Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja vapaan sivistystyön järjestämisestä häiriötilanteissa

Näkövammaisten liitto antoi lausuntonsa hallituksen eduskunnalle tekemästä esityksestä, joka koskee varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja vapaan sivistystyön järjestämistä häiriötilanteita koskevaksi lainsäädännöksi.

Varhaiskasvatus:

1. Huomionne varhaiskasvatuksen järjestämistä ja tuottamista häiriötilanteissa koskevaan 11 b §:ään

Näkövammaisten liitto on huolestunut 11 b §:n esitettyjen henkilöstö- ja lapsimäärän rajausten vaikutuksista lapsiryhmässä olevien vammaisten lasten oikeuteen saada tarvitsemansa varhaiskasvatus ja heille varhaiskasvatuksen tuen päätöksessä päätetty avustajaresurssi ja tukipalvelut.

Lisäksi Näkövammaisten liitto muistuttaa, että häiriötilanteissakin tulee turvallisuuden lisäksi huolehtia myös tilojen ja toiminnan esteettömyydestä ja saavutettavuudesta myös apuvälineitä käytettäessä.

2. Huomionne varhaiskasvatuksen varautumista koskevaan 11 c §:ään

Näkövammaisten liitto kannattaa ehdotusta siitä, että varhaiskasvatuslaissa säädettäisiin kasvatuksen järjestämisestä häiriötilanteissa ja että varhaiskasvatuksen järjestäjille ja tuottajille asetettaisiin velvoite toimittaa opetus- ja kulttuuriministeriölle ja Lupa- ja valvontavirastolle varautumistoimenpiteiden yhteensovittamista ja tilannekuvan muodostamista varten tarvittavat tiedot.

Näkövammaisten liitto muistuttaa, että häiriötilanteisiin varautumisessa, sitä koskevassa sääntelyssä ja sääntelyn toimeenpanon ohjauksessa tulee turvallisuuden lisäksi huolehtia tilojen ja toiminnan esteettömyydestä ja saavutettavuudesta myös apuvälineitä käytettäessä.

3. Muut huomionne varhaiskasvatusta koskeviin häiriösäännöksiin

Näkövammaisten liitto huomauttaa siitä, että ehdotetun perusopetuslain 20 n §:n muutosta oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminnan keskeyttämisestä, joka esitysluonnoksenkin mukaan ainakin potentiaalisesti aiheuttaisi lisääntynyttä varhaiskasvatuksen tarvetta häiriötilanteissa, ei ole huomioitu esitysluonnoksen varhaiskasvatuslakia koskevassa osuudessa.

Tämän osalta ks. Näkövammaisten liiton tarkemmat kommentit lausuntopyynnön perusopetuslain 20 n §:ää koskevassa kohdassa.

4. Onko teillä täydennettävää varhaiskasvatusta koskeviin vaikutusarviointeihin?

Varhaiskasvatukseen osallistuvien vammaisten lasten oikeuden varhaiskasvatuslain 3 a luvun mukaiseen tukeen toteutumisessa on puutteita normaalioloissakin ja siten on varsin luultavaa, että tuen toteutumisen ongelmat lisääntyvät häiriötilanteissa. Lisäksi, kuten esitysluonnoksessakin todetaan, lasten tuen tarve voi häiriötilanteissa myös lisääntyä.

Näkövammaisten liitto katsookin, että esitysluonnoksessa ei ole riittävästi arvoitu ehdotusten vaikutuksia vammaisille lapsille ja heidän perheilleen. Esitysluonnoksen alaluvussa 4.6. vaikutukset lapsiin ja perheisiin kyllä mainitaan YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus ja YK:n vammaisyleissopimuksen 7 artikla. Kuitenkaan artiklan 7 velvoitteita toteuttaa kaikki tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että vammaiset lapset voivat nauttia kaikista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa ja että kaikissa vammaisia lapsia koskevissa toimissa on otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu, ei tarkastella esitysluonnoksen säännösehdotusten yhteydessä eivätkä ne siten vaikuta säännösehdotuksiin. Mahdollinen vammaisuus mainitaan esitysluonnoksessa vain vapaan sivistystyön yhteiskunnallisten vaikutusten yhteydessä.

Näkövammaisten liitto muistuttaa, että artiklan 7 lisäksi vammaisia lapsia koskevat myös kaikki muut YK:n vammaisyleissopimuksen artiklat. Varhaiskasvatuksen häiriötilanteita koskevaa sääntelyä valmisteltaessa tulisi siten ottaa huomioon esimerkiksi myös esitettävien ratkaisujen esteettömyyden ja saavutettavuuden varmistaminen (artikla 9) sekä vammaisten lasten yksilöllisten tarpeiden mukaisen tuen ja kohtuullisten mukautusten varmistaminen (yhdenvertaisuutta koskevan artiklan 5 kohta 3 ja koulutusta koskevan artiklan 24 kohdat 2 c ja 2 d). Nämä artiklat on pääosin mainittu esitysluonnoksen luvussa 12, Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys, mutta artiklojen tarkastelu ja siten niiden vaikutus ei ulotu esitysluonnoksen säännösehdotuksiin tosiasiallisen yhdenvertaisuuden turvaavalla tavalla, vaan jää muodollisen yhdenvertaisuuden tasolle.

Jatkovalmistelussa tulee varmistaa, että sekä YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen että YK:n vammaisyleissopimuksen artiklojen tarkastelu ja siten niiden vaikutus ulottuu lopullisen hallituksen esityksen säännösehdotuksiin saakka.

Näkövammaisten liitto pitää välttämättömänä, että jatkovalmistelussa hyödynnettäisiin myös paremmin covid-pandemian aikaisia kokemuksia varhaiskasvatuksen tuen toteutumisesta ja toteutumatta jäämisestä ja arvioitaisiin ehdotettavia muutoksia vammaisten lasten ja heidän perheidensä kannalta. Lisäksi vaikka varhaiskasvatuslaki ei velvoita lapsen kuljetusten järjestämiseen varhaiskasvatukseen, niin vammaisten lasten osalta niitä järjestetään harkinnanvaraisena ja niiden jatkumisen turvaaminen häiriötilanteissa on tarpeen.

Ehdotettavan sääntelyn osalta on tarpeen arvioida laajemmin ja tarkemmin, riittävätkö ehdotukset varmistamaan vammaisten lasten tuen toteutumisen häiriötilanteissa.

Esi- ja perusopetus:

1. Huomionne häiriötilanteiden etäopetusta koskevaan 20 l §:ään

Näkövammaisten liitto pitää kannatettavana sitä, että etäopetuksesta häiriötilanteissa ehdotetaan sääntelyä, ja että ehdotuksen mukaan päätökset etäopetukseen siirtymisestä tekisi Lupa- ja valvontavirasto tai niistä säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella.

Näkövammaisten liitto pitää kuitenkin tarpeellisena vielä tarkastella 20 l §:ään ehdotettua rajausta, jolla etäopetuksen ulkopuolelle jätettäisiin ehdotettavassa 20 k §:n 2 momentissa tarkoitetut oppilaat, eli esiopetuksen ja perusopetuksen 1.–3. vuosiluokkien oppilaat, oppilaat, jotka saavat 20 c §:n 2 momentissa tarkoitettuna oppilaskohtaisena tukitoimena erityisluokanopettajan antamaa opetusta erityisluokassa tai tulkitsemis- ja avustajapalveluita, 20 i §:n 2 momentissa tarkoitetut toiminta-alueittain opiskelevat oppilaat sekä 5 §:ssä tarkoitetut perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaat.

Esitysluonnoksessa tätä rajausta perustellaan sillä, että koska etäopetus sisältää riskin haavoittuvammassa asemassa olevien lasten oikeuksien toteutumiselle, olisi näiden oppilaiden opetus järjestettävä myös häiriötilanteissa lähiopetuksena. Näkövammaisten liitto pitää tärkeänä, että haavoittuvassa asemassa olevia oppilaita ei tarkastella vain yhtenä kokonaisuutena, vaan huomioidaan erityisesti vammaisten oppilaiden hyvinkin erilaiset yksilölliset tarpeet. Näkövammaisten liitto korostaa esitysluonnoksessakin mainittua perustuslakivaliokunnan painotusta siitä, että lapsen etua on harkittava yksittäisen lapsen kannalta tapaus- ja tilannekohtaisesti myös sääntelyn soveltamisessa. Tämä perustuslakivaliokunnan painotus tulisi hallituksen esityksessä säätämisjärjestystä koskevan luvun sijaan siirtää ehdotetun 20 k §:n, Opetuksen järjestämisen periaatteet häiriötilanteissa, säännöskohtaisiin perusteisiin.

Kuten esitysluonnoksessa todetaan, covid -pandemian aikana perusopetuslakiin lisättiin poikkeukselliset opetusjärjestelyt mahdollistanut väliaikainen 20 a §, jonka soveltamisalan ulkopuolelle jätettiin lähes vastaava oppilasryhmä, eli esiopetuksen oppilaat, perusopetuksen 1—3 vuosiluokkien oppilaat, perusopetuslain 17 §:ssä tarkoitetut erityisen tuen päätöksen saaneet oppilaat, perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetut pidennetyn oppivelvollisuuden 3 kohdan nojalla terveydellisistä syistä olevat oppilaat sekä perusopetuslain 5 §:ssä tarkoitetut valmistavan opetuksen oppilaat. Näillä väliaikaisen poikkeussääntelyn ulkopuolelle rajatuilla oppilailla oli tuolloin kuitenkin mahdollisuus siirtyä erityisiin opetusjärjestelyihin perusopetuslain silloisen 18 §:n 3 kohdan nojalla terveydellisistä syistä. Tästä syystä Näkövammaisteen liitto pitää tärkeänä, että vastaava mahdollisuus huomioidaan 20 l §:ssä säännöstasolla esimerkiksi viittaamalla perusopetuslain nykyiseen 18 §:n 1 momenttiin.

Edelleen esitysluonnoksen mukaan muun opetuksen siirtyessä etäopetukseen tulisi huolehtia haavoittuvammassa asemassa olevien oppilaiden opetuksen turvallisesta järjestämisestä. Tällä esitysluonnoksessa tarkoitetaan näiden oppilaiden jäämistä lähiopetukseen. Esitysluonnoksen mukaan häiriötilanteissa, joissa opetusta ei voitaisi järjestää turvallisesti normaaleissa opetustiloissa, tulisi kunnan huolehtia näille oppilaille turvalliset tilat. Näkövammaisten liitto muistuttaa, että turvallisuuden lisäksi tulee huolehtia myös käyttöön otettavien tilojen ja toiminnan esteettömyydestä ja saavutettavuudesta, myös opetuksen digitaalisesta saavutettavuudesta ja myös apuvälineitä käytettäessä.

Lisäksi Näkövammaisten liitto muistuttaa, että lähiopetuksen turvallisuutta, esteettömyyttä ja saavutettavuutta tulee tarkastella kokonaisuutena myös siltä osin, että huomioidaan myös koulumatkat ja koulukuljetukset sekä haavoittuvassa asemassa olevien oppilaiden tarve aamu- ja iltapäivähoitoon. Tämän osalta ks. Näkövammaisten liiton yksityiskohtaisemmat kommentit ja muutosehdotukset lausuntopyynnön säännöksiä 20 m § ja 20 n § koskevissa kohdissa sekä 20 k §:ää koskien lausuntopyynnön kohdassa 6, Muut huomionne esi- ja perusopetusta koskeviin häiriösäännöksiin.

2. Huomionne opetukseen tehtäviä poikkeuksia koskevaan 20 m §:ään

Esitysluonnoksessa ehdotetaan 20 m §:n 2 momentissa säädettäväksi varsin täsmällisesti opetuksen järjestäjän velvollisuudesta antaa myös häiriötilanteiden aikana kaikille oppilaille perusopetuslain 31 §:n 2 momentin mukainen maksuton ateria, mutta ei muilta osin ainakaan riittävästi tarkastella oppilaiden 31 §:n mukaisten oikeuksien turvaamista häiriötilanteissa.

Näkövammaisten liitto pitää välttämättömänä sitä, että jatkovalmistelussa 20 m §:ään sisällytetään myös muut 31 §:n mukaiset maksuttomaan opetukseen sisältyvät oikeudet ja lisäksi oppilaiden oikeus perusopetuslain 32 §:n mukaiseen maksuttomaan koulukuljetukseen.

Esitysluonnoksen mukaan häiriötilanteissa haavoittuvassa asemassa olevat oppilaat, joihin näkövammaiset ja kuulonäkövammaiset oppilaatkin sisältyisivät, olisi rajattu etäopetuksen ulkopuolelle ja he jatkaisivat lähiopetuksessa. Vammaiset oppilaat voivat olla myös koulumatkan pituudesta riippumattakin koulukuljetuksen piirissä 32 §:n 1 momentin kohdan ” matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi” perusteella. Lähiopetukseen jäävät vammaiset oppilaat tarvitsevat koulukuljetuspalvelunsa myös häiriötilanteissa.

Esitysluonnoksessa mainitaan vain luvussa 12, Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys, että opetuksen järjestäjän tulisi häiriötilanteessakin tarjota lähiopetukseen osallistuville tarpeelliset koulukuljetukset. Näkövammaisten liitto ei pidä tätä mainintaa riittävänä, vaan pitää tarpeellisena nimenomaisesti säätää sekä 31 §:n 1 momentin tulkitsemis- ja avustajapalvelujen, muiden opetuspalvelujen ja erityisten apuvälineiden saatavuuden ja käytettävyyden turvaamisesta että 32 §:n mukaisten koulukuljetusten turvaamisesta häiriötilanteissa. Esitysluonnoksessa osa näistä oikeuksista on mainittu 20 m §:n säännöskohtaisissa perusteissa, minkä senkään ei voi katsoa olevan riittävää ja apuvälineitä ja koulukuljetuksia ei ole mainittu edes näissä säännöskohtaisissa perusteissakaan.

Lisäksi, koska häiriötilanteissa on varsin mahdollista, että lähiopetukseen jouduttaisiin käyttämään muita kuin oletettavasti esteettömiä varsinaisia opetustiloja tulee jatkovalmistelussa tarkastella myös väistötilojen esteettömyyden ja niissä järjestettävän opetuksen digitaalisen saavutettavuuden varmistamista.

Näkövammaisten ja kuulonäkövammaisten oppilaiden osalta olennaisia tarkasteltavia kysymyksiä ovat muun muassa tällaiset: Entä jos väistötila on paikassa, jonne näkövammainen oppilas ei osaa mennä tai jonne hän tarvitsisi koulukuljetuksen, jota tutun koulureitin opittuaan ei omaan kouluun mennessä tarvitse? Miten näkövammaisten oppilaiden käyttämien isompien apuvälineiden siirtäminen väistötiloihin järjestetään? Entä kuka huolehtii, että näkövammainen oppilas oppii liikkumaan mahdollisissa väistötiloissa?

3. Huomionne aamu- ja iltapäivätoiminnan keskeyttämistä koskevaan 20 n §:ään

Ehdotetussa 20 n §:ssä ehdotetaan säädettäväksi siitä, että mikäli häiriötilanteesta johtuen on välttämätöntä, voidaan valtioneuvoston asetuksella säätää 8 a luvussa tarkoitetun aamu- ja iltapäivätoiminnan väliaikaisesta keskeyttämisestä.

Perusopetuslain 48 a §:n mukaan aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta. Vaikka perusopetuslaissa ei aseteta velvoitetta aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiselle normaalioloissakaan, on kunnan palvelua järjestäessään tarjottava sitä ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta 20 c ja 20 i §:ssä tarkoitetuille oppilaille, eli oppilaskohtaisia tukitoimia saaville oppilaille ja oppilaille, joilla on oppimiskykyyn vaikuttava vamma, sairaus tai toimintakyvyn rajoite.

Samoin kuin koulukuljetukset, myös aamu- ja iltapäivätoiminta on useiden vammaisten oppilaiden koulunkäynnin olennainen ja välttämätön tukitoimi. Nämä samat oppilaat on esitysluonnoksen 20 l §:ssä ehdotettu rajattavaksi häiriötilanteissa etäopetuksen ulkopuolelle, eli heidän koulunkäyntinsä jatkuisi lähiopetuksessa myös häiriötilanteissa. Tämä tarkoittaa siten myös näiden oppilaiden aamu- ja iltapäivähoidon tarpeen jatkumista.

Esitysluonnoksen perustelujen mukaan aamu- ja iltapäivätoimintaa tarvitsevan lapsen tai oppilaan aamu- ja iltapäivätoiminnan tarpeeseen voitaisiin väliaikaisen keskeyttämisen aikana vastata voimassa olevan varhaiskasvatuslain säännöksillä. Tällä viitattaneen varhaiskasvatuslain 1 §:n 5 momenttiin, jonka mukaan varhaiskasvatusta voivat saada lapset, jotka eivät vielä ole oppivelvollisuusikäisiä sekä erityisten olosuhteiden vaatiessa myös sitä vanhemmat lapset. 1 §:n 5 momentin säännöskohtaisten perustelujen (HE 40/2018 vp) mukaan näillä erityisolosuhteilla on kuitenkin tarkoitettu ”pienten koululaisten hoidon tarvetta, jos kunnassa ei esimerkiksi järjestetä perusopetuslaissa tarkoitettua aamu- ja iltapäivätoimintaa, taikka hoidon tarve johtuu lapsen huoltajan epäsäännöllisistä työajoista.”

Vammaisten oppilaiden osalta aamu- ja iltapäivätoiminnan tarve voi kuitenkin olla myös 3–9 vuosiluokkien oppilailla. Esitysluonnoksen luvussa 12 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys, aamu- ja iltapäivätoiminnan määritellään nimenomaisesti olevan palvelu, jolla turvataan perustuslain 19 §:n 3 momentissa säädettä perusoikeutta riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Näkövammaisten liitto muistuttaa, että pieniä koululaisia vanhempien oppilaiden osalta varhaiskasvatus ei riitä turvaamaan perustuslain 19 §:n 3 momentin toteutumista aamu- ja iltapäivätoiminnan väliaikaisen keskeyttämisen aikana.

Näkövammaisten liitto katsoo, että jatkovalmistelussa tulee varmistaa vanhempien kuin 1 ja 2 vuosiluokkien 20 c ja 20 i §:ssä tarkoitettujen oppilaiden aamu- ja iltapäivähoidon turvaaminen häiriötilanteissa säätämällä sitä koskeva poikkeus aamu- ja iltapäivätoiminnan keskeyttämistä koskevaan 20 n §:ään.

Lisäksi Näkövammaisten liitto huomauttaa siitä, että vaikka esitysluonnoksessa ehdotetaan muutoksia myös varhaiskasvatuslakiin, tätä ehdotettua perusopetuslain 20 n §:n muutosta, joka esitysluonnoksenkin mukaan ainakin potentiaalisesti aiheuttaisi lisääntynyttä varhaiskasvatuksen tarvetta häiriötilanteissa, ei ole huomioitu esitysluonnoksen varhaiskasvatuslakia koskevassa osuudessa.

4. Huomionne esi- ja perusopetuksen varautumista koskevaan 20 o §:ään

Näkövammaisten liitto kannattaa ehdotusta siitä, että perusopetuslaissa säädettäisiin opetuksen järjestämisestä häiriötilanteissa ja että opetuksen järjestäjille asetettaisiin velvoite toimittaa opetus- ja kulttuuriministeriölle ja Lupa- ja valvontavirastolle varautumistoimenpiteiden yhteensovittamista ja tilannekuvan muodostamista varten tarvittavat tiedot. Samoin Näkövammaisten liitto kannattaa ehdotusta siitä, että päätökset etäopetukseen siirtymisestä tekisi Lupa- ja valvontavirasto tai että niistä säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Ehdotetulla sääntelyllä voitaisiin vähentää esimerkiksi covid-pandemian aikana esiintyneitä oppilaiden yhdenvertaisuuteen vaikuttaneita alueellisia ja kuntien ja koulujen välisiä eroja.

Näkövammaisten liitto katsoo kuitenkin, että esitysluonnoksessa ei ole tarkasteltu esteettömyyden ja saavutettavuuden, myös digitaalisen saavutettavuuden huomioimista osana varautumista, ja pitää tärkeänä, että siihen kiinnitetään huomiota jatkovalmistelussa ja myös varautumissuunnitelmien, - koulutuksen ja -harjoitusten ja lain toimeenpanon ohjauksen osalta.

5. Huomionne aikuisten perusopetusta koskevaan 46 §:n muutokseen

6. Muut huomionne esi- ja perusopetusta koskeviin häiriösäännöksiin

Näkövammaisten liitto kiinnittää huomioita siihen, että lausuntopyynnössä ei ole erillistä kysymystä ehdotetusta 20 k §:stä, Opetuksen järjestämisen periaatteet häiriötilanteissa.

Ehdotetun 20 k §:n säännöskohtaisten perustelujen mukaan esi- ja perusopetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä olisi kaikissa häiriötilanteissa, kuten normaalioloissakin, ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Näkövammaisten liitto pitää lapsen edun huomioimista niin olennaisena vammaisen lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioimisen ja niihin vastaamisen kannalta, että ehdottaa virkkeen nostamista säännöstasolle 20 k §:n ensimmäiseksi momentiksi.

Esitysluonnoksessa ehdotetun 20 k §:n 1 momentin mukaan oppilaalla on oikeus opetukseen, 4 a luvussa tarkoitettuun oppimisen ja koulunkäynnin tukeen sekä turvalliseen opiskeluympäristöön myös häiriötilanteiden aikana.

Näkövammaisten liitto pitää välttämättömänä, että momenttiin lisätään myös perusopetuslain muissa säännöksissä kuin 4 a luvussa säädetyt oikeudet, eli oppilaan oikeus 31 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin tulkitsemis- ja avustajapalveluihin, muihin opetuspalveluihin ja erityisiin apuvälineisiin sekä 32 §:n mukaisiin koulukuljetuksiin häiriötilanteiden aikana. Vammaisten oppilaiden ikä- tai vuosiluokkavaiheesta riippumatta tarvitseman aamu- ja iltapäivähoidon tarpeeseen vastaamisen turvaamiseksi myös häiriötilanteissa Näkövammaisten liitto ehdotti jo poikkeussäännöstä aamu- ja iltapäivätoiminnan keskeyttämistä koskevaan 20 n §:ään (ks. lausuntopyynnön 20 n §:ää koskeva kohta).

20 k §:n ehdotetun 2 momentin mukaan häiriötilanteiden opetusjärjestelyissä tulee erityisesti ottaa huomioon esiopetuksen oppilaat, perusopetuksen 1.–3. vuosiluokkien oppilaat, oppilaat, jotka saavat 20 c §:n 2 momentissa tarkoitettuna oppilaskohtaisena tukitoimena erityisluokanopettajan antamaa opetusta erityisluokassa tai tulkitsemis- ja avustajapalveluita, 20 i §:n 2 momentissa tarkoitetut toiminta-alueittain opiskelevat oppilaat sekä 5 §:ssä tarkoitetut perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaat.

Näkövammaisten liitto pitää välttämättömänä, että 2 momentin luetteloon lisätään myös oppilaat, jotka saavat 31 §:n 1 momentin mukaisia muita opetuspalveluita ja erityisiä apuvälineitä ja oppilaat, jotka ovat vammastaan tai toimintakyvyn rajoitteestaan johtuen 32 §:n mukaisten koulukuljetusten tai vuosiluokkavaiheestaan riippumatta 8 a luvussa tarkoitetun aamu- ja iltapäivätoiminnan piirissä.

7. Onko teillä täydennettävää esi- ja perusopetusta koskeviin vaikutusarviointeihin?

Näkövammaisten liitto katsoo, että esitysluonnoksessa ei ole riittävästi tarkasteltu sitä kokonaisuutta, josta vammaisten oppilaiden oppimisen ja koulunkäynnin mahdollistava tuki muodostuu. Tätä tukea olisi häiriötilanteissa tarpeen vahvistaa eikä heikentää. Esitysluonnoksen ehdotuksista osa, kuten aamu- ja iltapäivätoiminnan keskeyttäminen ja koulukuljetusten jääminen häiriötilanteissa turvattavien palveluiden ulkopuolelle, heikentäisi näkövammaisten ja kuulunäkövammaisten lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden tarvitsemaa tukea ja palveluita.

Näkövammaisten liitto katsookin, että esitysluonnoksessa eikä ole riittävästi arvoitu ehdotusten vaikutuksia vammaisille oppilaille ja heidän perheilleen. Esitysluonnoksen alaluvussa 4.6. vaikutukset lapsiin ja perheisiin kyllä mainitaan YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus ja YK:n vammaisyleissopimuksen 7 artikla. Kuitenkaan artiklan 7 velvoitteita toteuttaa kaikki tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että vammaiset lapset voivat nauttia kaikista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa ja että kaikissa vammaisia lapsia koskevissa toimissa on otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu, ei tarkastella esitysluonnoksen säännösehdotusten yhteydessä eivätkä ne siten vaikuta säännösehdotuksiin. Oppilaiden mahdollinen vammaisuus mainitaan vain vapaan sivistystyön yhteiskunnallisten vaikutusten yhteydessä.

Näkövammaisten liitto muistuttaa, että artiklan 7 lisäksi vammaisia lapsia koskevat myös kaikki muut YK:n vammaisyleissopimuksen artiklat. Esi- ja perusopetuksen häiriötilanteita koskevaa sääntelyä valmisteltaessa tulisi siten ottaa huomioon esimerkiksi myös esitettävien ratkaisujen esteettömyyden ja saavutettavuuden, myös digitaalisen saavutettavuuden varmistaminen (artikla 9) sekä vammaisten lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden mukaisten tuen ja kohtuullisten mukautusten varmistaminen (yhdenvertaisuutta koskevan artiklan 5 kohta 3 ja koulutusta koskevan artiklan 24 kohdat 2 c ja 2 d). Nämä artiklat on pääosin mainittu esitysluonnoksen luvussa 12, Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys, mutta artiklojen tarkastelu eikä siten vaikutus ulotu esitysluonnoksen säännösehdotuksiin tosiasiallisen yhdenvertaisuuden turvaavalla tavalla, vaan jää muodollisen yhdenvertaisuuden tasolle.

Näkövammaisten liitto pitää tarpeellisena, että oppimisen ja koulunkäynnin tuen osalta jatkovalmistelussa tarkasteltaisiin tarkemmin covid-pandemian aikaisia kokemuksia oppimisen ja koulunkäynnin tuen toteutumisesta ja toteutumatta jäämisestä ja arvioitaisiin ehdotettavia muutoksia kokonaisuutena ja erityisesti vammaisten lasten ja heidän perheidensä kannalta. Ehdotettavan sääntelyn osalta on tarpeen myös arvioida tarkemmin, riittääkö ehdotettu sääntely varmistamaan tuen toteutumisen häiriötilanteissa.

Esitysluonnoksessa todetaan, että mikäli häiriötilanteissa poikettaisiin opetuksen tavanomaisesta järjestämisestä, se voisi johtaa tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvien erojen syventymiseen. Tarkastelu rajoittuu kuitenkin vain sinänsä tärkeisiin sukupuolten välisiin eroihin, kuten sukupuolittuneisiin hoivavastuisiin ja kielteisiin vaikutuksiin naisten työmarkkina-asemalle, ansiotuloihin, urakehitykseen ja palkkaeroihin. Yhdenvertaisuutta ei tarkastella tai arvioida siitä näkökulmasta, millaisia seurauksia esimerkiksi aamu- ja iltapäivätoiminnan keskeyttäminen ja koulukuljetusten jääminen häiriötilanteissa turvattujen palvelujen ulkopuolelle aiheuttaisi näistä palveluista riippuvaisille vammaisille lapsille ja heidän perheilleen. Näkövammaisten liitto katsoo, että jatkovalmistelussa ehdotuksista on tarpeen tehdä kattava vammaisvaikutusten arviointi.

Myös esitysluonnoksen lukua 4.7 Vaikutukset perus- ja ihmisoikeuksiin on tarpeen täydentää otsikkoa vastaavaksi tarkastelemalla siinä perustuslaissa säädettyjen oikeuksien lisäksi myös ihmisoikeuksia ja niitä koskevia kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.

Lopuksi Näkövammaisten liitto huomauttaa siitä, että opetus- ja kulttuuriministeriö on tämän lausuntopyynnön jakelussa sivuuttanut vammaisjärjestöt eikä siten ole noudattanut YK:n vammaissopimuksen velvoitetta. YK:n vammaissopimuksen 4 artiklan 3 kohdan osallistamisvelvoite on yksiselitteinen ja esitysluonnoksen ehdotukset voivat vaikuttaa merkittävästi vammaisten lasten varhaiskasvatuksen tuen ja esi- ja perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämiseen häiriötilanteissa. Siten lausuntopyyntö olisi tullut lähettää myös eri vammaisjärjestöille.

Helsingin eurooppalainen koulu:

1. Huomionne Helsingin eurooppalaista koulua koskeviin häiriösäännöksiin

2. Onko teillä täydennettävää Helsingin eurooppalaista koulua koskeviin vaikutusarviointeihin?

-

Vapaa sivistystyö:

1. Huomionne kansanopistojen oppivelvollisuuskoulutusta koskeviin häiriösäännöksiin

-

2. Huomionne muun vapaan sivistystyön järjestämiseen häiriötilanteissa

Sivu päivitetty20.08.2026

Sivun alkuun