Juhlapuhe 95-vuotiaalle Näkövammaisten liitolle ja sen toimijoille
Suomi on vahva järjestöjen maa. Meillä toimii yli 10 000 sosiaali- ja terveysalan yhdistystä. Joka viikko Suomeen perustetaan useita yhdistyksiä. Kaikkien kyselyjen mukaan Näkövammaisten liitto koetaan asiantuntevaksi, luotettavaksi ja osaavaksi. Siitä on myös kiittäminen teitä, hyvät liiton toimijat ja aktiivit! Olette avainasemassa tärkeässä näkövammaistyössä, jota teemme. Ja meillähän on strategiammekin mukaan kova tavoite: Teemme yhdessä saavutettavan ja syrjimättömän Suomen. Siihen tarvitaan uudistumista, osaamisen kehittämistä ja yhteistyötä.
Järjestöjen, myös Näkövammaisten liiton työ ja toiminta, ei ole mitään ilman jäseniämme, aktiivejamme ja vapaaehtoisiamme. Toimintamme perusta on, että kaikki työ, jota teemme, edistää näkövammaisten itsenäistä elämää ja lisää hyvinvointia. Ja tätä vaikutusta on oltava jatkossa vain enemmän.
Olemme Suomen paras näkövammaisyhteisö. Olemme Suomen paras asiantuntija näkövammaisasioissa ja näkemiseenkin liittyvissä asioissa. Ja tätä tasoahan haluamme aina vaan parantaa. Yhdessä siinä onnistumme.
Toimintaympäristömme on muuttunut ja muuttuu jatkuvasti. Nyt ja tulevaisuudessakin. Olisimmeko osanneet ennustaa liiton 90-vuotisjuhlavuonna, missä olemme viiden vuoden kuluttua? Emme varmastikaan. Monet ulkoiset tekijät vaikuttavat yhä enemmän myös meidän toimintaamme. Kriisit, pandemiat ja sodat ovat vaikuttaneet välittömästi ja välillisesti meidänkin työhömme ja toimintaamme, ja vaikuttavat jatkossakin. Kaiken tämän keskellä ihmiset hakevat kuitenkin vahvempaa yhteisöllisyyttä, turvallisuutta sekä varautumista eri asioihin. Tässä järjestöillä, myös Näkövammaisten liitolla on vahvaa kysyntää ja roolia. Ja siihen meidän on vastattava.
Hypätkäämme hetkeksi aikaan ja tapahtumiin, jolloin Näkövammaisten liitto perustettiin. Palataan mielessämme 95 vuoden takaisiin hetkiin. Historiahan pitää tuntea, että osaamme yhdessä kompassimme kanssa suunnistaa tulevaisuudessa eteenpäin. Tämä seuraava, hieman mukailtu teksti perustuu Urpo Kuotolan kirjoitukseen Airut-lehdessä vuodelta 1988.
"Se on tapahtunut, tuo monivuotinen aate on toteutunut ja sokeain keskus on perustettu toimielimenä "Sokeain Keskusliitto", tammikuun 28.-29. päivänä vuonna 1928. Suomen Sokeain liitto ja Sokeain keskushallinnon valiokunta olivat moninaisten neuvottelujen kautta tulleet siihen tulokseen, että kutsuivat yhdessä edustajakokouksen koolle mainittuun aikaan Säätytalolle Helsinkiin. Vapaalippuja hankittiin ja kutsut lähetettiin käsittäen neljää edustajaa jokaista eri yhdistystä kohden, koska meidän valveutuneessa Suomessa toimii kokonaista 17 järjestöä sokeain asian karulla työkentällä, niin voi arvata, että edustajajoukkomme oli melko runsaslukuinen. Noin 60 henkeä yhteensä oli koolla, kun tuo jännityksellä odotettu hetki kello 12 tammikuun 28. päivä löi. Ilahduttavaa oli todeta, että harrastus sokeain tulevaisuudesta on niin elävä, niin voimakas ja niin velvoittava, että sen tähden oli lähdetty liikkeelle keskellä talvipakkasia ja työkiireitä, ja vielä kaukaisiltakin seuduilta: Oulu, Vaasa, Jyväskylä, Kuopio, Viipuri jne. Tiedettiin etukäteen, ettei kaikki kokoutuneet olleet vallan samaa mieltä siitä, kuinka ja miten tuo aiottu keskus oli muodostettava. Eikä sen johdosta myöskään oltu vallan varmoja siitä, oliko tuo tervehdykseen painettu käsi aatetoverin vaiko vastustajan? Siitä huolimatta olivat kohtaukset sydämellisiä kokoussalin edustalla ja kaikkiahan kuitenkin ja kaikista eroavaisuuksista huolimatta yhdisti tuo suuri yhteinen toivomus: kerrankin saadaan aikaan tuo paljon puhuttu yhteisymmärrys sokeiden ja näkevien kesken sekä sokeiden omien järjestöjen välillä."
Sen jälkeen kun Suomen Sokeain Liiton puheenjohtaja Einar Juvonen oli avannut kokouksen, selosti valtion kotiteollisuuden ylitarkastaja Lauri Kuoppamäki lyhyesti niitä vaiheita, jotka olivat edeltäneet kokousta ja sitä, miksi keskusjärjestön perustaminen oli välttämätöntä. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Kuopion Sokeainkoulun johtaja G. A. Vuorela ja sihteerinä toimi varatuomari Matti Kivenoja kahden pikakirjoittajan avustamana. Ennen kuin kokous pääsi käsittelemään varsinaista esityslistaa, tapahtui pieni episodi. Edustaja A. U. Mattsson otti esille kirjoituksen, joka oli ollut eräässä päivälehdessä ja jossa viitattiin "pahoihin voimiin", joita "hyvien ohella" esiintyy sokeain järjestötoiminnassa ja jopa ensimmäistä kokousta valmisteltaessa. Tämä kirjoitus herätti "tuskallisen mielialan", mutta muutamien puheenvuorojen jälkeen todettiin, ettei tällainen pahansuopa juttu anna aihetta enempiin keskusteluihin. Kokouksen kulku oli värikäs ja erimielisyyksiä esiintyi edustajien välillä lähes koko ajan. Erityisesti kiisteltiin siitä, oliko näkevillä vaaleissa oleva äänioikeus vai ei ja millainen keskusjärjestön hallinnon koonpanon pitäisi olla. Vähitellen kuitenkin päästiin yhteisymmärrykseen ja kokous päätti perustaa Sokeain Keskusliiton. Jäsenyhdistykset, joita siis oli kaikkiaan 17, valitsivat myöhemmin omissa vuosikokouksissaan edustajansa liiton hallintoneuvostoon.
Sokeain Keskusliiton tarkoituksena oli:
a) olla yhdyssiteenä Suomen sokeain hyväksi toimiville järjestöille
b) olla välittävänä elimenä yhtäältä sokeain yhdistysten ja toisaalta maan hallituksen ja yleisön välillä
c) olla sokeitten yhteisten henkisten ja aineellisten harrastusten keskittäjänä ja edistäjänä, erityisesti koettamalla parantaa heidän taloudellista asemaansa sekä
d) muullakin tavalla toimia maamme sokeitten hyväksi, pysyen kokonaan ulkopuolella puolueitten.
Vietämme 95-vuotisjuhlavuottamme pitkälti työn merkeissä, kuinkas muuten. Juhlavuosi näkyy pitkin vuotta viestinnässämme. Juhlavuotemme on näkynyt toimintavuoden alussa työntekijöidemme syntymäpäiväkahvilla, toukokuun valtuustomme kokouksessa sekä päätapahtumassamme Näkövammaisten Kesäpäivillä kesäkuussa Jyväskylässä. Kesäpäiville kokoontui noin 250 näkövammaista ympäri Suomea. Juhlavuoden aikana olemme huomioineet myös ansioituneita näkövammaistyön tekijöitä. Kevätvaltuustossa muistettiin ansioituneita näkövammaistyötä tehneitä luottamus- ja toimihenkilöitä pöytästandaarilla. Sen saivat liiton entiset puheenjohtajat, sosiaalineuvokset Sari Loijas ja Pentti Kivelä ja entiset toimitusjohtajat, sosiaalineuvokset Pentti Lappalainen ja Mauno Lehtinen. Juhlan aiheena oli myös liiton 95-vuotissyntymäpäivä, jonka merkeissä juotiin kakkukahvit. Tilaisuudessa esiintyi Ylioppilaskunnan laulajien kvartetti.
Mutta on meillä muitakin aiheita juhlavuoteen. Monet toimintomme täyttävät myös tasavuosia. Opaskoiratoiminta liiton osalta täyttää 75 vuotta, Näkövammarekisteri taas tänä vuonna 40 vuotta, ja vähän aikaa sitten juhlistettiin oikeuksienvalvonnan 60-vuotistaivalta. Muutamia mainitakseni.
Mutta siirrytään vielä hetkeksi päivänsankariimme,
Hyvä Näkövammaisten liitto,
olet iässä, jota meidän sotiemme veteraanienkin keski-ikä on tällä hetkellä. Näyttäydyt meille virkeänä, merkityksellisenä ja paikkana, jossa erilaiset mielipiteet kukkivat vahvasti. Joskus näyttäydyt meille jähmeänä, kankeana ja välillä muutosvastaisena. Olet kuitenkin ymmärtänyt, että elämä on useimmiten ”kaksin aina kaunihimpi”, kuin se, että murjottaisit yksinäisenä omassa nurkassasi. Olet halunnut ja haluat elää tätä päivää, pitää kunnostasi huolta ja uudistua sopivalla tavalla. Onneksi ympärilläsi on monennäköisiä kannustajia, jotka sanovat sinulle reilusti ja ennakkoluulottomasti mielipiteesi. Toivotamme sinulle omannäköistä, ennakkoluulotonta ja moninaista juhlavuotta sekä pitkää ikää työn merkeissä! Menestystä sinulle Näkövammaisten liitto!
Sivu päivitetty