käytettävyys toteudu, näkövammaisen lapsen yhdenvertaiset edellytykset oppia ja olla osallinen vaarantuvat. 

Luku 3.2 Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt

Luvussa 3.2. sivulla 30 todetaan, että ”Varhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, inklusiivinen, terveellinen ja turvallinen sekä esteetön oppimisympäristö.” ja että ”Ergonomia, ekologisuus, viihtyisyys ja esteettömyys sekä tilojen valaistus ja akustiikka, sisäilman laatu ja siisteys otetaan huomioon oppimisympäristöjä rakennettaessa ja kehitettäessä.”

Tilojen esteettömyyttä on tarkasteltava laajasti ja siinä on otettava huomioon myös näkövammaisten lasten tarpeet. Tällaisia ovat esimerkiksi selkeät kulkureitit, samoilla paikoilla pysyvät tavarat, tavaroiden laittaminen omille paikoilleen ja yläesteiden alle pääsyn estäminen. Yläeste on esimerkiksi portaikko, jonka alle pääsee kävelemään. Valkoisen kepin kanssa liikkuva näkövammainen ei havaitse yläestettä valkoisella kepillä. Mikäli esimerkiksi portaiden alle pääsyä ei ole estetty, on riskinä, että näkövammainen kävelee vahingossa portaiden alle ja lyö päänsä portaiden alapintaan.

Luvussa 3.2. sivulla 31 todetaan, että ”Lasten saatavilla ja käytössä tulee olla riittävästi monipuolisia, ikätasoisia, pedagogisia ja turvallisia leikki- ja toimintavälineitä, ja niissä on huomioitava lasten yksilölliset tuen tarpeet ja mielenkiinnonkohteet. Teknologia on osa monipuolista ja lasta osallistavaa oppimisympäristöä. Varhaiskasvatuksessa käytetään digitaalisia välineitä, sovelluksia ja ympäristöjä tarkoituksenmukaisella tavalla.”

Myös tämän tekstin yhteyteen tulee lisätä maininta käytettävien välineiden, sovellusten ja ympäristöjen saavutettavuudesta. Näkövammaisten lasten kohdalla on välttämätöntä, että käytettävät digitaaliset välineet, sovellukset ja ympäristöt ovat saavutettavia, eli että ne toimivat näkövammaisten käyttämien apuvälineiden (ruudunlukuohjelma ja suurennusohjelma) kanssa. Ellei digitaalinen saavutettavuus ja käytettävyys toteudu, näkövammaisen lapsen yhdenvertaiset edellytykset oppia ja olla osallinen vaarantuvat. 

Luku 3.3 Yhteistyö varhaiskasvatuksessa

Luvun 3.3 sivulla 32 todetaan, että ”Huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa.” Myös tämän tekstin yhteyteen tulee lisätä maininta käytettävän tieto- ja viestintäteknologian saavutettavuudesta. Näkövammaisten huoltajien kohdalla on välttämätöntä, että käytettävät tieto- ja viestintäteknologiat ovat saavutettavia, eli että ne toimivat näkövammaisten käyttämien apuvälineiden (ruudunlukuohjelma ja suurennusohjelma) kanssa. Ellei digitaalinen saavutettavuus ja käytettävyys toteudu, näkövammaisen huoltajan yhdenvertaiset mahdollisuudet yhteistyöhön vaarantuvat.

Luvun 3.3. sivulla 33 todetaan, että ”Varhaiskasvatuksessa tehdään yhteistyötä myös lastenneuvolan ammattilaisten, lastensuojelun sekä muiden terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden toimijoiden kanssa. Yhteistyön merkitys korostuu, kun jollain näistä tahoista herää huoli lapsen kehityksestä tai hyvinvoinnista tai kun lapsen tukea suunnitellaan ja järjestetään.” Tämän osalta ks. Näkövammaisten liiton kommentit luvun 2.1 Varhaiskasvatuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet sivua 12 koskien.

Luku 5 Lapsen tuki

Luvussa 2.1 sivulla 12 todetaan, että ”Varhaiskasvatuksen järjestäjän ja palveluntuottajan on tarpeen mukaan toimittava yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavien tahojen kanssa lapsen tarvitseman tuen ja palvelujen kokonaisuuden arvioimiseksi, suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. 

Lapsen tuen osalta tulee huomioida Näkövammaisten liiton lukua 2.1 sivua 12 koskevat kommentit, siitä, että moniammatillista ja monialaista yhteistyötä tulisi hyödyntää aina, kun arvioidaan sellaisen oppilaan, jolla on vamma, sairaus tai toimintakyvyn rajoite, tuen tarvetta, tarvittavia konsultaatiopalveluita ja esimerkiksi apuvälineitä.  Lapsen tukea koskevaa tekstiä olisi tarpeen myös konkretisoida esimerkiksi kuvaamalla näkövammaisen oppilaan erityistarpeiden huomioimiseen ja tukeen liittyvän yhteistyön ja konsultaation mahdollisuuksia keskussairaaloiden näkövammaisten kuntoutusohjaajien ja perusopetuksen alun lähestyessä oppimis- ja ohjauskeskus Valterin asiantuntijoiden kanssa.   

Muita huomioita perusteluonnoksesta

Lausuntomateriaalin saavutettavuus

Lausuntopyynnössä todetaan, että lausuntojen antamisen helpottamiseksi on perusteluonnokseen merkitty vihreällä värillä tehdyt muutokset sekä yliviivattu poistettavat kohdat.

Näkövammaisten liitto huomauttaa, ettei kyseinen merkitsemistapa ole saavutettava. Käytännössä näkövammainen, joka käyttää tietokonetta tai mobiililaitetta ruudunlukuohjelman (Applen laitteissa Voiceover ja Windowsissa esimerkiksi Jaws tai NVDA) kanssa, ei pysty havaitsemaan kyseisiä merkintöjä. Opetushallituksen on aiheellista varmistaa ennalta käyttämiensä merkitsemistapojen saavutettavuus myös näkövammaisten käyttämien apuvälineiden kanssa. Tässä lausuntopyynnössä käytetty menettely ei ole hyväksyttävä, sillä se asettaa näkövammaiset ammattilaiset huonompaan asemaan verrattuna näkeviin ammattilaisiin. Opetushallituksen tulee noudattaa lakia digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019).

Näkövammaisten liitto on antanut vastaavista lausuntomateriaalin saavutettavuuspuutteista palautetta Opetushallitukselle syksyllä 2024 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta lausuttaessa. Tällöin Opetushallitus kertoi ryhtyneensä toimenpiteisiin, jotta lausuntomateriaalien saavutettavuus on tulevaisuudessa parempi. Todennäköisesti joitain toimenpiteitä Opetushallitus on tehnyt, sillä ruudunlukuohjelmalla luonnosta lukiessa jotkin kohdat on kirjoitettu kahteen kertaan siten, että niissä on käytetty eri sanoja tai eri sanamuotoja. Mistään ei kuitenkaan saa selville, mikä on mikäkin merkintä. Näin ollen sama ongelma, kuin vuonna 2024, on toistunut.

Lausuntopyynnön jakelu

Lausuntopyyntö olisi tullut lähettää myös eri vammaisjärjestöille. Kyse on vammaisten lasten ja heidän perheidensä näkökulmasta keskeisestä asiasta, sillä varhaiskasvatus on osa lapsiperheiden arkea. Opetushallituksen tulee varmistaa, että se noudattaa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen velvoitteita myös osallistamisessa. Sopimus on voimassa lakina. Se, että lausuntopyyntö on yleisesti saatavilla lausuntopalvelu.fi -sivustolla, ei ole riittävää.

Lisätietoja

juristi Taina Kölhi, taina.kolhi@nakovammaistenliitto.fi

järjestöjohtaja Sari Kokko, sari.kokko@nakovammaistenliitto.fi