Työl­li­syy­teen hyviä kir­jauk­sia – moni asia myös huo­les­tut­taa

Viime viikolla julkaistu pääministeri Orpon hallituksen ohjelma saa kiitosta vammaisten ihmisten työllisyyteen liittyvistä kirjauksista. Näkövammaisten liiton tekemä työ näkyy hallitusohjelmassa muun muassa mainintana työolosuhteiden järjestelytuen kehittämisestä ja sen tunnettuuden lisäämisestä työnantajille ja TE-asiantuntijoille. Myös tietoisuuden lisääminen vammaisten ihmisten työllistymismahdollisuuksista ja vammaisten yrittäjien toimintaedellytysten parantaminen ovat hyviä kirjauksia. Hallitus aikoo ottaa käyttöön työkyvyttömyyseläkkeen ja palkkatulojen yhteensovittamisen lineaarisen mallin, joka tekisi työn tekemisestä aina kannattavaa. Vammaisfoorumin puheenjohtaja Näkövammaisten liiton järjestöjohtaja Sari Kokko nosti näitä esiin ollessaan kuultavana Säätytalolla työelämäasioita käsitelleessä pöydässä. Jäämme odottamaan, mitä työelämään liittyvät toimet tarkoittavat käytännössä ja millä tavoin niiden valmistelu etenee.

Sähköpotkulaudat puhuttavat ja Näkövammaisten liitto on pitänyt esillä pulmia, joita ne aiheuttavat näkövammaisten liikkumiseen. On hyvä, että hallitus aikoo luoda mikroliikkumista ohjaavaa lainsäädäntöä sekä antaa kunnille ja kaupungeille työkalut mikroliikkumisen hallintaan, mikä tuonee parannusta näkövammaisten itsenäisen liikkumisen edellytyksiin.

Ongelmat taksien saatavuudessa ja kuljetuspalveluissa ovat tuttuja. Hallitus pyrkii lainsäädäntöhankkeella ratkaisemaan taksiliikenteen ongelmia ja parantamaan asiakkaiden luottamusta. Kuljetuspalvelujen osalta tavoitteena on, että ne järjestetään käyttäjäystävällisesti, jonka lisäksi selvitetään vakiotaksin käytön mahdollisuuksia. Se, mitä tämä käytännössä tarkoittaa, selviää ajan myötä.

Näkövammaisten liittoa huolestuttavat sosiaaliturvaan kaavaillut leikkaukset. Ne ajavat pienituloiset ahtaalle ja vaikeuttavat arjesta selviytymistä.

Sosiaali- ja terveyssektorille esitetään isoja säästöjä. Muistutamme, etteivät vammaispalvelut ole luksusta eivätkä säästökohde. Jokaisen vammaisen ihmisen on saatava yksilöllisen tarpeensa mukaiset vammaispalvelut iästä riippumatta ja vammaispalvelujen resurssit on turvattava.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rahoitukseen suunnitellut säästöt ovat huolestuttavia. Hallituskauden loppupuolella järjestöiltä leikataan rahoituksesta lähes 30 %. Toteutuessaan säästöt tarkoittavat, ettei järjestöjen työtä voida jatkaa nykyisessä laajuudessa. Muistutamme hallitusta YK:n vammaissopimuksesta ja siitä, millä tavoin se velvoittaa koko yhteiskuntaa. Jotta vammaissopimuksen velvoitteet toteutuvat, vammaisjärjestöjen työtä tarvitaan.

On hyvä, että hallitus laatii erillisen kansalaisjärjestöstrategian. Tähän työhön tarvitaan laajasti ja monipuolisesti mukaan eri kansalaisjärjestöjen edustajat.

Hallituksen aloittaessa työtään on käännettävä katse osallistamiseen. Valmistelutyössä on kuultava ja kuunneltava heitä, joita valmisteltava asia koskee. On suotava ajatuksia eri suunnitelmien vaikutusarvioinneille. Muutoksissa ynnä muissa vastaavissa tulee tehdä vammaisvaikutusten arviointi, jotta nähdään, millaiset vaikutukset milläkin muutoksella on vammaisiin ihmisiin.

Emme ole sote-kansalaisia, vaan vammaiset ihmiset ovat kaikkialla yhteiskunnassa. Muistutamme hallitusta periaatteesta ei mitään meistä ilman meitä ja olemme mukana tämän toteutumisessa.

Lisätietoja

Näkövammaisten liiton järjestöjohtaja Sari Kokko 050 401 5802, sari.kokko@nkl.fi

Näkövammaisten liiton toimitusjohtaja Jukka Tahvanainen 040 900 4875, jukka.tahvanainen@nkl.fi