Liiton lausunto uuden alueidenkäyttölain luonnoksesta
Tausta
Esityksen tavoitteena on uudistaa alueidenkäyttöä koskevat säännökset Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi. Uusi alueidenkäyttölaki muodostuu valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, kaavoitusta ja merialuesuunnittelua koskevista säännöksistä (nykyisen alueidenkäyttölain lukujen 1–10 a ja 24–26 a alueidenkäytön suunnittelua koskevat pykälät).
Kommentit luvusta 1 Yleiset säännökset
Näkövammaisten liitto katsoo, että ehdotettuun alueidenkäyttölain 11 §:ään kaavan laatijan pätevyydestä tulisi lisätä esteettömyysasioiden tuntemus, kun arvioidaan säännöksessä edellytettyä kokemusta.
Kommentit luvusta 5 Yleiskaava
Näkövammaisten liitto katsoo, että esityksen tavoitteet ovat hyvät, mutta esteettömyys tulisi nostaa pykälätasolle yleiskaavan osalta ja tuoda vahvemmin esiin perusteluissa esteettömyyttä vammaisten henkilöiden näkökulmasta. Esteettömyys tulisi huomioida kaikkien eri vammaryhmien osalta. Ehdotetun alueidenkäyttölain 34 §:n perusteluista puuttuu yleiskaavan sisältövaatimuksista esteettömyys. Näkövammaisten liitto ehdottaa, että tämä lisätään. Vaikka rakentaminen perustuisi yleiskaavaan, ei se saa johtaa esteettömyysvaatimusten ohittamiseen.
Kommentit luvusta 6 Asemakaava
Näkövammaisten liitto katsoo, että esityksen tavoitteet ovat hyvät, mutta esteettömyys tulisi nostaa pykälätasolle asemakaavan osalta ja tuoda vahvemmin esiin perusteluissa esteettömyyttä vammaisten henkilöiden näkökulmasta. Esteettömyys tulisi huomioida kaikkien eri vammaryhmien osalta. Ehdotetun alueidenkäyttölain 50 §:n kohdalla perusteluissa koskien asemakaavan sisältövaatimuksia todetaan, että turvallista elinympäristöä koskeva vaatimus tarkoittaisi sitä, että asemakaavassa olisi pyrittävä varmistamaan edellytykset mm. esteettömyydelle. Tässä kohtaa esteettömyyden osalta ei erikseen käsitellä vammaisuutta, vaan esimerkiksi sitä, että se ehkäisee tapaturmia ja edistää itsenäistä liikkumista. Näkövammaisten liitto ehdottaa, että perusteluihin lisätään myös vammaiset henkilöt käsiteltäessä esteettömyyttä. Perusteluihin tulisi myös tähän kohtaan lisätä viittaus YK:n vammaisyleissopimukseen. Esityksessä jää myös epäselväksi miten eri väestöryhmien, kuten vammaisten henkilöiden, näkökulmat otetaan huomioon suunnittelussa.
Kommentit luvusta 11 Kaavoitusmenettely ja vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa
Luvussa 11 käsitellään vaikutusten selvittämistä ja tiedottamista. Näkövammaisten liitto katsoo olevan olennaista, että vaikutuksissa arvioidaan vaikutukset vammaisiin henkilöihin. Esteettömyys vaikuttaa positiivisesti myös muihin kuin vammaisiin henkilöihin. Tiedottamisessa kaavoituksista on syytä huomioida viestinnän saavutettavuus ja monikanavaisuus. Sivulla 29 käsitellään osallistumista ja tiedottamista, johon olisi syytä lisätä tiedottaminen saavutettavalla tavalla.
Kommentit alueidenkäyttölain muuttamisesta
Sivuilla 153–154 on käsitelty yhdenvertaisuutta ja YK:n vammaisyleissopimusta rakennetun ympäristön esteettömyyden osalta. Esityksessä todetaan, että kohtuulliset mukautukset tapauskohtaisina ja jälkikäteisinä toimina eivät toteuta vammaisyleissopimuksessa edellytettyä ennakollista esteettömyyttä. Samalla ehdotetun alueidenkäyttölain osalta todetaan vain, että se on keskeinen osa vammaisyleissopimuksen toimeenpanoa, eikä arvioida asiaa laajemmin. Esityksen mukaan esteettömyys sisältyy siihen, että alueidenkäyttölaissa kaavoitukselle asetetaan velvoite luoda edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle sekä palvelujen saavutettavuudelle muun muassa siten, että kaava mahdollistaa ja ohjaa alueen ja toimintojen esteettömään toteutukseen. Esteettömyys on siten sisällytetty laissa vain käsitteeseen ”terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö”. Näkövammaisten liitto katsoo, että tämä ei ole riittävää YK:n vammaisyleissopimuksen näkökulmasta, vaan esteettömyys tulisi tuoda lain tasolle myös alueidenkäyttölaissa. Arvioinnissa on ikään kuin hyväksytty suoraan se, että alueidenkäyttölaki toteuttaa YK:n vammaisyleissopimusta, eikä arvioitu sitä, että voisiko alueidenkäyttölakia muuttaa niin, että se vielä enemmän vahvistaisi YK:n vammaisyleissopimuksen toteutumista. Joka tapauksessa esitykseen olisi syytä lisätä arviointia YK:n vammaisyleissopimuksen näkökulmasta.
Näkövammaisten liitto kiinnittää erityisesti huomiota siihen, ettei kohtuullisilla mukautuksilla voida yleensä korjata esteettömyyttä kuin yksittäisen henkilön kohdalla, jonka vuoksi lainsäädäntötoimet ennakollisesti ovat olennaisia. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on myös monessa esteettömyyttä koskevassa ratkaisussaan katsonut, että esteettömyyden puutteet aiheuttavat välillistä syrjintää. Tämä on aiheellista todeta esityksessä, sillä kyse voi olla esimerkiksi näkövammaisten välillisestä syrjinnästä.
Kommentit rakentamislain muuttamisesta
Näkövammaisten liitto huomauttaa, että ympäristöministeriö esittää sekä alueidenkäyttölakiin että rakentamislakiin viimeaikaisista toimintaympäristön muutoksista johtuvia päivityksiä, mutta samalla ei edelleenkään ole toteutettu YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisia näkövammaisten esteettömyyttä koskevia parannuksia rakentamislakiin. Näkövammaisten liiton saaman tiedon mukaan perusteluna asiassa on käytetty sitä, ettei hallitusohjelmaan ole kirjattu esteettömyyteen liittyviä lainsäädäntötoimia. Hallitusohjelmaan on sen sijaan kirjattu tavoitteeksi toimiva, terveellinen ja turvallinen elinympäristö kaikille suomalaisille. Näkövammaisten liitto katsoo olevan selvää, että tähän tavoitteeseen kuuluu myös näkövammaisten tarvitsemat muutokset esteettömyyslainsäädäntöön. Lisäksi hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus työskentelee määrätietoisesti yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi yhteiskunnassa.
Näkövammaisten liitto toteaa, ettei ympäristöministeriö ole perustellut riittävällä tavalla sitä, että parannuksia rakentamislain esteettömyyssäännöksiin ei voida edelleenkään toteuttaa. Rakentamislaki ja esteettömyysasetus eivät edelleenkään takaa kaikille YK:n vammaisyleissopimuksen kohderyhmille ihmisoikeutta esteettömään ympäristöön. Esteettömyys on saatava rakentamislakiin lain tasolle, koska ilman lakisääteisiä vaatimuksia esteettömyyteen liittyvät ratkaisut jäävät useimmiten toteuttamatta. Rakentamislain täsmentäminen esteettömyyden osalta varmistaisi, että esteettömyys otetaan systemaattisesti huomioon ja näkövammaisia kohdellaan yhdenvertaisesti muiden kanssa ja heillä on toimiva ja turvallinen elinympäristö hallitusohjelman mukaisesti.
Näkövammaisten liitto katsoo, ettei ympäristöministeriö ole esittänyt hyväksyttäviä perusteita sille, miksi rakentamislakiin voidaan tehdä nykypäivän tarpeisiin vastaavia muutoksia sekä teknisiä korjauksia, mutta ei kuitenkaan korjata rakentamislain esteettömyyttä koskevia kohtia näkövammaisten osalta. Myös alueidenkäyttölakiin on mahdollista tuoda esteettömyys lain tasolle. YK:n vammaisyleissopimus on ollut voimassa olevaa lainsäädäntöä Suomessa jo vuodesta 2016. Tarve on siten ollut ympäristöministeriön tiedossa pitkään ja kyse on olennaisista lainsäädäntömuutoksista, joita YK:n vammaisyleissopimus edellyttää.
Lisätietoja
esteettömyysasiantuntija Juha Sylberg, juha.sylberg@nakovammaistenliitto.fi
juristi Julia Puumalainen, julia.puumalainen@nakovammaistenliitto.fi