Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) tehtäviä koskevan lainsäädännön muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia elinvoimakeskuksista sekä Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksesta ja lakia työvoimapalveluiden järjestämisestä. Lisäksi ehdotetaan kumottavan eräät työllistymisen monialaisesta edistämisestä annetun lain pykälät.
Esityksessä ehdotetaan muutoksia KEHA-keskuksen työllisyyspalveluihin ja kansainväliseen rekrytointiin liittyviin tehtäviin. KEHA-keskuksen tarjoama työvoimaviranomaisille suunnattu oikeudellinen tuki, osaamisen kehittämisen tuki ja monialaisen palvelun tuki esitetään lakkautettavan. Lisäksi lakkautettaisiin KEHA-keskuksen tehtäväksi säädetyt työllisyyspalveluihin kytkeytyvät valtakunnalliset asiakas- ja neuvontapalvelut sekä nuorten hyvinvoinnin ja elämänhallinnan valmennus. Yritystoiminnan aloittamiseen ja kehittämiseen liittyvät valtakunnalliset tieto- ja neuvontapalvelut siirrettäisiin elinvoimakeskusten tehtäväksi. Kansainvälisen rekrytoinnin tehtävät ehdotetaan uudelleen järjestettävän siten, että KEHA-keskukselta poistettaisiin tehtävä hoitaa osaajien maahanmuuton edistämiseen liittyviä valtakunnallisia palveluita ja siirrettäisiin kyseiset palvelut Business Finland Oy:lle. Samalla ehdotetaan laissa täsmennettävän KEHA-keskuksen kansainvälisen rekrytoinnin tiedolla johtamisen ja eurooppalaisen työnvälitysverkoston koordinointiin liittyviä tehtäviä.
Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2026 ja muutokset tulisivat voimaan vuonna 2027.
1. Nykytila ja sen arviointi
-
2. Tavoitteet
-
3. Ehdotukset ja niiden vaikutukset
Suurin osa keskeisistä ehdotuksista koskee KEHA-keskuksen tehtäviksi säädettyjen palvelujen lakkauttamista, kuten työvoimaviranomaisille suunnattu oikeudellinen tuki, osaamisen kehittämisen tuki ja monialaisen palvelun tuki. Näkövammaisten liiton mukaan ehdotusten vammaisiin henkilöihin kohdistuvat vaikutukset näyttäisivät olevan pääosin välillisiä, mutta todennäköisesti merkittäviä.
Riskinä on palvelujen alueellisen yhdenvertaisuuden heikkeneminen. Kun KEHA-keskuksen oikeudellinen tuki, osaamisen kehittäminen ja osa valtakunnallisista neuvontapalveluista lakkautetaan, työllisyysalueiden käytännöt todennäköisesti eriytyvät. Tämä voi näkyä erityisesti vammaisten työnhakijoiden palveluissa, joissa tarvitaan usein syvällistä lainsäädännön tuntemusta, tapauskohtaista harkintaa sekä viranomaisten välistä yhteistyötä. Aiemmin, mm. TYM-lain tavoitteena, on ollut vahvistaa eri viranomaisten osaamista ja monialaista yhteistyötä myös vammaisten henkilöiden työllistymisen tukemisessa. Jos valtakunnallinen koulutus- ja tukirakenne heikkenee, vaarana on, että vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevien palvelujen tuntemus ja soveltaminen vaihtelevat alueittain ja työllisyyspalvelujen asiantuntijoiden osaaminen vammaisuuteen liittyvissä seikoissa jää ohueksi.
Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämisen toimintaohjelmassa (2026) esitetään, että ”…työnantajille suunnattua informaatiota lisätään ja että tätä varten perustetaan valtakunnallinen, verkostomainen osaamiskeskittymä KEHA-keskuksen Yritys-Suomi-neuvonnan yhteyteen”. HE:n ehdotuksissa ei ole arvioitu, miten näiden toimintojen jatkuvuus ja kehittäminen varmistetaan. KEHA-keskusta koskevissa muutoksissa on välttämätöntä varmistaa valtakunnallisen osaamiskeskittymän toteutuminen ja toiminta. Keskitetty neuvonta ja osaamisen koordinointi auttavat työnantajia saamaan tietoa tuista, palveluista, kohtuullisista mukautuksista ja lainsäädännöstä, mikä madaltaa vammaisten henkilöiden rekrytointikynnystä. Samalla voidaan paremmin turvata palvelujen yhdenvertaisuutta, laatua ja vaikuttavuutta koko maassa sekä toteuttaa YK:n vammaissopimuksen velvoitteet käytännössä.
4. Muut toteuttamisvaihtoehdot
-
5. Lakiehdotukset ja niitä koskevat säännöskohtaiset perustelut
a. Laki elinvoimakeskuksista sekä Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksesta annetun lain 13 §:n muuttamisesta
-
b. Laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä annetun lain 17 ja 18 §:n kumoamisesta
-
c. Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain muuttamisesta
-
6. Lakia alemman asteinen sääntely
Yhdenvertaisuusvaikutusten seuranta on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa palveluiden tasapuolinen toteutuminen ja tunnistaa mahdolliset yhdenvertaisuuspuutteet. Seuranta on oleellinen osa YK:n vammaissopimuksen (CRPD) artiklan 27 toimeenpanoa, sillä sopimus velvoittaa edistämään vammaisten henkilöiden työllistymistä ja arvioimaan toimenpiteiden todellista vaikuttavuutta. Ilman keskitettyä seurantaa riskinä on, että alueelliset erot ja yhdenvertaisuusongelmat jäävät havaitsematta ja korjaamatta.
7. Voimaantulo
-
8. Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
-
9. Muuta
Näkövammaisten liitto toteaa yhteenvetona, että esitys ei näyttäisi suoraan heikentävän vammaisten henkilöiden oikeuksia tai palveluja, mutta se selkeästi lisää riskiä vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevien erityispalvelujen ja -käytäntöjen vaihtelevuuteen. Erityisenä puutteena voidaan pitää sitä, ettei esityksessä arvioida erikseen vaikutuksia vammaisiin työnhakijoihin ja yhdenvertaisuuteen palveluissa. Vammaisvaikutusten arviointi tulee tehdä asianmukaisesti ja laajasti sekä tarkastellen muun muassa yhdenvertaisuuslakia, YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa yleissopimusta ja perustuslakia.