Nä­kö­vam­mais­ten kuntoutus – askel it­se­näi­sem­pään elämään kaikissa elä­män­vai­heis­sa

Kuuntele

Kuuntele podcast Soundcloudissa.- Ulkoinen linkki

Lue

Alkujingle

Näkövammaisten liitto. Yhdessä näemme enemmän.

Tapio Tiilikainen:

Tervehdys ja tervetuloa näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan podcastiin, jossa keskustelemme näkövammaisten kuntoutuksesta. Kuntoutus on avain itsenäisempään sujuvampaan arkeen, mutta moni saattaa epäillä kannattaako minun siihen lähteä. Mikään ei ole ainakaan este. Olitpa nuori tai jo elämää kokenut kuntoutus tarjoaa merkittävää tukea arjen sujumiseen. Tämän jakson tarkoituksena on kannustaa juuri sinua, joka mietit kuntoutusta ottamaan se tarvittava ensimmäinen askel. Keskustelen asiantuntijan kanssa siitä, mitä näkövammaiskuntoutus on ja miten se voi auttaa eri elämäntilanteissa. Tämä meillä on vieraana Annu kilpeläinen, joka toimii näkövammaisten liiton kuntoutusIiriksen psykologina. Tervetuloa mukaan Annu.

Annu Kilpeläinen

Kiitos. On oikein mukava päästä kertomaan kuntoutuksesta. Minä työskentelen siis Kuntoutus- Iiriksessä, Helsingin  Itäkeskuksessa ja täällä kuntoutus-Iiriksessähän me toteutamme aikuisten ja lasten yksilöllistä kuntoutusta ja tulee kertomaan nimenomaan siitä yksilöllisestä kuntoutuksesta. Sen lisäksi me tehdään myös ammatillista kuntoutusselvitystä ja ICT kartoituksiakin täällä, mutta kuntoutuksessa meillä on siis asiakkaita vauvasta vaariin. Tätä kuntoutusta toteuttaa aina moniammatillinen työryhmä jossa on meillä täällä näkövammaistaitojen ohjaajia, liikkumistaidon ohjaajia, näönkäytön ohjaajia, pistekirjoituksen ohjaajia. Sitten meillä on toimintaterapeutteja, IT ohjaajia silmälääkäri on meillä fysioterapeuttejakin terveydenhoitaja sosionomi. Sitten meitä psykologeja. Meitä on 2.

Tapio:

Oikein hyvä. Tuota mennään sitten itse asian ytimeen ja aloitetaan perusasioista, mitä se näkövammaisten kuntoutus sitten tarkoittaa ja miksi se on niin tärkeää.

Annu:

Kun näkövammautuminen tuo sinne arkeen monennäköisiä hankaluuksia ja ongelmia. Se saattaa tehdä lukemisesta vaikeata ja kotitöiden tekeminen hankaloituu ja harrastusten tekeminen, vaikka käsitöiden tekeminen tulee vaikeaksi, ei enää lukea telkkarista tekstejä ja yksin liikkumaankin. Lähteminen on hankalaa ja ihmisiä ei tunne kasvoista ja kaupassa ei näe niitä hedelmä vaan numeroita ja. Puhelinta on vaikea käyttää - monenmoisia hankaluuksia ja ongelmia se heikentynyt näkö sinne arkeen voipi tuoda. Ja kuntoutuksessa me etsitään ratkaisuja näihin ongelmiin. Kuntoutuksessa harjoitellaan näkövammaistaitoja sellaiseksi, me kutsumme niitä. Taitoja tai oppeja mitä harjoitellaan, että voisi toimia vaikka se näkö on heikentynyt. Täällä kuntoutuksessa pääsee harjoittelemaan niin kutsuttuja päivittäistoimia. Eli harjoitellaan vaikka, että miten voin nestettä kaataa, että se ei läpi ja voidaan harjoitella. Miten veistä käytetään turvallisesti ja miten uunia käytetään turvallisesti ja sitten tietysti sitä liikkumista harjoitellaan se, että valkoisen kepin käyttäminen helpottaa, niin sitä pääsee harjoittelemaan. Tai ylipäätään liikkumista heikkonäköisenä, kuinka se olisi turvallisempaa ja. Ja sitä puhelimen, kännykän käyttämistä pääsee harjoittelemaan. Voisiko sitä ohjata vaikka puheella sitä kännykkää, jos suurentaminen ei riitä, että näkee kännykästä ne tärkeät asiat. Kuntoutuksessa pääsee myös kokeilemaan apuvälineitä varsinaisestihan ne apuvälineet saa sieltä keskussairaalasta, ei täältä kuntoutuksesta, mutta kuntoutuksessa pääsee erilaisia suurentavia apuvälineitä, lukutelkkaria kokeilemaan. Ja vähän harjoittelemaankin ja etsimään niitä keinoja, että miten se helpottaisi lukemista ja tarkkaa näkemistä.

Se näkövammautuminen kyllä vaikuttaa elämän kaikille osa-alueille ja ja kuntoutuksissa pyritään vastaavasti löytämään ratkaisuja moneen muuhunkin asiaan. Se vertaistuki on semmoinen yksi hirmuisen tärkeä asia mitä täältä kuntoutuksesta saa, kun monella muullakin on samanlaisia kokemuksia, että ne arjen asiat on tulleet hankaliksi. Ja kun täällä kuntoutuksessa pääsee keskustelemaan ja juttelemaan muiden kanssa, niin huomaakin että. Ei ole näiden asioiden kanssa yksin. Putki on löytänyt ratkaisuja näihin hankaluuksiin. Niitä ratkaisuja jaetaan ja ohjaajat on mukana myös siinä tuomassa niitä ratkaisuja eri arjen ongelmiin.

Tapio:

Joo vaikuttavaa ja kuulostaa kyllä melko urakalta. Kuinka kauan kuntoutusjakso sitten kestää? Vaatiiko se kuukausi läsnäoloa siellä Iiriksessä Helsingissä?

Annu:

No ei ihan niin pitkiä jaksoja kuinka kuitenkaan. Se harkinnanvarainen yksilöllinen kuntoutus kestää 3 kertaa viikon mittaisen jakson eli yhteensä 15 vuorokautta ja ne viikot jaksotetaan esimerkiksi puolen vuoden ajalle niin, että siinä on välissä 2 3 kuukautta ja siihen voi itse vaikuttaa, että kuinka nopeasti aina se seuraava kuntoutusjakso tulee. Yksi. Kuntoutuksen sisällä on niin sanotusti semmoinen 5 vuorokauden sopeutumisvalmennus mahdollisuus yksilöllinen kuntoutus sopeutumisvalmennuksellisin tavoittein ihan virallisesti sanottuna eli kuntoutusta voi hakea vain 5 vuorokaudeksi ja tämä sopeutumisvalmennusjakso on tarkoitettu niille henkilöille, jotka on näkövammautunut ihan vähän aikaa sitten. Jakso on lyhyt, niin sen tavoitteena on sopeutua siihen muuttuneeseen tilanteeseen saada vähän tietoa näkövammaisasioista saada vähän tietoa näkövammaistaidoista, että tällä 5 vuorokauden jaksolla ei vielä kovin paljoa ehditä varsinaisesti tekemään ja harjoittelemaan sitten näitä asioita. Se tapahtuu sitten siellä pidemmässä yksilöllisessä kuntoutuksessa.

Tapio:

Onko siinä kuntoutukseen vaikea hakeutua? Miten se hakuprosessi käytännössä etenee?

Annu:

No ihan ensin pitää tietysti tehdä se päätös, että minä haluan kuntoutukseen. Pitää miettiä sitä, että minkälaisia taitoja minä tarvitsin. Minkälaista helpotusta minä siihen omaan arkeen tarvitsen. Mitä haluaisin oppia? Sitten se kuntoutus. Se kannattaa tehdä jonkun asiantuntijan kanssa. Yleensä se on se keskussairaalan kuntoutusohjaaja, voi se olla myös näkövammaisten liiton oikeuksien valvonnan asiantuntijakin, mutta että tämän asiantuntijan kanssa niin voi sitten tarkemmin miettiä, että miten ne asiat kirjoitetaan siihen hakemukseen, että mitä minä tavoittelen sillä kuntoutuksella ja se asiantuntija. Muistuttelee, että tuleehan sinne sitten varmasti kaikki ne asiat. Mihin tarvitsee sitä harjoitusta ja helpotusta? Tietysti pitää mukaan liittää sitten se p lääkärinlausunto ja jos kuntoutusohjaajan kanssa sen tekee sen hakemuksen niin kuntoutusohjaaja yleensä sen sitten sieltä silmäklinikan lääkäriltä saa pyydettyä suoraan sen silmälääkärin lausunnon. Kelanhan sekä hakemus että se PB lääkärinlausunto pitää sitten toi. Ja ennen kuin sen sinne toimittaa, niin pitää sitten vielä muistaa kirjoittaa siihen, että kun haluaa tulla tänne Kuntoutus-Iirikseen, niin siihen hakemukseen pitää kirjoittaa palveluntuottajan nimi Kuntoutus-Iiris. Koska tänä päivänä kuntoutukseen hakeutuja saa itse valita sen kuntoutuslaitoksen mihin on menossa ja kun haluaa tulla tänne Iirikseen niin se pitää kirjoittaa siihen hakemukseen. Kun se hakemus on siellä kelassa, niin kela tekee päätöksen siitä kuntoutuksesta että myönnetäänkö sitä vai ei. Ja toivottavasti myönnetään ja silloin kun siitä tulee myönteinen päätös, se päätös lähetetään kuntoutujalle itselleen ja sitten tieto tulee myös tänne meille Kuntoutus-Iirikseen. Ja sitten kun me on saa. Että tälle henkilölle on kuntoutusjaksot myönnetty niin täältä soitetaan sitten kuntoutujalle ja sitten sovitaan ne jaksot milloin kuntoutuja tulisi tänneIirikseen.

Tapio:

Ja omasta kokemuksesta voin sanoa, että keskussairaalan kuntoutusohjaaja on se keskeinen. Melkein tässä, että kannattaa sinne olla yhteydessä, niin se sujuu sujuvasti etenee se hakeminen. No sitten puhuitkin tuolla tuota että se on yksilöllistä kuntoutusta, niin monesti herää kysymys että yksikössä siellä ollaan pääseekö puoliso tai joku läheinen henkilö muka siihen kuntoutukseen missään vaiheessa?

Annu:

Kyllä hän sinne pääsee, eli kuntoutukseen pääsee läheinen mukaan. Se on tosiaan yleensä puoliso tai sitten joku muu. Kuntoutujan arjessa jollakin tavalla oleva henkilö sitä läheisen jaksoa pitää anoa elikkä kun sitä hakemusta tekee niin sinne hakemukseen pitää kirjoittaa että haetaan myös läheisen jaksoa ja se olisi hyvä sanoa jo siinä alkuvaiheessa niin että se tulisi myös sinne pe lääkärin lausuntoon selkeästi että haetaan sitä läheisen jaksoa välttämättä sitä läheisen nimeä. Ei siinä hetkessä tarvitse olla. Tieto riittää, että haetaan läheiselle jaksoa läheisen jakson tavoitteenahan on, että myös läheinen saisi tietoa näkövammaisuuteen liittyvistä asioista. Täällä saa ehkä vähän sellaisen kokemuksenkin, että mitä sitä heikolla näöllä toimiminen on ja minkälaisia hankaluuksia se tuottaa ja miten niitä ongelmia voi vähän ratkoa. Myös läheiset saa sitä vertaistukea monta kertaa, koska silloin kun samalle jaksolle sattuu. Useampi läheinen niin n. Heillä on silloin keskustelumahdollisuus toistensa kesken. Toki ihan joka jaksolla läheisiä ei ole kun läheiset voi saada vaan sen 5 vuorokautta ja kuntoutuja itse aina sen 3 kertaa 5 vuorokautta.

Tapio

On totta, että me ollaan kanssa huomattu, että todella paljon on tullut sitä positiivista palautetta läheisiltä kun he on päässeet edes siihen vähän lyhyemmäksi ajaksi sinne. No kuntoutuksen tarve ei lopu tietysti mihinkään ikävaiheeseen, se varmaan voit kertoa miten se erityisesti iäkkäämmille se hyöty voisi olla kuntoutuksessa.

Annu:

Niin se näkövammautuminen tuo monta kertaa semmoisia avuttomuuden ja turvattomuudenkin tunteita tulee se tunne, että kun minä en enää pysty, minä en pysty tekemään asioita samalla tavalla. En pysty käymään kaupassa tai en pysty lukee tai en pysty tekemään käsitöitä ja olen niin kuin avuton. Asiat ei suju samalla tavalla kuin ennen. Ja kuntoutuksessa pääsee sitten hakemaan niitä ratkaisuja näihin ongelmiin. Niin harjoittelemaan erilaisia taitoja tuleekin se kokemus, että minähän selviänkin. Minähän pärjäänkin. Minähän pystyn silti tekemään myös niitä aikaisempia asioita toki vähän eri tavalla ja toisella tavalla, mutta minä silti selviän ja. Kaikesta ei tarvitse luopua monta kertaa se että kun se lukeminen tulee niin hankalaksi niin siinäkin voi tulla se ajatus, että minä en enää lue lainkaan. Siihen voi ratkaisuna olla ne äänikirjat voikin kuunnella sitä tekstiä, niitä kirjoja ja jos ei ole jo aikaisemmin näkövammaisyhdistyksen toiminnassa ollut, niin me täällä kyllä kovasti kannustamme osallistumaan yhdistyksen toimintaan. Siellä on monipuolista toimintaa ja. Siellä on myös sitä vertaistukea ja muutkin on samankaltaisessa tilanteessa. Se on hyvin tärkeä asia sen oman selviämisen ja pärjäämisen näkökulmasta. Kulmasta kyllä se kuntoutus tuo kyllä henkistä hyvinvointia, virkistystä ja voimavaroja. Se tuo semmoista mielekästä tekemistä erilaista tekemistä kun se arki on täällä. Oppii että huumori on semmoinen aika tärkeä selviytymiskeino tuolla arjessa kun sitä aina voi tulla erinäköisiä kommelluksia, kun ei näe niille asioille voi nauraa. Me nauretaan täällä aika paljon, siitä saa aika paljon positiivista energiaa sinne arkeen.

Tapio:

Joo näin varmaan on. Voisitko sie kertoa vielä vaikka jonkun esimerkin että kuinka kuntoutukseen osallistuminen voisi mitä voi antaa näkövammaiselle ihmiselle?

Annu:

No minulla on mielessä eräs rouva, hän oli melkein 90 ja ja tuota kun hän kertoi sitten jälkeenpäin, että kuinka paljon häntä oli jännittänyt ja pelottanut tänne kuntoutukseen tuleminen Helsinki on iso kaupunki vieraskaupunki. Monelle kuntoutuspiiris on iso talo vierastalo ja hän mietti sitä, että miten ihmeessä hän edes osaa liikkua täällä talossa paikasta toiseen. Miten hän löytää ravintolan? Miten hän ikinä osaa takaisin omaan huoneeseen? Oli paljon jännittäviä asioita, mitä hän mietti etukäteen ja kertoi minulle, että meinasi kyllä peruuttaa koko kuntoutukseen tulemisen, mutta sitten kuitenkin. Teki lopulta rohkaistu ja totesi, että oli kyllä niin hyvä asia, että tulin kun se oli se kokemus sitten jälkeenpäin et minähän selvisin ja minähän pärjäänkin. Nimittäin me autamme ja opastamme täällä kuntoutuksessa. Täällä ei tarvitse osata kulkea itse paikasta toiseen, jos ei vielä muita muista reittejä, niin me opastamme ja kerromme ja haemme. Ja meillä on ravintola Antel, jossa kuntoutu käy syömässä. Jos ei itse näe ottaa ruokaa. Meillä on palvelutiski, jossa ruoka-annostellaan ja jos haluaa niin työntekijät vievät, tarjottimen. Kaikissa tilanteissa saa apua ja varsinkin kun sitä apua pyytää niin täällä selviää. Kyllä tämä kuntoutuja kertoi että kaikkein suurimpia asioita oli hänelle kun hän osasi ruveta käyttämään sitä omaa älykännykkäänsä. Puheen avulla hän osasi esimerkiksi laittaa herätyksen päälle puheella. Käskien hän rupesi kuuntelemaan äänikirjoja tähän kuntoutuksen myötä. Hän oli saanut joululahjaksi tablettitietokoneen ja täällä hän opetteli pasianssin pelaamista ja erityisesti hänen lapsenlapset oli tästä kovin iloisia, että mummo osasikin pelata pasianssia ja hänen keittiötaidot keittiössä toimiminen helpottui, kun hän pelkäsi sitä kuuman uunin käyttämistä, mutta kun siihen saa hyviä niksejä, että miten se toimii vähän helpommin, niin sekin oli asia, että saikin tehdä uuniruokaa. Ei tarvinnutkaan niin paljoa mikrossa en. Sitten lämm. Näiden kuntoutusjaksojen aikana hänkin innostui hakemaan henkilökohtaista avustajaa. Hän ei ollut enää pitkään aikaan yksin uskaltanut lähtee ulos, mutta sitten kun hän sai sen henkilökohtaisen avustajan, niin sen jälkeen ulkolenkit olikin aika kivoja sen avustajan kanssa hänelle tuli monia kokemuksia siitä, että hän oppi uusia asioita vaikka ikää. Kin oli jo kertynyt aika kunnioitettava määrä.

Tapio:

Siellä oli monta asiaa semmoista jotka voi tuntua äkkiseltään pieneltä vaikka uuninkäyttö. Mutta miten merkittävä se kuitenkin on arjessa? Hei no kiitos anu tää oli todella hyvää keskustelua ja toivottavasti tästä nytten ihmiset saisi intoa, että kannattaa sinne kuntoutukseen ehdottomasti lähteä.

Annu:

Kiitos. Minä kannustan kaikkia jotka vähänkään miettii että kuntoutuksesta voisi olla hyötyä niin niin hakemaan ja tulemaan tänne, koska minä olen kuullut myös sen monta kertaa että kuntoutuja sanoo täältä lähtiessään, että tästä oli itse asiassa paljon enemmän hyötyä kuin minä ikinä osasin edes etukäteen kuvitella.

Tapio:

Aivan samanlaista palautetta oon saanut minäkin aina. Eli, kuten kuulimme kuntoutus voi tarjota valtavasti tukea ja uusia mahdollisuuksia näkövammaisen arkeen. Ihania sitä riippumatta. Eli jos ja kun harkitset kuntoutusta, suosittelemme lämpimästi ottamaan se ensimmäinen askel ja selvittämään vaihtoehdot. Lisätietoja saa oman hyvinvointialueen näkövammaisen kuntoutusohjaajalta. Myös alueen oikeuksienvalvonnan asiantuntijat auttaa sekä kelasta. Ja meidät löytyy verkosta osoitteesta www.nakovammaisten liitto piste fi. Kiitos, että kuuntelit muista tilata podcastimia ja jakaa tätä jaksoa niille, joille se voi olla hyödyllinen. Kuullaan ensi kerralla.

Jingle: Näkövammaisten liitto. Yhdessä näemme enemmän.