Palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma
Vammaispalveluin mukaiset päätökset päivitetään uuden lain mukaisiksi viimeistään vuoden 2027 loppuun mennessä. Siirtymäaikana voi olla voimassa sekä uuden että vanhan vammaispalvelulain mukaisia päätöksiä eri palveluista samaan aikaan. Kaikkia palvelupäätöksiä ei siis muuteta uuden lain mukaiseksi samalla kertaa, ellei palvelutarve sitä edellytä tai ei itse sitä halua.
Mitä palvelutarpeen arviointi tarkoittaa?
Kun sinulla on palveluiden tarvetta ja olet yhteydessä hyvinvointialueen sosiaalipalveluihin tai olet jättänyt hakemuksen, sinulle tehdään palvelutarpeen arviointi ja sen perusteella asiakassuunnitelma.
Arvioinnissa tehdään yhteenveto tilanteestasi, sosiaalipalvelujen ja erityisen tuen tarpeestasi. Se sisältää mielipiteesi ja oman näkemyksesi palvelutarpeesta sekä työntekijän arvion asiakkuuden edellytyksistä. Arvioinnissa käytetään yleensä erilaisia toimintakykymittareita.
Avun välttämättömyys
Apu tai tuki on välttämätöntä, jos et ilman sitä kykene suoriutumaan kulloinkin kyseessä olevasta toiminnosta. Apu tai tuki on arvioitava välttämättömäksi myös, jos terveytesi tai turvallisuutesi vaarantuisi ilman apua tai tukea. Arviota ei tehdä sen perusteella, kuinka välttämätön itse toiminto on.
Miten valmistaudut palvelutarpeen arviointiin?
Palvelutarpeen arviointiin kannattaa valmistautua huolellisesti etukäteen. Pohdi, millaista on juuri sinun näköisesi elämä ja missä tilanteissa tarvitset apua ja tukea sen toteuttamiseksi esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
- kotityöt
- liikkuminen
- tiedonhallinta
- asiointi
- lapsen hoitoon ja huoltajuuteen liittyvät asiat
- sosiaaliset suhteet
- vapaa-aika ja harrastukset
- työ ja opiskelu.
Pohdi myös, oletko esimerkiksi joutunut luopumaan jostain sinulle tärkeästä.
Kuinka kuvaat avuntarvettasi?
Hyvinvointialue arvioi ensin, riittävätkö ensisijaiset eli sosiaalihuoltolain palvelut tarpeisiisi. Siksi on tärkeää kuvata avuntarpeesi mahdollisimman konkreettisesti: mitä apua tarvitset, kuinka usein ja kuinka paljon aikaa se vie. Tarkoitus on tuoda esiin jatkuva, itsenäistä elämää tukeva avuntarve – ei satunnaista apua tai puolesta tekemistä. Jos sosiaalihuoltolain palvelut eivät riitä turvaamaan itsenäistä suoriutumistasi, arviointi tehdään vammaispalvelulain perusteella.
Kuvaile, miten näet erilaisissa tilanteissa, ympäristöissä ja olosuhteissa. Pelkät näöntarkkuudet eivät kerro juuri sinun toimintakyvystäsi. Älä kaunistele tilannettasi, vaan kerro palveluiden tarpeesta rehellisesti. Palvelutarpeen arvioinnissa sinun ei tarvitse ajatella, mitä palveluita hyvinvointialueella on tarjota, vaan voit vapaasti kertoa toiveistasi oman elämäsi suhteen. Arvioinnissa voi halutessasi olla mukana omainen tai muu tukihenkilö. Apuna voit käyttää ohjetta ”Näin kuvaat toiminnallista näköä hakemuksissa”.
Esimerkkejä avuntarpeen kuvaamisesta:
”Tarvitsen apua kaupassa käymiseen, koska en kykene asioimaan itsenäisesti. En näe tuoteselosteita enkä löydä tuotteita hyllyistä. Avustaminen vie noin 2 x 2 tuntia viikossa.”
”Harrastuksiin osallistuminen onnistuu vain avustajan kanssa. Tarvitsen apua esimerkiksi uimahallissa pukeutumiseen sekä liikkumiseen pesutiloissa ja altaassa. Avustaminen vie noin 3 tuntia viikossa.”
“Julkisen liikenteen käyttö on minulle mahdotonta, sillä näkövamman vuoksi minulla on vaikeuksia selviytyä vieraassa ympäristössä. En hahmota ympäristöä, löydä oikeaa linja-autoa, näe tasoeroja ja yllättäviä esteitä.”
Asiakassuunnitelma
Asiakassuunnitelma on työntekijän ja sinun yhteinen näkemys toimintakyvystäsi, tarvittavista palveluista ja tukitoimista. Jos ette ole näistä samaa mieltä, suunnitelmaan on kirjattava sekä sinun että työntekijän näkemykset perusteluineen. Asiakassuunnitelma tulee saada tarkistettavaksi. Käy suunnitelma läpi ja ilmoita mahdollisista epäkohdista sen tekijälle.
Lopuksi
Asiakassuunnitelma ei luo automaattisesti oikeutta palveluihin. Palveluita täytyy hakea erikseen ja saada niihin kirjalliset päätökset. Lähtökohtana päätöksenteossa on kuitenkin se, että päätös perustuu asiakassuunnitelmaan kirjattuihin palveluihin.