Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain, sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain sekä Lupa- ja valvontavirastosta annetun lain muuttamisesta
1) Näkemyksenne muutoksiin, joilla vahvistetaan ammattioikeutta hakevan sekä ammattihenkilön kielitaitoa koskevia säännöksiä
Näkövammaisten liitto kannattaa sosiaalihuollon ammattihenkilöistä ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettuihin lakeihin lisättäväksi ehdotettua uutta sääntelyä ammattioikeutta hakevien ja ammattihenkilöiden kielitaidosta ja sen osoittamisesta sekä työnantajalle säädettävää velvollisuutta varmistaa, että ammattihenkilöllä on riittävä kielitaito koko palvelussuhteen ajan. Samoin kannatettava on sosiaalihuollon ammattihenkilölakiin ehdotettu säännös siitä, että Lupa- ja valvontavirastolla olisi mahdollisuus antaa ammattihenkilöille seuraamuksia virheellisestä toiminnasta, jos ammattihenkilö laiminlöisi ehdotetun sääntelyn mukaisen hoitamiensa tehtävien edellyttämää riittävää kielitaitoa koskevan velvollisuutensa.
Näkövammaisten liitto esittää kuitenkin arvioitavaksi myös sitä, tulisiko Lupa- ja valvontavirastolle säätää mahdollisuus antaa työnantajalle seuraamuksia virheellisestä toiminnasta, jos työnantaja laiminlyö nyt säädettäväksi ehdotetun velvollisuutensa varmistaa, että ammattihenkilöllä on riittävä kielitaito koko palvelussuhteen ajan.
Näkövammaisten liitto yhtyy Talentian huomioon siitä, että esitysluonnoksessa kielitaitoa ja siihen liittyvää asiakasturvallisuutta koskeva sääntely saa huomattavan suuren painoarvon verrattuna siihen, miten vähän sosiaalihuollon asiakasturvallisuutta tarkastellaan ehdotetussa sosiaalihuollon ammattihenkilölain 3 §:ssä koskien ammattihenkilöiden toistensa tehtävissä toimimista.
2) Näkemyksenne muutoksiin, joilla laajennetaan Lupa- ja valvontaviraston mahdollisuuksia puuttua ammattihenkilön ammattioikeuteen ammattitoiminnan ulkopuolella tehdyn rikoksen perusteella sekä toisen EU/ETA-valtion tekemän, ammattioikeutta rajoittavan tai poistavan päätöksen perusteella
Näkövammaisten liitto kannattaa sosiaalihuollon ammattihenkilöistä ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettuihin lakeihin lisättäväksi ehdotettuja säännöksiä, joissa säädettäisiin Lupa- ja valvontavirastolle mahdollisuus puuttua ammattioikeuteen ammattihenkilön muussa kuin ammattitoiminnassa tekemien rikoslain 20 luvun mukaisten seksuaalirikosten, 21 luvun mukaisten henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten sekä 50 luvun mukaisten huumausainerikosten osalta, mikäli ammattihenkilö on ko. rikoksen vuoksi tuomittu vankeusrangaistukseen. Asialla on vammaisten henkilöiden osalta merkitystä sekä asiakasturvallisuuden että ammatissa toimimisen edellyttämän luottamuksen näkökulmista. Samoin Näkövammaisten liitto kannattaa sosiaalihuollon ammattihenkilölain 23 §:ään ehdotettua muutosta, jossa Lupa- ja valvontavirastolle annettaisiin oikeus ryhtyä väliaikaisiin turvaamistoimenpiteisiin kuten ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamiseen ehdotetussa 22 a §:ssä tarkoitetun ammattitoiminnan ulkopuolella tehdyn rikoksen perusteella, mikäli se on asiakasturvallisuuden kannalta välttämätöntä jo valvonta-asian käsittelyn aikana.
Näkövammaisten liitto kannattaa myös sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilölakeihin ehdotettuja muutoksia, joilla säädettäisiin Lupa- ja valvontavirastolle mahdollisuus puuttua ammattihenkilön ammatinharjoittamisoikeuteen toisen EU- tai ETA-valtion tekemän ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamista tai poistamista koskevan päätöksen perusteella silloin, kun Lupa- ja valvontavirasto arvioi, että ammattihenkilön mahdollinen ammattitoiminta Suomessa voisi vaarantaa asiakas- tai potilasturvallisuutta.
Lausuntopalautteen perusteella tehtävässä jatkovalmistelussa tullaan arvioimaan mahdollisia muutostarpeita laillistetun sosiaalihuollon ammattihenkilön tehtävissä toimimista koskevaan sääntelyyn avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella. Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 12 §:ään vuonna 2025 voimaan tulleella muutoksella annettiin myös muille kuin ammattiin opiskeleville mahdollisuus toimia tilapäisesti laillistetun sosiaalityöntekijän tehtävissä sosiaalityöntekijöitä koskeneen akuutin henkilöstöpulan tilanteessa. Eduskunta on edellyttänyt, että sosiaali- ja terveysministeriö arvioi sosiaalityöntekijän tehtävissä toimimisen edellytysten lieventämistä koskeneen lakimuutoksen vaikutuksia ja kokemuksia ja ottaa ne huomioon ammattihenkilölainsäädännön uudistamisessa. Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut asiaa hallituksen esityksessä tarkemmin kuvatulla tavalla ja ehdottanut esityksessä useita muutoksia sosiaalihuollon ammattihenkilöiden työnjaon joustavuuden parantamiseksi ja tehtävärakenteiden kehittämiseksi. Ehdotetut muutokset muodostavat kokonaisuuden, jossa samanaikaisesti yhdenmukaistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon säänneltyyn ammattiin opiskelevien tutkinto-opiskelijoiden edellytyksiä toimia laillistetun ammattihenkilön tehtävissä sekä mahdollistetaan sosiaalihuollon ammattihenkilöille joustava toimiminen toistensa tehtävissä laissa tarkemmin säädetyin edellytyksin. Ehdotettujen muutosten myötä ne sosiaalihuollon ammattihenkilöt, jotka olisivat suorittaneet sosiaalityön opintoja avoimessa yliopistossa, saisivat toimia jatkossakin niissä sosiaalityöntekijän tehtävissä kuin nykyisinkin, mutta pysyvämmällä tavalla. Esityksen mukaan sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa säädettäisiin terveydenhuollon ammattihenkilölakia vastaavasti erikseen ammattiin opiskelevien mahdollisuudesta toimia laillistetun ammattihenkilön tehtävissä (12 §) ja sosiaalihuollon ammattihenkilöiden mahdollisuudesta toimia muiden sosiaalihuollon ammattihenkilöiden tehtävissä (3 §). Ehdotetuilla muutoksilla tuettaisiin sosiaalihuollon ammattihenkilöiden keskittymistä koulutustaan (tutkintokoulutus sekä mahdolliset lisä- ja täydennyskoulutukset) ja osaamistaan vastaaviin tehtäviin sekä turvattaisiin sosiaalihuollon ammattihenkilöille pysyvämmät tehtäväjärjestelyt poistamalla toisen ammattihenkilön tehtävissä toimimiseen liittyvät aikarajat ja vaatimus toimia johdon ja valvonnan alaisena. Muutoksilla luotaisiin pysyvät lainsäädännölliset rakenteet vastata eri aikoina muuttuviin palvelutarpeisiin ja henkilöstön riittävyyteen ja saatavuuteen liittyviin vaihteluihin. Lausunnonantajia pyydetään ottamaan kantaa lausuttavana olevan esityksen ehdotukseen, joka koskee laillistetun sosiaalityöntekijän tehtävissä tilapäisesti toimimisen edellytyksiä ja ottaen huomioon sosiaalihuollon ammattihenkilöiden riittävyyden ja saatavuuden näkökulman (3 A ja 3 B).
3 A) Näkemyksenne muutokseen, jolla joustavoitetaan sosiaalihuollon ammattihenkilöiden työnjakoa mahdollistamalla sosiaalihuollon ammattihenkilöiden toimiminen toistensa tehtävissä laissa tarkemmin säädetyin edellytyksin terveydenhuollon ammattihenkilöiden mahdollisuuksia vastaavikksi (laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 3 §)
Esitysluonnoksessa ehdotetaan sosiaalihuollon ammattihenkilölakia täydennettäväksi terveydenhuollon ammattihenkilölain 2 §:ää vastaavalla säännöksellä siitä, että laillistetut ja nimikesuojatut ammattihenkilöt voisivat toimia toistensa tehtävissä koulutuksensa, kokemuksensa ja ammattitaitonsa mukaisesti, mikäli sitä voitaisiin pitää perusteltuna lain 3 §:n 3 momentissa säädetyn mukaisesti. Mainitun 3 §:n 3 momentin mukaan ”Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden tehtävärakennetta ja tehtävien jakoa voidaan uudistaa ammattihenkilöiden osaaminen, ammattitaito ja koulutus huomioon ottaen, jollei laissa tai asetuksessa toisin säädetä, mikäli se on perusteltua asiakkaiden palvelutarpeiden, työjärjestelyjen ja sosiaalipalvelujen tuottamisen kannalta. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan tarvittaessa tarkemmat säännökset sosiaalihuollon ammattihenkilöiden tarkoituksenmukaisen tehtävärakenteen ja työnjaon kehittämisestä.”
Näkövammaisten liitto ei kannata ehdotusta, vaan katsoo sen käytännössä antavan työnantajille rajaamattoman oikeuden määritellä sitä, miten ammattihenkilöt voivat toimia toistensa tehtävissä.
Näkövammaisten liitto muistuttaa, että 3 §:n 3 momentissa tarkoitettua asetusta, jolla annettaisiin tarkemmat säännökset sosiaalihuollon ammattihenkilöiden tarkoituksenmukaisen tehtävärakenteen ja työnjaon kehittämisestä, ei ole annettu. Lisäksi Näkövammaisten liitto muistuttaa, että sosiaalihuollon ammattihenkilölain 3 §:n 3 momentin säännöskohtaisten perusteiden (HE 354/2014) mukaan sosiaalihuollon työnjaon kehittämisessä tulisi rajoituksena ottaa huomioon tilanteet, joissa on kysymys yksilön oikeusturvan kannalta merkittävistä, erityistä osaamista ja ammattitaitoa vaativista tehtävistä ja niihin liittyvästä päätöksentekovallan käyttämisestä.
Tällaista vahvaa koulutus- ja osaamispohjaa edellyttävää sosiaalihuollon erityistason asiantuntijatyötä on vammaissosiaalityö, jossa edellytetään muun muassa perus- ja ihmisoikeussääntelyn ja sitä koskevien velvoitteiden tuntemista sekä erityislainsäädännön ja laajan oikeuskäytännön hallitsemista. Vammaissosiaalityössä on kyse erityisen perus- ja ihmisoikeusherkästä lainsäädännöstä, josta erityisen haavoittuvassa asemassa olevat vammaiset ihmiset ovat riippuvaisia, ja jossa perus- ja ihmisoikeuskysymysten vuoksi vallankäyttö ja virkavastuu on erityisen painavaa.
Näkövammaisten liitto huomauttaa siitä, että esitysluonnoksessa sosiaalihuollon työtä on käsitelty vain yhtenä kokonaisuutena, eikä ole tarkasteltu vammaissosiaalityön kaltaisia sosiaalihuoltoon sisältyviä yksilön oikeusturvan kannalta erityisen merkittäviä, erityistä osaamista ja ammattitaitoa vaativia tehtäviä ja niihin liittyvää päätöksentekovaltaa ja vastuuta. Näkövammaisten liitto katsoo, että näiden 3 §:n 3 momentin perusteista löytyvien rajoitusten huomioimisen vuoksi toistensa tehtävissä toimimisesta tulee säätää ehdotettua tarkemmin ja asiakkaiden yhdenvertaisuus esimerkiksi eri hyvinvointialueilla edellyttää myös vahvaa valtakunnallista ohjausta.
Näkövammaisten liitto muistuttaa myös sosiaalihuollon ammattihenkilölain vuoden 2024 muutosesityksessä (HE 132/2024, kappale 4.2.2.1 Vaikutukset sosiaalihuollon asiakkaisiin ja asiakasturvallisuuteen) esitellyistä valvontaratkaisuja koskevista tiedoista, joiden mukaan tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtävissä toimivan henkilön puutteellinen osaaminen oli vaarantanut asiakasturvallisuutta ja asiakkaiden oikeusturvaa sekä palvelujen saatavuutta ja laatua. Asiakkaalle ei mm. ollut annettu tietoa hänelle kuuluvista palveluista eikä päätösten seurauksista ja vaikutuksista. Valvontaratkaisujen mukaan palvelujen saatavuuden ja asiakasturvallisuuden vaarantumisen pääasiallisina syinä olivat olleet tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtävissä toimivien henkilöiden puutteellinen osaaminen hallinnollisesta menettelystä, sosiaalihuollon lainsäädännöstä, sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen kirjaamisesta, käytettävissä olevista sosiaalipalveluista sekä julkisen vallan käytön edellytyksistä virkatoimessa.
Näiden valvontaratkaisuissa esiintyneiden epäkohtien ja niiden syiden voidaan katsoa hyvin kuvaavan niitä riskejä, jotka voivat riittämättömän osaamisen vuoksi toteutua myös nyt, jos sosiaalihuollon ammattihenkilöiden työnjakoa joustavoitetaan huomioimatta edellä kuvattuja työnjaon kehittämisessä tarpeellisina rajoituksina huomiotavia asiakkaan oikeusturvan kannalta merkittäviä tilanteita ja niihin liittyviä erityisiä osaamistarpeita ja vastuita. Esitysluonnoksessa näitä tai muita asiakasturvallisuudelle, asiakkaiden oikeusturvalle ja palvelujen saatavuudelle ja laadulle työnjaon joustavoittamisesta mahdollisesti aiheutuvia riskejä ja ei ole arvioitu lainkaan, vaan on keskitytty oletettuihin positiivisiin vaikutuksia.
Näkövammaisten liitto katsoo, että ehdotusta toistensa tehtävissä toimimista koskevasta sääntelystä on arvioitu liiaksi vain työnjaon joustavoittamisen tai henkilöstön saatavuuden näkökulmista.
Näkövammaisten liitto muistuttaa, että sosiaalihuollon ammattihenkilölain tarkoitussäännöksen mukaan lain tarkoituksena on edistää asiakasturvallisuutta sekä sosiaalihuollon asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun. Jatkovalmistelussa ehdotuksia olisi laajemmin ja kriittisemmin arvioitava sekä asiakasturvallisuuden ja sosiaalihuollon asiakkaiden edun, oikeuksien ja oikeusturvan että myös sosiaalihuollon ammattihenkilöiden lakisääteisten velvollisuuksien ja virkavastuun näkökulmista. Terveydenhuollossa käytössä olevaa sääntelyä ei voida sellaisenaan siirtää sosiaalihuoltoon arvioimatta kattavammin sosiaalihuollossa työskentelyn erityispiirteitä sekä erityisesti julkisen vallan käyttöön ja virkavastuuseen liittyviä vastuita ja velvollisuuksia.
Näkövammaisten liitto yhtyy Talentian kantaan siitä, että työnjaon joustavoittaminen ei voi tarkoittaa tehtäväkohtaisten osaamisvaatimusten madaltamista asiakasturvallisuuden kustannuksella, eikä myöskään asiakkaiden oikeuksien toteutumisen ja oikeusturvan kustannuksella. Työnjaossa on tosiasiallisestikin huomioitava erisisältöisten ja eritasoisten tutkintojen tuottamat ero ammatillisessa osaamisessa, jolla on suuri merkitys asiakkaan palvelutarpeeseen vastaamisen, asiakasturvallisuuden ja oikeuden laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun toteutumisen kannalta.
Näkövammaisten liitto muistuttaa myös lainsäädännön arviointineuvoston tuoreesta sosiaalihuoltolain muutosesitystä koskeneesta lausunnosta, jossa arviointineuvosto katsoo tarvittavan paremmin konkretisoida muun muassa sitä, mitä sosiaalihuoltolakia koskevat muutosesitykset käytännössä tarkoittavat sosiaalipalvelujen asiakkaille, miten esimerkiksi vanhusten ja vammaisten asiointi sosiaalipalveluissa muuttuisi ja miten esitys vaikuttaisi erityistä tukea tarvitseviin ja haavoittuvassa asemassa oleviin asiakkaisiin, kuten vammaisiin henkilöihin, ja heidän oikea-aikaiseen pääsyynsä kaikkien tarvittavien palveluiden pariin.
Näkövammaisten liitto katsoo, että nyt lausuttavana olevaa esitysluonnosta on jatkovalmistelussa välttämätöntä arvioida näiden samojen asiakkaan asemaan liittyvien seikkojen näkökulmista ja tehtävärakenteen ja työnjaon kehittämisessä tulee hyödyntää asiakkaiden ja potilaiden asiantuntemusta ja kokemusta, kuten Valtiontalouden tarkastusvirasto on jo vuonna 2016 ohjannut. Näkövammaisten liitto yhtyy Talentian kantaan siitä, että sosiaalihuoltoon ei voi luoda merkittävästi asiakkaan asemaan vaikuttavaa uutta sääntelyä ilman, että sitä myös asiakasnäkökulmasta kattavasti arvioidaan.
Lisäksi Näkövammaisten liitto muistuttaa, että Suomi on sitoutunut YK:n vammaisoikeuksien yleissopimukseen, joka on Suomessa voimassa lain tasoisena voimassa. YK:n vammaisyleissopimuksen 4.3. artiklan osallistamisvelvoite edellyttää, että laadittaessa ja toimeenpantaessa lainsäädäntöä ja politiikkoja, joilla tätä yleissopimusta pannaan täytäntöön, sekä muissa vammaisia henkilöitä koskevissa päätöksentekoprosesseissa sopimuspuolten tulee neuvotella tiiviisti vammaisten henkilöiden kanssa ja aktiivisesti osallistaa heidät, mukaan lukien vammaiset lapset, heitä edustavien järjestöjen kautta.
3 B) Näkemyksenne muutokseen, jolla yhdenmukaistetaan laillistetun ammattihenkilön tehtävissä tilapäisesti toimimista koskevaa sääntelyä sosiaali- ja terveydenhuollossa (laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 12 §)
Näkövammaisten liitto pitää perusteltuna yhdenmukaistaa tilapäisesti sosiaalihuollon laillistetun ammattihenkilön tehtävissä toimimista koskevaa sääntelyä terveydenhuollon vastaavan sääntelyn kanssa. Ehdotetun säännösmuutoksen tavoite antaa ammattiin opiskelevalle henkilölle mahdollisuus perehtyä sosiaalipalvelujärjestelmään ja saada ohjausta ja palautetta toiminnastaan sekä parantaa ammatillisia valmiuksiaan tulevia ammattihenkilötehtäviään varten on kannatettava. Erityisesti Näkövammaisten liitto kannattaa sitä, että laillistetun sosiaalityöntekijän tehtävissä toimimisen edellytyksiä lieventänyt vuonna 2025 voimaan tullut tilapäinen sääntely kumoutuu.
Näkövammaisten liitto katsoo kuitenkin, että esitysluonnoksessa ei ole tarkasteltu tilapäisesti ammattihenkilön tehtävissä toimimista koskevan sääntelyn yhteyttä ja yhteensopivuutta ammattihenkilöiden toistensa tehtävissä toimimista koskevan sääntelyn kanssa, vaikka molempiin säännöksiin ehdotetaan muutoksia samanaikaisesti. Tämä tarkastelu on tarpeen sisällyttää jatkovalmisteluun niin asiakkaan oikeusturvan ja palvelujen laadun kuin ammattihenkilöidenkin vastuiden ja oikeusturvan näkökulmista.
Ehdotetun sääntelyn mukaan sosionomin, geronomin ja kuntoutuksen ohjaajan tehtävissä voisivat tilapäisesti toimia näihin ammatteihin ammattikorkeakoulussa opiskelevat henkilöt, jotka ovat hyväksytysti suorittaneet opinnoistaan 2/3 ja joilla on riittävät edellytykset tehtävän hoitamiseen. Tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtävissä voisivat puolestaan toimia yliopistoissa sosiaalityötä pääaineena opiskelevat tutkinto-opiskelijat, jotka ovat hyväksytysti suorittaneet sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä käytännön harjoittelun. Kummassakin tapauksessa opiskelijoiden tulee toimia kyseiseen ammattiin laillistetun sosiaalihuollon ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena.
Näkövammaisten liitto katsoo, että myös sosionomin, geronomin ja kuntoutuksen ohjaajan tehtävissä tilapäisesti toimivilta näihin ammatteihin ammattikorkeakoulussa opiskelevilta henkilöiltä tulisi lisäksi edellyttää sitä, että he ovat suorittaneet käytännön harjoittelun, kuten sosiaalityötä pääaineenaan opiskeleviltakin edellytetään.
Esitysluonnoksen ehdotuksen mukaan opiskelijan toimiminen laillistetun ammattihenkilön tehtävissä sidottaisiin jatkossa opiskelijan opinto-oikeuden voimassaoloon, ei nykyiseen yhden vuoden määräaikaan. Näkövammaisten liitto yhtyy Talentian ehdotuksiin siitä, että perusteluihin lisättäisiin edellytys siitä, että opiskelijan tulisi olla tutkintoonsa läsnäolevaksi ilmoittautunut ja lisätään maininta työnantajien velvollisuudesta pyrkiä aktiivisesti täyttämään sosiaalityöntekijöiden virat ja tehtävät ammattipätevyyden saaneilla sosiaalityöntekijöillä.
Näkövammaisten liitto kannattaa myös esitysluonnoksen ehdotusta siitä, että tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtävissä työskentelevät sosiaalityön pääaineopiskelijat voisivat käyttää nimikettä sosiaalityöntekijäopiskelija. Nimike toisi selvästi esille niin asiakkaille kuin yhteistyötahoille sen, onko tehtävää hoitava henkilö opiskelija vaiko laillistettu ammattihenkilö. Myös muiden tilapäisesti sosiaalihuollon ammattihenkilöiden tehtävissä toimivien henkilöiden nimikkeiden käyttöä koskeva kysymys tulee jo yhtenäisyyden vuoksi ratkaista vastaavalla tavalla, joten Näkövammaisten liitto kannattaa Talentian ehdotusta ottaa käyttöön nimikkeet sosionomiopiskelija, geronomiopiskelija ja kuntoutuksen ohjaaja -opiskelija.
4) Näkemyksenne muutokseen, jolla yhdenmukaistetaan lähihoitajan ammattinimikkeen käyttöoikeuden edellytykset ja varmistetaan, että valvontaviranomaisella on yhdenmukainen toimivalta valvoa sosiaali- ja terveydenhuollon nimikesuojattuja ammattihenkilöitä.
Näkövammaisten liitto ei kannata sosiaalihuollon ammattihenkilölakiin ehdotettua muutosta poistaa lähihoitajien rekisteröintivelvollisuutta koskeva sääntely lain 3 §:n 2 momentista. Perusteluna käytetty yhdenmukaisuus terveydenhuollon ammattihenkilölain sääntelyn kanssa ei ole riittävä peruste, vaan sen sijaan rekisteröintivelvollisuus tulisi ulottaa myös terveydenhuollon puolelle. Asiakkailla tulee olla mahdollisuus tarkistaa Lupa- ja valvontaviraston rekisteristä myös lähihoitajia koskevat julkiset tiedot vastaavalla tavalla kuin muiden ammattihenkilöiden osalta, etenkin tilanteessa, jossa lainsäätäjä tavoittelee sekä ammattihenkilöiden mahdollisuuksien toimia toistensa tehtävissä että tilapäisenä toimimista koskevan sääntelyn laajentamista. Lisäksi esitysluonnoksenkin mukaan nykyisellään sekä sosiaali- ja että terveydenhuollon työnantajat pääsääntöisesti edellyttävät lähihoitajahenkilöstöltään Lupa- ja valvontaviraston rekisteröintiä.
5) Näkemyksenne muutokseen, jolla lisätään säännökset ja selkeä prosessi toisessa EU/ETA-valtiossa suoritetun tutkinnon vertailusta ja tunnustamisesta kansallista ja EU:n oikeuskäytäntöä vastaavaksi
-
6) Näkemyksenne muutokseen, jolla sujuvoitetaan sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden lupaprosessia
-
7) Näkemyksenne muutoksiin, joilla vähennetään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunnan toimintaa koskevaa byrokratiaa
-
8) Näkemyksenne muutoksiin, joilla laajennetaan Lupa- ja valvontaviraston tiedonsaantioikeutta ja varmistetaan tiedonsaantioikeudet pysyvällä sääntelyllä
Näkövammaisten liitto kannattaa sosiaali- ja terveyspalvelualan henkilöstöä välittävien henkilöstöpalveluyritysten lisäämistä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilölaeissa määriteltyjen tahojen joukkoon, joilta Lupa- ja valvontaviranomaisella on oikeus pyynnöstä saada salassapitosäännösten estämättä valvontatehtäviensä hoitamiseksi välttämättömät tiedot ja selvitykset kuten esimerkiksi työpaikkojen lausunnot valvottavan henkilön työskentelystä sekä mahdolliset tehdyt työnantajatoimenpiteet.
Samoin Näkövammaisten liitto kannattaa ehdotusta siitä, että terveydenhuollon ammattihenkilölain 40 §:n 1 momentissa ja sosiaalihuollon ammattihenkilölain 27 §:n 1 momentissa mainituille tahoille säädettäisiin oikeus salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa oma-aloitteisesti Lupa- ja valvontavirastolle seikasta, joka voisi vaarantaa asiakas- tai potilasturvallisuutta.
Kannatettava on myös ehdotus, jonka mukaan tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuutta koskevaan terveyhdenhuollon ammattihenkilölain 40 b §:ään ja sosiaalihuollon ammattihenkilölain 28 §:ään lisättävällä säännöksellä laajennettaisiin tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuus koskemaan päätöksiä, joilla se olisi tuominnut ammattihenkilön ammattitoiminnan ulkopuolella tehdystä rikoslain 20 (seksuaalirikokset), 21 (henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset) tai 50 (huumausainerikokset) luvussa säädetystä rikoksesta sakko-, vankeus- tai muuhun rangaistukseen. Esitysluonnoksen perustelu siitä, että mainitut rikokset voisivat jo sakko- tai muun rangaistuksen perusteella muodostaa Lupa- ja valvontavirastolle tarpeen ryhtyä ammattihenkilölain mukaisiin toimenpiteisiin, kuten arvioimaan ammattihenkilön kykyä toimia ammatissaan tai päättää 20 §:n mukaisesta seuraamuksesta, on riittävä.
9) Näkemyksenne muutokseen, jolla päivitetään erikoishammaslääkärikoulutukseen ottamisen edellytyksiä
-
10) Huomionne vaikutusten arviointiin liittyen. Onko esitysluonnoksella joitakin olennaisia vaikutuksia, joita ei esityksessä ole huomioitu?
Näkövammaisten liitto katsoo, että esitysluonnoksen vaikutusten arviointi on keskittynyt liiaksi vain työnjaon joustavoittamisen tai henkilöstön saatavuuden näkökulmaan, eikä ehdotusten vaikutuksia asiakasturvallisuuteen ja sosiaalihuollon asiakkaiden etuun, oikeuksiin ja oikeusturvaan ole arvioitu riittävästi. Näkövammaisten liitto muistuttaa, että sosiaalihuollon ammattihenkilölain tarkoitussäännöksen mukaan lain tarkoituksena on edistää asiakasturvallisuutta sekä sosiaalihuollon asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun.
Useat esitysluonnoksen ehdotuksista ovat sellaisia, joilla voi olla merkittäviäkin heikentäviä vaikutuksia sosiaalihuollon palveluiden ammattiosaamisen, laadun, asiakaslähtöisyyden ja asiakasturvallisuuden ja myös asiakkaiden oikeusturvan kannalta. Tällaisia ovat erityisesti ammattihenkilöiden mahdollisuuksia toimia toistensa tehtävissä, lähihoitajien rekisteröintivelvollisuuden poistamista ja tilapäisenä toimimista ammattihenkilön tehtävissä koskevat ehdotukset. Erityisesti näitä muutoksia ja myös niiden yhteisvaikutuksia tulee asiakasnäkökulman lisäksi arvioida perusteellisemmin myös ammattihenkilöiden vastuiden, velvollisuuksien, oikeusturvan ja virkavastuun näkökulmista.
Näkövammaisten liitto muistuttaa lainsäädännön arviointineuvoston tuoreesta sosiaalihuoltolain muuttamista koskeneesta lausunnosta, jossa arviointineuvosto katsoo tarvittavan paremmin konkretisoida muun muassa sitä, mitä sosiaalihuoltolakia koskevat muutosesitykset käytännössä tarkoittavat sosiaalipalvelujen asiakkaille, miten esimerkiksi vanhusten ja vammaisten asiointi sosiaalipalveluissa muuttuisi ja miten esitys vaikuttaisi erityistä tukea tarvitseviin ja haavoittuvassa asemassa oleviin asiakkaisiin, kuten vammaisiin henkilöihin, ja heidän oikea-aikaiseen pääsyynsä kaikkien tarvittavien palveluiden pariin.
Näkövammaisten liitto katsoo, että nyt lausuttavana olevaa lakiesitysluonnosta on jatkovalmistelussa välttämätöntä arvioida näiden samojen arviointineuvoston esille nostamien asiakkaan asemaan liittyvien seikkojen näkökulmista. Tehtävärakenteen ja työnjaon kehittämisessä tulee hyödyntää asiakkaiden ja potilaiden asiantuntemusta ja kokemusta, kuten Valtiontalouden tarkastusvirasto on jo vuonna 2016 ohjannut. Näkövammaisten liitto yhtyy Talentian kantaan siitä, että sosiaalihuoltoon ei voi luoda merkittävästi asiakkaan asemaan vaikuttavaa uutta sääntelyä ilman, että sitä myös asiakasnäkökulmasta kattavasti arvioidaan.
Näkövammaisten liitto huomauttaa myös siitä, että esitysluonnoksessa kyllä mainitaan YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista (SopS 26–27/2016) olevan esityksen kannalta keskeinen kansainvälinen ihmisoikeussopimus, mutta esitysluonnosten ehdotusten vaikutuksia vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumiselle ei ole arvioitu kuin mainintana ammattihenkilöltä vaadittavaa kielitaitoa koskevassa tarkastelussa. Näkövammaisten liitto pitää välttämättömänä, että jatkovalmistelussa tehdään kattava vammaisvaikutusten arviointi ja että tässä arvioinnissa huomioidaan erityisesti Näkövammaisten liiton lausuntopyynnön vastauskohdassa 3 A painottama vammaissosiaalityön luonne yksilön oikeusturvan kannalta merkittävänä, erityistä osaamista ja ammattitaitoa vaativana sosiaalihuollon tehtävänä ja siihen liittyvät ihmis- ja perusoikeusulottuvuudet ja päätöksentekovallan erityiset vastuut.
11) Muita huomioitanne esitykseen liittyen
Näkövammaisten liitto ei pidä onnistuneena ratkaisuna sitä, että ammattihenkilölakia uusitaan säännös ja momentti kerrallaan lain kokonaisuudistuksen ilmeisesti yhä siirtyessä.
Lisäksi Näkövammaisten liitto huomauttaa siitä, että esitysluonnoksesta ei ole pyydetty lausuntoja vammaisjärjestöiltä, vaikka Suomessa lain tasolla voimassa olevan YK:n vammaisoikeussopimuksen 4.3 artiklan osallistamisvelvoite sitä edellyttää. Vammaisjärjestöt myös edustavat paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttäviä erityistarpeisia ihmisiä, joten Näkövammaisten liitto katsoo, että vammaisjärjestöt olisi tullut myös osallistaa esitysluonnoksen valmisteluun vastaavasti kuin esimerkiksi sosiaalihuoltolain muutosesitysten valmisteluun osallistettiin.