Liitto lausui omaishoidon tuesta annetun lain ja perhehoitolain muuttamisesta
Tausta
Omaishoidon tuesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että omaishoidon tuen vähimmäispalkkiota korotettaisiin. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että perhehoitolakiin lisättäisiin säännös, jonka perusteella tilanteessa, jossa toimeksiantosopimus, joka koskee perhehoitajan kotona annettavaa ympärivuorokautista tai osavuorokautista pitkäaikaista perhehoitoa, päättyy ennakoimattomasti perhehoitajasta riippumattomasta syystä, on perhehoitajalla oikeus saada sopimukseen perustuvalta irtisanomisajalta maksettavan palkkion lisäksi yhden kuukauden hoitopalkkion määrää vastaava korvaus. Esitys liittyy vuoden 2026 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026.
1. Lausunnonantajan organisaatio
Järjestö
2. Kannatatteko luvussa 3 ehdotettua tavoitetta omaishoidon tuen vähimmäispalkkion korottamisesta?
Kyllä
3. Voitte halutessanne esittää huomioita ja perustella kantanne kohtaan 2
Näkövammaisten liitto ry kannattaa omaishoidon tuen vähimmäispalkkion korottamista.
Toimenpide ei kuitenkaan yksinään riitä takaamaan omaishoitajien toimeentuloa, vaan voi jäädä merkitykseltään näennäiseksi, sillä samanaikaisesti muut jo toteutetut sosiaaliturvan heikennykset ovat merkittävästi vähentäneet myös omaishoitajien käytettävissä olevia tuloja. Samoin tulee toimeentulotukeen oikeutettujen omaishoitajien osalta vaikuttamaan esitetty toimeentulotukea koskevan lainsäädännön uudistus, jossa ehdotetaan poistettavaksi perustoimeentulotuen ansiotulovähennys ja huomioitavaksi kaikki vähäisiksi katsottavat muut tulot ja avustukset täysimääräisesti.
Näkövammaisten liitto muistuttaa, että pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelma on sitoutunut omaishoidon kriteerien yhtenäistämiseen, työssä käyvien omaishoitajien omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittamiseen sekä selvittämään omaishoidon tuen verotuksen kohtuullistamista. Lisäksi hallitusohjelmassa on luvattu, että hallitus tekee puoliväliriiheen mennessä omaishoitolain kokonaisuudistuksen, jossa huomioidaan mm. työ- ja eläkeikäisten omaishoitajien erityistarpeet.
Mikään näistä hallitusohjelmalupauksista ei ole toteutunut.
Lisäksi viimeaikaisten sosiaaliturvamuutosten tavoite, ohjata kaikki työikäiset kokoaikaiseen ansiotyöhön, on ristiriidassa hallitusohjelmassa luvatun ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamisen edellytysten parantamisen kanssa. Työikäisten omaishoitajien mahdollisuus osa-aikatyöhön tulisi ehdottomasti mahdollistaa ja sitä tulisi tukea.
Tähän kohtaan liittyen on lisäksi huomioita kysymyksen 10 kohdalla.
4. Kannatatteko luvussa 3 ehdotettua tavoitetta perhehoitajan taloudellisen aseman tukemisesta?
Kyllä osin.
5. Voitte halutessanne esittää huomioita ja perustella kantanne kohtaan 4
Näkövammaisten liitto kannattaa perhehoitajan taloudellisen aseman tukemista, mutta esittää arvioitavaksi, olisiko nyt ehdotetun melko monimutkaisen järjestelmän sijaan yksinkertaisempaa säätää kolmen kuukauden irtisanomisajasta niissä tilanteissa, joissa sopimus päättyy äkillisesti perhehoitajasta riippumattomasta syystä.
Samalla tulisi arvioida, turvaisiko perhehoitajien taloudellista asemaa nyt ehdotettua vielä paremmin se, että irtisanomisajasta säädettäisiin perhehoitolaissa kokonaisuudessaan velvoittavasti. Nykyisellään säädetystä kahden kuukauden irtisanomisajasta voidaan poiketa sopimuksella, ja tämän suhteen olisi huomioitava, että perhehoitaja ja hyvinvointialue eivät perhehoitosopimusta solmittaessa ole yhtä vahvoja sopijaosapuolia.
Lisäksi Näkövammaisten liitto huomauttaa, että esitysluonnos kohtelee eri perhehoitomalleja epäyhdenvertaisesti jättämällä kotiin annettavan, ns. kiertävän perhehoidon ja omaishoitolain (937/2005) 4 §:n 3 momentin perusteella myönnetyn perhehoidon esityksen ulkopuolelle.
6. Kannatatteko omaishoidon tuen palkkion korotuksen kohdistamista omaishoidon tuen vähimmäispalkkion korottamiseen?
Kyllä.
7. Voitte halutessanne esittää huomioita ja perustella kantanne kohtaan 6
Katso huomiot kysymyksen 10 kohdalla.
8. Kannatatteko perhehoitajan korvausoikeuden kohdistamista esityksessä ehdotettuihin tilanteisiin?
Kyllä osin.
9. Voitte halutessanne esittää huomioita ja perustella kantanne kohtaan 8
Katso huomiot kysymyksen 5 kohdalla.
Lisäksi tulkintaepäselvyyksien välttämiseksi hallituksen esityksessä tulisi yksiselitteisesti määritellä, mitä tarkoitetaan pitkäaikaisella sopimuksella, huomioiden se, että myös määräaikainen sopimus voi olla pitkäaikainen. Samoin tulee yksiselitteisesti määritellä, mitä tarkoitetaan perhehoitajasta riippumattomilla syillä ja huomioida sellaisena syynä myös perhehoidon päättämiseen johtavat hyvinvointialueiden ohjeiden ja kriteerien äkilliset muutokset.
10. Mitä muuta mahdollisesti haluatte lausua esityksestä
Näkövammaisten liitto yhtyy Omaishoitajaliitto ry:n lausunnossaan esille tuomaan, ja haluaa muistuttaa seuraavista seikoista:
Omaishoidon tuen palkkiotasoa vaikeampi haaste ovat hyvinvointialueiden määrittämät keskenään erilaiset edellytykset saada omaishoidon tukea. Omaishoidon tuen palkkion korotukseen sisältyy myös riski siitä, että hyvinvointialueet voivat korotusta kompensoidakseen kiristää omaishoidon tuen myöntämisen kriteerejä, jolloin alimman palkkion korotus käytännössä voi vähentää tuen saajia tai tiukentaa tuen saamista.
Näkövammaisten liitto edellyttää, että pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa luvattu omaishoitolain kokonaisuudistus toteutetaan.
Lisäksi Omaishoitajaliitto ry:n lausuntoon yhtyen Näkövammaisten liitto edellyttää, että:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laatimat omaishoidon tuen kansalliset myöntämisperusteet otetaan käyttöön ja yhtenäistetään toimintatavat ja hoitopalkkiot eri hyvinvointialueiden välillä.
Omaishoidon palkkio säädetään etuoikeutetuksi tuloksi muun muassa oikeutta toimeentulotukeen ja opintotukeen määritettäessä ja tuloksi, jota ei huomioida asiakasmaksujen määrittämisessä.
Ylipäätään keskittyminen omaishoidon tuen kehittämisessä alimman palkkion korottamiseen jättää varjoon palveluiden kehittämisen haasteen ja resurssoinnin kehittämiseen. Muun muassa vain puolet omaishoitajista pitää omaishoidon lakisääteisiä vapaitaan ja osa niitäkin vain osin. Syynä ovat puutteet ohjauksessa ja hoitopaikkojen saatavuudessa (osin laadussa) sekä nykysyin osin myös ongelmallisten matkajärjestelyjen vuoksi (hoidettavan siirtyminen omaishoitajan vapaiden aikana sijaishoitopaikkaan ja sieltä takaisin kotiin on kallista).
Lisäksi sekä omaishoidon tuen että perhehoidon osalta lakiesitykseen tulee kytkeä valtakunnallinen seurantamekanismi, joka velvoittaa hyvinvointialueet raportoimaan esitettyjen säännösmuutosten toimeenpanosta ja niihin kohdistetun rahoituksen käytöstä vuosittain. Ilman seurantaa ja raportointivelvollisuutta ns. korvamerkitsemättömät määrärahat ovat vaarassa päätyä hyvinvointialueilla muuhun kuin tarkoitettuun käyttöön (vrt. STM:n selvitys 2018:61 vuosina 2016-2019 omaishoidon kehittämiseen annetun lisärahoituksen käytöstä, jossa puolet vastanneista kunnista kertoi, että lisämääräraha ei ohjautunut tai vaikuttanut omaishoitoon).
Kari Vähänen, hallituksen puheenjohtaja,
Sari Kokko, järjestöjohtaja, Näkövammaisten liitto
Lisätietoja
juristi Taina Kölhi, taina.kolhi@nakovammaistenliitto.fi