Nä­kö­vam­ma­re­kis­te­rin tuoreissa ti­las­tois­sa on tietoa alueista, asu­mi­ses­ta ja tuloista

Rekisteröityjen näkövammaisten keski-ikä (mediaani) nousi vuonna 2022 sekä miehillä että naisilla. Miehillä se oli 71 vuotta ja naisilla 84 vuotta. 85+-vuotiaiden osuus nousi jälleen. Heitä on kaikista elossa olevista rekisteröidyistä lähes puolet eli 47,7 %. Lasten määrä rekisterissä on vähäinen. Uusia 0–17-vuotiaita näkövammaisia rekisteriin ilmoitettiin vuonna 2022 10 henkilöä. 

Vuonna 2022 rekisteriin ilmoitettujen joukossa on paljon 65-vuotiaana tai myöhemmin näkövammautuneita. Heidän osuutensa uusista on 40,7 %. Tätä nuorempana näkövammautuneita on kaikissa muissa ikäryhmissä alle 1–2 %. Uusista rekisteröidyistä 55,6 %:lla vammautumisikä ei ole tiedossa.

Rekisteröidyt näkövammaiset puhuvat Suomessa 56 kieltä. Vuonna 2022 rekisteriin ilmoitettiin aktiivisesti ruotsinkielisiä. Uusien ilmoitettujen osuus (7,4 %) on tällä hetkellä hiukan korkeampi kuin heidän osuutensa (5,9 %) rekisterissä. 

Diagnoosit ikäryhmittäin

Lasten ja nuorten (0–17-vuotiaiden) näkövammojen diagnooseja hallitsevat näköratojen sairauksien ryhmä 30,3 % sekä synnynnäiset kehityshäiriöt 23,5 %. Työikäisten (18–64-vuotiaat) yleisin näkövamman diagnoosiryhmä on verkkokalvon perinnölliset rappeumat, jonka osuus on 21 %. Näköratojen sairauksien osuus on 20,2 %, synnynnäisten kehityshäiriöiden osuus 13,2 %. Ikääntyneiden (65 vuotta täyttäneiden) ylivoimaisesti yleisin näkövamman diagnoosi on silmänpohjan rappeuma (AMD), joka kattaa 57,9 % kaikista diagnooseista. Seuraavina tulevat glaukooma 10,8 %, verkkokalvon perinnölliset rappeumat 6,1 %, näköratojen sairaudet 3,6 % ja diabeettinen retinopatia 2,7 %.

Näkövammaisuuden esiintyvyys vaihtelee hyvinvointialueittain

Koko maassa näkövammaisuuden keskimääräinen esiintyvyys on hieman laskenut edellisvuodesta; 34,7:stä 32,08:aan.

Yksittäisten hyvinvointialueiden esiintyvyydessä on suuret erot. Korkein esiintyvyys on Keski-Pohjanmaalla. Muita korkean esiintyvyyden hyvinvointialueita ovat Pohjois-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Kanta-Häme. Keskimääräistä korkeampi esiintyvyys havaittiin myös seuraavilla hyvinvointialueilla: Ahvenanmaa, Pohjois-Savo, Lappi, Pohjanmaa.

Lähellä koko maan keskiarvoa esiintyvyys on Uudellamaalla ja Helsingissä, Satakunnassa, Päijät-Hämeessä, Keski-Suomessa ja Etelä-Karjalassa. Keskimääräistä pienempi esiintyvyys havaitaan Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Kymenlaaksossa. Pienin esiintyvyys on Etelä-Savossa.

Näkövammaisten sosiaalinen asema

Vuosikirjassa on päivitettyä tietoa näkövammaisten sosiaalisesta asemasta. Tiedot tulevat aina käyttöön viiveellä, ja uusimmat saadut luvut ovat vuodelta 2020.

Näkövammaisten köyhyydestä on puhuttu usein. Uusista tilastoista käy ilmi, että näkövammaisten mediaanitulo on noin 1400 euroa kuukaudessa. Näkövammaisten tulotaso on reilusti alle suomalaisen palkansaajan mediaaniansion, 3314 euroa (v. 2021). Hajontaa on, ja isosta joukosta löytyy sekä suuri- että pienituloisia.

Näkövammaisista puolet asuu yksin. Suomessa 78 % kaikista asuntokunnista on pieniä yhden tai kahden hengen asuntokuntia. Tämä noudattelee samaa näkövammaisten keskuudessa. 

- Yksinasuva näkövammainen tarvitsee usein henkilökohtaista avustajaa. On elinehto, että apua on saatavilla. Perheiden, puolisoiden ja kämppisten kanssa eläviä on myös iso joukko. Huomio kiinnittyi myös suuriin perheisiin: 5–9 henkilön taloudessa asui satoja näkövammaisia, toteaa tutkimuspäällikkö Laura Tolkkinen.

Näkövammaisilla on harvoin alle 25-vuotiaita lapsia, mikä johtuu näkövammaisten korkeasta keski-iästä. Näkövammaisten perheaseman luokituksessa käy ilmi, että näkövammaiset jäävät muuta väestöä useammin perheiden ulkopuolelle.

- Näkövammainen asuu yleisimmin kerrostalossa. Asunnon hallintaperusteen tilastot kertovat, että näkövammaisista lähes joka kolmas omistaa talon. Huomattava osuus asuu vuokralla. On tärkeää, että toimivien kulkuyhteyksien päässä on saatavilla edullisia vuokra-asuntoja, Tolkkinen sanoo.

Näkövammarekisteri on toiminut 40 vuotta

Näkövammarekisteri perustettiin vuonna 1983. Rekisterin tilastot valmistuvat tilastovuoden viimeisen päivämäärän jälkeen eli seuraavan vuoden puolella. Julkaisemme ensi vuonna kattavamman 40-vuotisjuhlateoksen, joka sisältää rekisteriaineistolla tehtyjä 40-vuotistutkimuksia silmäsairauksista sekä mm. näkövammaisuutta aiheuttavasta heikosta lähinäöstä. 

Lue Näkövammarekisterin vuosikirjaa

Näkövammarekisterin vuosikirja 2022 on julkaistu pdf-tiedostoina suomeksi ja englanniksi Näkövammarekisterin sivuilla.

Se on saatavana Luetus-palvelussa sivulta https://luetus.nkl.fi/wlf/kirja- Ulkoinen linkki
Lisäksi sen voi ladata Luetus-ohjelmaan pikahakutoiminolla nimellä: "nvre22".

Vuosikirjan voi tilata myös painettuna tutkimuspäällikkö Laura Tolkkiselta: laura.tolkkinen@nakovammaistenliitto.fi. 

Näkövammarekisteri 

Näkövammarekisteri on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuodesta 1983 toiminut valtakunnallinen henkilörekisteri, jonka tekninen ylläpitäjä on Näkövammaisten liitto ry. Näkövammaisena rekisteriin ilmoitetaan suomalaiset pysyvästi näkövammaiset henkilöt. 

Näkövammarekisterin vuosikirja pohjautuu näkövammarekisterin tilastoihin. 

Lisätietoa 

tutkimuspäällikkö Laura Tolkkinen 
näkövammarekisteri 
laura.tolkkinen@nakovammaistenliitto.fi
p. 050 475 553