Yrittäjän eläkelain ja Eläketurvakeskuksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
Yrittäjän työtulon tulisi kuitenkin siirtymäajan jälkeen olla nykyisessä eläkelaitoksen kokonaisarvioon perustuvassa työtulossa vähintään 50 prosenttia yrittäjän veronalaisesta ansiotulosta ja veronalaiseen ansiotuloon perustuvassa työtulossa vähintään nykyisen vakuuttamisvelvollisuuden alarajan verran, jos yrittäjän veronalainen ansiotulo on alle vakuuttamisvelvollisuuden alarajan. Lisäksi yrittäjän eläkelaista ehdotetaan kumottavaksi aloittavan yrittäjän alennusta koskeva säännös, jonka vuoksi lisätyöeläkevakuutusmaksuun ja pienennettyyn työeläkevakuutusmaksuun ehdotetaan parannuksia ja mahdollisuutta myös aloittaville yrittäjille. Yrittäjän eläkelakiin ehdotetaan myös muita muutoksia toimeenpanon sujuvoittamiseksi.
Eläketurvakeskuksesta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi Eläketurvakeskukselle velvollisuus kuulla keskeisimpiä yrittäjäjärjestöjä työtulon määrittämisessä tarvittavan tietopohjan kehittämisen yhteydessä.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2028. Yrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain 112 § tulisi kuitenkin voimaan 1.11.2027 ja sitä sovellettaisiin työtuloon 1.1.2028 alkaen. Vuoden 2027 työtuloon sovellettaisiin yrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaan tullessa voimassa olleen lain 112 §:ää.
Lausuntopyynnön kysymykset
1. Kommentit nykytilaan ja sen arviointiin
Näkövammaisten liitto pitää myönteisenä sitä, että nykytilan arvioinnissa on ymmärretty ja huomioitu nykyjärjestelmän työtulon määrittelyn vaikeaselkoisuus yrittäjälle. Myönteistä on, että nykytilan arvion pohjalta hallituksen esitys pyrkii selkiyttämään tätä työtulojen määrittelyä sekä sitä, että yrittäjien eläkemaksu määräytyisi nykyistä selkeämmin yrittäjän todellisten tulojen mukaan. Myönteistä on myös se, että nykytilan arvioinnin perusteella on päädytty tavoittelemaan yrittäjän valinnanvapauden laajentamista ja pienituloisten yrittäjien eläkemaksujen kohtuullistamista.
Nykytilan arvioinnissa olisi ollut olennaista erikseen tarkastella vammaisten ja työkyvyttömyyseläkettä saavien yrittäjien asemaa, sillä heidän tilanteensa poikkeaa olennaisesti päätoimisista yrittäjistä. Moni vammainen henkilö harjoittaa pienimuotoista yritystoimintaa työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla ja ansaintarajojen puitteissa. Heidän työpanoksensa ja työtulonsa voivat vaihdella muistakin syistä kuin liiketoimintaan liittyen, esimerkiksi toimintakyvyssä tapahtuvien vaihteluiden, saavutettavuus- ja esteettömyysongelmien tai avustajapalvelujen saatavuuden vuoksi.
Nykytilan arvioinnissa olisi ollut tärkeää selvittää, millaisia kannustinloukkuja nykyjärjestelmässä on sekä sitä, kuinka ja miten YEL-vakuuttaminen vaikuttaa vammaisten henkilöiden mahdollisuuksiin hyödyntää työkykyään yrittäjinä.
Näkövammaisten liitto huomauttaa, että sekä nykytilan arvioinnista että esityksen vaikutusarvioinnista puuttuvat yhdenvertaisuus- ja vammaisvaikutusten arviointi ja sen arviointi, toteutuuko vammaisten yrittäjien yhdenvertainen kohtelu suhteessa vammattomiin yrittäjiin.
2. Kommentit ehdotuksista ja niiden vaikutuksista
Ehdotuksissa on vammaisten yrittäjien kannalta sekä myönteisiä että riskielementtejä. Mahdollisuus valita työtulon peruste joko eläkelaitoksen kokonaisarvion tai veronalaisen ansiotulon mukaan voi lisätä ymmärrystä työtulon määräytymisestä ja näin lisätä yrittäjän mahdollisuuksia ennakoida ja vaikuttaa tuloihinsa.
Myönteisenä voidaan pitää ehdotettua mahdollisuutta tarkistaa YEL-työtulo työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen yhteydessä takautuvasti vastaamaan alentunutta työpanosta. Muutos parantaa joustavuutta ja vähentää riskiä maksaa vakuutusmaksuja todellista työkykyä korkeammasta työtulosta.
Riskielementit liittyvät siihen, että verotettava ansiotulo ei aina kuvaa vammaisen yrittäjän todellista työpanosta. Siihen voivat vaikuttaa esimerkiksi toimintarajoitteissa tapahtuva vaihtelu ja satunnaiset poikkeukselliset tulot ilman, että yrittäjän osaaminen, ammattitaito tai työpanoksen merkitys muuttuvat vastaavasti.
Esityksessä ei riittävästi arvioida vaikutuksia työkyvyttömyyseläkettä saaviin yrittäjiin. Erityisesti puuttuu tarkastelu siitä, miten työtulovalinnat vaikuttavat vanhuuseläkkeen karttumiseen, kannustimiin hyödyntää jäljellä olevaa työkykyä sekä mahdollisten kannustinloukkujen syntymiseen. Myös yhdenvertaisuus- ja vammaisvaikutusten arviointi sekä YK:n vammaissopimuksen näkökulma puuttuvat, mikä on huomionarvoista suhteessa Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman tavoitteeseen parantaa vammaisten yrittäjien toimintaedellytyksiä.
3. Kommentit säännöskohtaisiin perusteluihin
Säännöskohtaisissa perusteluissa on olennaista selventää sitä, miten työtuloa vahvistettaessa voidaan ottaa huomioon yrittäjän yksilölliset olosuhteet myös silloin, kun yrittäjä käyttää verotettavaa ansiotuloa työtulon perustana. Säännöskohtaisissa perusteluissa tulisi selkiyttää myös, kuinka työtulon määrittämisessä huomioidaan ne tilanteet, joissa yrittäjän työkyky on pysyvästi tai pitkäaikaisesti alentunut.
4. Kommentit voimaantuloon
-
5. Kommentit lakiehdotuksista
Näkövammaisten liitto pitää myönteisenä lakiehdotuksen pykälän 112 a säännöstä, jonka mukaan työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen yhteydessä työtulo voidaan tarvittaessa tarkistaa takautuvasti vastaamaan työkyvyttömyyden aikaista työpanosta.
Lakiehdotuksen pykäliin 112 sekä 112 b sisältyy vaatimus, jonka mukaan kokonaisarvioon perustuvan työtulon tulisi olla vähintään 50 prosenttia veronalaisesta ansiotulosta. Tämä vaatimus voi nostaa YEL-työtuloa ja vakuutusmaksuja myös tilanteissa, joissa yrittäjän työpanos on terveydellisistä tai toimintakykyyn liittyvistä syistä vähäinen. Vaikutukset voivat korostua erityisesti työkyvyttömyyseläkettä saavilla yrittäjillä.
6. Muut kommentit ja yleiset huomiot
Näkövammaisten liitto edellyttää, että YEL-järjestelmää ja sen uudistusta tarkastellaan myös vammaisten yrittäjien, työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla yritystoimintaa harjoittavien henkilöiden näkökulmasta.
Esityksen vaikutuksia arvioitaessa ei ole tehty vammais- tai yhdenvertaisuusvaikutusten arviointia lainkaan, vaikka YK:n vammaissopimuksen (CRPD) 27 artikla velvoittaa edistämään vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia itsenäiseen elinkeinonharjoittamiseen, yrittäjyyteen ja oman yritystoiminnan aloittamiseen. Vammaisvaikutusten arviointi tulee tehdä asianmukaisesti ja laajasti sekä tarkastellen muun muassa yhdenvertaisuuslakia, YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa yleissopimusta ja perustuslakia.
Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelma sisältää kirjauksen siitä, että vammaisten yrittäjien toimintaedellytyksiä parannetaan sekä siitä, että vammaisten ihmisten osallisuutta ja osaamista vahvistetaan. On olennaista, että nyt ja tulevaisuudessa YEL-järjestelmä tukee vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia hyödyntää jäljellä olevaa työkykyään, harjoittaa pienimuotoista yritystoimintaa eläkkeiden ansaintarajojen puitteissa sekä kartuttaa tulevaa vanhuuseläkettään. Jatkovalmistelussa on tärkeää mahdollistaa työkyvyttömyyseläkkeellä oleville yrittäjille joustavampia ja jäljellä olevan työkyvyn käyttöön kannustavia vakuuttamisratkaisuja.