Liik­ku­mis­tai­do­noh­jauk­sen jär­jes­tä­mi­nen

Liikkumistaito on tärkeä näkövammaistaito

Näkövammaisen liikkumistaito tarkoittaa, että henkilö osaa liikkua joko opastettuna tai itsenäisesti arjen toimintaympäristöissään turvallisesti ja sujuvasti. Esteetön julkinen liikenne, kuljetuspalvelun toimivuus ja liikkumistaidonohjaus turvaavat liikkumisvapauden. Liikkumistaidonohjausta tarvitsevat kaikenikäiset näkövammaiset ja kuulonäkövammaiset oman elämäntilanteensa ja liikkumistarpeidensa mukaan. Liikkumistaidonohjaus ei korvaa muita palveluita, vaan täydentää niitä.

Liikkumistaidonohjauksen tavoitteena on, että näkövammainen hallitsee turvallisen liikkumisen tekniikat, osaa liikkumisen apuvälineiden käytön ja hänellä on reittien kulkemisessa tarvittavat taidot. 

Ohjaukseen sisältyy:

• tarvekartoitus
• tavoitteiden laatiminen asiakkaan ja läheisten kanssa
• liikkumistaidon tekniikoiden harjoittelu
• valkoisen kepin käytön harjoittelu
• tarvittavien reittien opettelu
• apuvälineiden käytön harjoittelu, kuten kiikari 
• älylaitteiden ja erilaisten sovellusten käytön harjoittelu
• julkisilla liikennevälineillä liikkumisen harjoittelu
• kaikkien aistien kautta saatavan tiedon hyödyntäminen ympäristön hahmottamisessa ja liikkumisessa. 

Järjestämisvastuu jakaantuu julkisen terveydenhuollon eli keskussairaaloiden näönkuntoutusyksiköiden ja hyvinvointialueen sosiaalitoimen kesken.
Keskussairaalat vastaavat perustaitojen opettamisesta ja välttämättömien lähiympäristön reittien ohjauksesta.

Hyvinvointialeen sosiaalitoimi myöntää liikkumistaidonohjausta valmennuksena (Vammaispalvelulaki 7 §). Julkisten liikennevälineiden käytön ohjausta ja ohjattua harjoittelua voi saada myös sosiaalihuoltolain 23 § Liikkumisen tuen palveluna.

Ohjausta voi saada esimerkiksi:

• lähiympäristön reittien ja palveluiden käyttämisen harjoitteluun
• asuin- tai työpaikan vaihdokseen
• liikkumisympäristön laajentamiseen tai muuttumiseen
• opiskeluun liittyvien reittien harjoitteluun 
• näkötilanteen muuttuessa
• liikkumisen apuvälineen vaihtuessa.

Kelan kustantamassa yksilöllisessä kuntoutuksessa on mahdollisuus saada liikkumistaidon perusohjausta. Koululaisilla on mahdollisuus saada perusohjausta Valteri-koulun tukijaksoilla.

Toteuttaminen

Yksilöllinen arviointi, suunnitelma ja toteuttamistavat

Eri puolilla maata toimii liikkumistaidonohjaajia ja monissa keskussairaaloissa työskentelevillä näkövammaisten kuntoutusohjaajilla on liikkumistaidonohjaajan pätevyys. 

Ohjauksen tavoitteet laaditaan yksilöllisesti. Liikkumistaidonohjaaja tekee tarvearvioinnin, jonka perusteella ohjaaja laatii yhteistyössä asiakkaan kanssa kirjallisen suunnitelman ohjauksen tarpeista, tavoitteista sekä toteuttamistavoista.

Suunnitelmassa otetaan huomioon:

• näkötilanne
• asiakkaan ikä
• mahdolliset liikkumiseen vaikuttavat sairaudet tai muut vammat
• vammautumisikä
• elin- ja toimintaympäristöt
• käytettävät apuvälineet
• asiakkaan omat tarpeet ja toiveet ohjaukselle
• mahdolliset muut ohjaukseen vaikuttavat tekijät, kuten fyysinen ja psyykkinen jaksaminen.

Vammaispalvelun kustantama liikkumistaidonohjaus on yleensä reittiohjausta, mutta voi sisältää yksilöllisen tarpeen mukaisesti:

• tarvekartoituksen
• liikkumistaidon perustaitojen harjoittelun (mm. opastuksessa kulkeminen, perustekniikat ja reittien maamerkkien tunnistaminen) 
• valkoisen kepin käytön harjoittelun
• julkisen liikenteen käyttämisen ja niiden sovellusten hallinnan
• muiden aistien kuin näköaistin kautta saatavan tiedon hyödyntämisen liikkumisessa ja ympäristön hahmotuksessa
• älypuhelimen navigointisovelluksien peruskäytön harjoittelun (esimerkiksi BlindSquare, Suuntain ja karttasovellukset)
• liikkumistaidon karttojen hyödyntämisen liikkumisessa (mm. kohokartat, selkokartat, sanakartat) sekä reittimuistiinpanojen tekemisen.

Reittiopetus tapahtuu yleensä asiakkaan kotiympäristössä tai muussa hänelle tärkeässä toimintaympäristössä. Ohjaukseen kuuluu asiakkaan tarvitsemien reittien harjoittelu niin, että hän selviytyy itsenäisesti ja turvallisesti oman elämänsä kannalta keskeisiin paikkoihin, kuten palveluihin, harrastuksiin sekä opiskelu- ja työpaikalle. Liikkumistaidonohjauksen yhteydessä harjoitellaan tarvittaessa myös asiointia.

Alle kouluikäiset lapset

Näkövammaisten lasten liikkumistaidonohjaus on suunniteltava pitkäjänteisesti alkaen arvioinnista ja päätyen soveltuviin lyhyisiin tarpeeksi usein toistuviin harjoitusjaksoihin. Liikkumistaidon harjoittelu voidaan aloittaa leikinomaisesti 3–4 vuoden iässä. Perustaitojen ohjauksessa painotetaan erityisesti seuraavia osa-alueita:

• eri aistien kautta saatavan tiedon käsittelyä kuten kuulo- ja tuntoaistin hyödyntäminen liikkumisen apuna
• oman kehon ja sen liikkeiden hahmottaminen
• erilaisten suunta-, tila- ja ympäristökäsitteiden oppiminen
• tilan hahmottaminen
• maamerkkien eli ympäristöstä eri aisteilla ja valkoisella kepillä havaittavien merkkien käyttäminen 
• liikkumiseen rohkaisu. 

Ennen valkoisen kepin käytön harjoittelua lapsi voi käyttää pienten lasten harjoituskeppiä. Ohjausprosessissa on oltava taukoja, jotta lapsi voi harjoitella ja vakiinnuttaa oppimiaan taitoja. Lapsen ohjaukseen tulee aina sisältyä ohjausta myös perheenjäsenille ja lähityöntekijöille.

Koululaiset

Näkövammaisten koululaisten liikkumistaidonohjaus muodostuu liikkumisen harjoittelusta koulussa, koulumatkoilla, kotiympäristössä ja harrastuspaikoissa sisältäen apuvälineiden käytön harjoittelua. Ohjauksessa kiinnitetään erityistä huomiota näkövammaisena liikkumisen hyväksymiseen sekä sosiaalisten taitojen harjoitteluun.

Opiskelijat ja työikäiset

Ohjauksessa harjoitellaan reittejä muuttuneissa tai uusissa arjen toimintaympäristöissä. Nuorena tai aikuisena näkövammautuneiden liikkumistaidonohjauksessa keskitytään aistien käytön tehostamiseen, uusien tekniikoiden oppimiseen, liikkumisen apuvälineiden hallintaan sekä rohkeuden ja itseluottamuksen kasvattamiseen. Lisäksi harjoitellaan näkevänä hankittujen taitojen soveltamista ja ongelmanratkaisua liikkumisessa. 

Ikääntyneet

Näkövammaisten ikäihmisten liikkumistaidonohjaustarpeet painottuvat turvalliseen selviytymiseen lähiympäristössä ja tutuilla reiteillä. Ikäihmisten kanssa harjoitellaan erityisesti jäljellä olevan näön käyttöä liikkumisen apuna ja motorista selviytymistä sekä uskallusta ja motivoitumista liikkumiseen. Ikäihmisten ohjauksen tulisi käynnistyä nopeasti näön heikennyttyä, jotta omatoimisen liikkumisen taidot säilyisivät ja tapaturmariskejä voitaisiin minimoida. Myös rohkaiseminen valkoisen kepin käyttöön on tärkeää. Ikäihmiset, jotka ovat olleet näkövammaisia lapsuudesta tai nuoruudesta asti, tarvitsevat reittiohjausta samalla tavoin kuin esimerkiksi opiskelijat ja työikäiset.

Opaskoiran käyttäjät

Opaskoiraa apuvälineeksi hakevan näkövammaisen on hallittava liikkumistaidon perustaidot ja valkoisen kepin käyttö. Oman toimintaympäristön hallinnan olisi oltava hyvää. Keskussairaaloilla saattaa olla erilaisia käytäntöjä, joten parhaan tiedon saa kysymällä keskussairaalan kuntoutusohjaajalta.

Kun opaskoira on myönnetty apuvälineeksi, opaskoirakoulun kouluttaja opastaa koiran ja näkövammaisen yhteistyössä. Koulutetut liikkumistaidonohjaajat vastaavat reittiohjauksesta. Reittineuvontaa opaskoiran kanssa liikkuville antavat myös peesarit, jotka ovat Opaskoirayhdistyksen ja Opaskoirakoulun hyväksi vapaaehtoistyötä tekeviä.

Kuulonäkövammaiset

Kuurosokean liikkumistaidonohjauksessa tulee huomioida kommunikointikeinot, vuorovaikutuksen harjoittelu, erilainen ympäristöön orientoituminen, mahdollisen tulkin käyttäminen sekä erilaisten ohjaustekniikoiden käyttäminen esimerkiksi kadun ylityksessä. Nämä erityisvaatimukset vaikuttavat tarvittavien ohjaustuntien määrään.

Kriteerit hyvälle liikkumistaidonohjaukselle

Kuntoutuksesta ja valmennuksesta vastaavien tahojen on huolehdittava tarvittavan liikkumistaidonohjauksen järjestämisestä. Hakemukset ohjauksen saamiseksi on käsiteltävä viivytyksettä. Aloitteen liikkumistaidonohjauksen tarpeeseen voi tehdä esimerkiksi asiakas itse, lähiomainen tai lähityöntekijä.

Liikkumistaidonohjausta antavan tulee olla koulutettu liikkumistaidonohjaaja. Ohjaukseen on sisällytettävä asiakkaan haastattelu, selvitys näkötilanteesta, muusta terveydentilasta ja liikkumisvalmiuksista (mm. perustekniikat, suunnistautumiskyky) sekä apuvälineistä. Näiden perusteella ohjaaja laatii yhteistyössä asiakkaan ja/tai hänen edustajiensa kanssa yksilöllisen kirjallisen suunnitelman liikkumistaidonohjauksen tarpeista, tavoitteista sekä toteuttamistavoista.

Toteutuneesta liikkumistaidonohjauksesta laaditaan kirjallinen palaute asiakkaalle ja ohjauksen järjestämisestä vastaavalle taholle. Asiakkaan kanssa käydään palautekeskustelu.

Mahdolliset jatkosuositukset tehdään perustellun tarpeen mukaan yhteistyössä asiakkaan kanssa. Tarvittaessa laaditaan myös suositukset ohjauksen yhteydessä ilmenneistä apuvälinetarpeista.

Liikkumistaidonohjaaja on vaitiolovelvollinen.

Tietoa oman alueen liikkumistaidonohjaajista saa keskussairaaloiden näkökeskuksista, Näkövammaisten Liikkumistaidon- ja näönkäytönohjaajat ry:stä sekä Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijoilta.

Lisätietoa

Näkövammaisten liikkumistaidon- ja näönkäytön ohjaajat ry
Jaana Engblom
p. 050 591 8167
ltnkohjaajat@gmail.com
Yhdistyksen verkkosivut www.ltnk.fi- Ulkoinen linkki- Ulkoinen linkki