Vammaiskumppanuuden kyselyn mukaan kehitysyhteistyötä pidetään tärkeänä
Vammaiskumppanuuden viestinnän vuosien 2022-2025 tavoitteena on lisätä suomalaisten vammaisten ihmisten solidaarisuutta kehittyvien maiden vammaisia ihmisiä kohtaan sekä lisätä kehittyvissä maissa asuvien vammaisten ihmisten oikeudellista tilannetta koskevaa tietoisuutta.
Vammaiskumppanuus toteutti ensimmäisen kyselyn jäsenjärjestöjen jäsenille vuonna 2017 koska Vammaiskumppanuus halusi tietää, mitä suomalaiset vammaiset ihmiset tietävät kehittyvissä maissa asuvien vammaisten ihmisten oloista ja kokevatko he solidaarisuutta kehittyvissä heitä kohtaan.
Kyselyyn oli mahdollista vastata suomeksi tai ruotsiksi ja siihen pyydettiin vastauksia seuraavista järjestöistä: FDUV, Invalidiliitto, Kuurojen Liitto, Svenska Hörselförbundet, Kynnys ja Näkövammaisten liitto.
Kysely toistettiin suunnitelman mukaisesti edelleen seurantakyselynä vuonna vuosina 2022 ja uudelleen kuluvana vuonna 2024, jotta voitaisiin selvittää viestinnän vaikuttavuutta.
Vuoden 2024 seurantakysely toteutettiin kokonaisuudessaan samalla tavalla kuin vuonna 2022. Kysymykset olivat samat ja vastauksia pyydettiin samoista järjestöistä kuin aiemminkin. Vastauksia kerättiin anonyymisti verkkolomakkeella, jonka linkkiä jaettiin jäsenjärjestön jäsenille ensisijaisesti sosiaalisessa mediassa ja järjestöjen jäsenten sähköpostilistojen kautta.
Vastauksia kerättiin 23.1.-17.3.2024 ja niitä saatiin 39 kpl. Vastauksista tuli yksi FDUV:sta, viisi Kuurojen Liitosta, kuusi Invalidiliitosta, 13 Kynnyksestä ja 14 Näkövammaisten liitosta. Kehitysvammaliiton ja Svenska Hörselförbundetin jäsenistä kukaan ei vastannut kyselyyn.
Kyselyssä kartoitettiin jäsenten tietoa siitä, millaista vammaisten ihmisten elämä on kehittyvissä maissa. Vuonna 2024 noin kolmasosa vastaajista arvioi, että ei tiedä siitä mitään tai tietää vain vähän. Vain vähän tai ei ollenkaan aiheesta tietävien osuus ei ole muuttunut vuoden 2022 jälkeen. Vuoden 2022 tapaan vähemmistössä vastauksia kuvailtiin laajahkosti vammaisten ihmisten elämää kehittyvissä maissa.
Aivan kuten vuonna 2022, vuonna 2024 valtaosa vastauksista oli melko suppeita ja ne keskittyivät esimerkiksi köyhyyteen, vammaisten ihmisten heikkoon asemaan yhteiskunnassa tai apuvälineiden saatavuuteen. Vuonna 2024 vastaajat listasivat samoja asioita kuin vuonna 2022, kun heiltä kysyttiin, mitä samanlaista vammaisten ihmisten elämässä on Suomessa ja kehittyvissä maissa. Tämän kysymyksen osalta vastaukset olivat laajempia verrattuna siihen, millaisia vastauksia saatiin edelliseen kysymykseen.
Vastauksissa oli mainintoja muun muassa siitä, että sekä Suomessa että kehittyvissä maissa vammaisten ihmisten asema on hankala tai huono, mutta kehittyvissä maissa tilanne pahempi. Erottavista seikoista kysyttäessä vastauksissa korostuvat vuoden 2022 kyselyn tapaan ajatukset siitä, että Suomessa vammaisten ihmisten asema on parempi kuin kehittyvissä maissa. Vastauksissa mainittiin muun muassa apuvälineet, terveydenhuolto, henkilökohtainen apu (henkilökohtainen avustaja), koulutus ja negatiiviset asenteet.
Kysyttäessä sitä, kokevatko vastaajat yhteenkuuluvuutta kehittyvien maiden vammaisten ihmisten kanssa, vuonna 2024 87 % vastaajista vastasi myönteisesti. Luku on hieman alhaisempi kuin vuonna 2017, jolloin se oli 89 %. Yhteenkuuluvuuden tunteesta kysyttäessä monet vastaajat kertoivat tuntevansa empatiaa, surua ja halua auttaa. Toisaalta myös välinpitämättömyyttä esiintyy. Erään vastaajan sanoin “ - - eipä oikein minkäänlaisia, sillä he elävät omaa elämäänsä siellä ja me täällä”.
Jäsenjärjestöjen jäseniltä kysyttiin, seuraavatko he järjestönsä kehitysyhteistyötä koskevaa viestintää. Vuonna 2024 79 % vastaajista vastasi myöntävästi, mikä on jonkin verran suurempi tulos kuin vuonna 2022, jolloin 72 % vastaajista seurasi järjestöjensä viestintää. Yli puolet vuoden 2024 kyselyn vastaajista seurasi järjestöjen kehitysyhteistyötä koskevaa viestintää verkkosivujen, lehtien ja Facebook-tilien kautta. Muutosta on tapahtunut vuodesta 2022 sikäli, että silloin järjestöjen lehdistä uutisia luki hieman yli kolmannes vastaajista. Tästä voidaan päätellä, että verkkopohjainen uutisten seuraaminen on suositumpaa kuin aiemmin ja järjestöt ovat kehittäneet verkossa tapahtuvaa viestintäänsä, mutta myös lehtien kehitysyhteistyötä käsittelevät jutut tavoittavat enemmän lukijoita.
Kyselyssä tiedusteltiin myös, mistä vastaajat haluaisivat jatkossa seurata kehitysyhteistyötä koskevaa uutisia. Yli puolet vuoden 2022 kyselyn vastaajista ilmoitti haluavansa seurata uutisia mieluiten internetistä. Näin oli myös vuonna 2024. Vuonna 2024 jäsenet nostivat esille paitsi Facebookin ja järjestöjen verkkosivut, myös muut somealustat mukaan lukien videot somessa.
Saavutettavuus nostettiin esiin useissa vastauksissa. Kehitysyhteistyön tärkeydestä kysyttäessä 97 % vuoden 2024 vastaajista ilmoitti, että kehitysyhteistyö on tärkeää. Tämä on hieman heikompi tulos kuin vuonna 2022, jolloin 100 % vastaajista oli sitä mieltä, että kehitysyhteistyö on tärkeää.
Kysyttäessä siitä, täytyykö suomalaisten vammaisjärjestöjen tukea muiden maiden vammaisia ihmisiä, 95 % vuoden 2024 vastaajista vastasi myöntävästi. Vuonna 2022 myöntävästi vastasi 83 % vastaajista.
Sekä vuonna 2024 että vuonna 2022 yli 60 % vastaajista oli naisia. Vuonna 2024 naisten osuus oli hieman kasvanut. Vastaajien keski-ikä oli vuonna 2024 52 vuotta. Vuoden 2022 kyselyyn vastanneiden keski-ikä oli samoin 52 vuotta. Vuoden 2024 kyselyyn vastanneista 95 % oli itse vammaisia henkilöitä ja 5 % omaisia. Vuonna 2022 kyselyyn vastanneista 89 % oli vammaisia henkilöitä ja 11 % omaisia.
Sivu päivitetty