Tak­si­lii­ken­teel­le mää­rä­tyis­tä kou­lu­tuk­sis­ta

Määräyksen tavoitteena on tuoda taksiliikenteen koulutuksien sisältöä ja toteuttamista koskevat määräykset yhteen määräykseen. Hallituksen esityksessä on ehdotettu uutta taksinkuljettajien peruskoulutusta ja taksinkuljettajien täydennyskoulutusta. Näiden koulutuksien sisältö on täysin uutta. Lisäksi määräykseen sisältyisi nykyinen taksiliikenteen erityisryhmien kuljettajakoulutus sekä taksiliikenteen yrittäjäkoulutus. Näiden koulutusten sisältöä tarkastellaan koulutusten kehittämiseksi.

Yleistä

Taksinkuljettajan peruskoulutus ja täydennyskoulutus toivottavasti parantavat taksinkuljettajien valmiuksia ja yhtenäistävät osaamistasoa. Koulutusten sisältöjen tulee olla käytännönläheisiä ja niissä tulee olla pakollisia käytännön harjoituksia. On välttämätöntä, että koulutuksissa yhtenä osa-alueena on näkövammainen taksiasiakkaana. Koulutusten tulee tukea turvallista, asiakaslähtöistä ja vastuullista palvelua. Näiden toimien kautta on mahdollista parantaa taksiliikenteen turvallisuutta ja luotettavuutta sekä asiakkaiden luottamusta taksialaa kohtaan.

2. Määritelmät

Näkövammaisten liitto pitää hyvänä, että määräysluonnoksen alussa on määritelty, mitä tarkoitetaan etäkoulutuksella, lähikoulutuksella ja verkkokoulutuksella. Määrittelyt ovat selkeitä, joten koulutuksen suunnittelijoille ja toteuttajille ei voi olla epäselvää, mitä eri toteutustavoilla tarkoitetaan. 

Näkövammaisten liitto pitää tärkeänä, että suurin osa koulutuksesta toteutetaan lähikoulutuksena. Kyse on ammatista, jossa tarvittavia taitoja on vain rajallisesti mahdollisuus opiskella etäkoulutuksena tai verkkokoulutuksena.

3. Koulutuksen toteuttaminen 

Näkövammaisten liitto pitää hyvänä, että koulutuksesta enintään seitsemän (7) tuntia voidaan antaa verkkokoulutuksena. On tärkeää määritellä, mitkä osa-alueet voidaan toteuttaa verkkokoulutuksena, sillä koulutuksessa on osa-alueita, joiden toteuttaminen muuna kuin lähikoulutuksena ei ole toimiva ratkaisu. 

Määräysluonnoksesta ei käy ilmi, millä tavoin loput vähintään neljätoista (14) tuntia tulee toteuttaa. Näkövammaisten liitto pitää välttämättömänä, että tämä osuus toteutetaan lähikoulutuksena, sillä huomattava osa koulutusten sisällöstä on sellaista, jossa etäkoulutus ei pysty tarjoamaan riittävän laadukasta sisältöä ja sen myötä riittävän laadukasta osaamista. 

Mikäli koulutusta järjestetään myös etäkoulutuksena, pidämme täysin välttämättömänä, että käytännön osuudet ja kaikki sellaiset osuudet, joissa voi olla mukana käytännön harjoituksia, tulee järjestää lähikoulutuksena. 

Kouluttajan vastuulla tulee olla huolehtia, että kaikki koulutettavat osallistuvat aktiivisesti koko koulutuskokonaisuuteen, mukaan lukien käytännön harjoitukset. 

Kannatamme etä- tai verkkokoulutuksena toteutettavaan koulutukseen esitettäviä edellytyksiä. 

3.1 Koulutus 

Näkövammaisten liitto pitää välttämättömänä, että koulutusorganisaatiot varmistavat luotettavasti koulutettavien henkilöllisyyden. Tämä on toteutettava tavalla, joka karsii mahdolliset vilpit ja väärinkäytökset.

4. Taksinkuljettajan peruskoulutus 

Näkövammaisten liitto toteaa, että taksinkuljettajan koulutuksen sisällön tulee olla kattava. 

Kohdassa 1 määritellään, mitä koulutuksen tulee sisältää matkustajien avustamisesta ja turvallisuudesta huolehtimisesta. Kohdan 1 kohdassa a mainitaan erilaiset vuorovaikutustavat. On suositeltavaa, että tässä kohdassa varmistutaan myös koulutettavan riittävästä suomen kielen taidosta. Lisäksi tulee varmistua siitä, että taksinkuljettaja pystyy ottamaan vastaan sanallisia ohjeita, sillä sanallinen kommunikaatio on oleellista näkövammaisen taksiasiakkaan kohdalla. Taksinkuljettajan riittävä suomen kielen taito on luotettavan taksiliikenteen ja hyvän asiakaskokemuksen edellytys. Kaksikielisillä alueilla kyse on myös riittävästä ruotsin kielen taidosta.

Kohdassa 2 määritellään, mitä koulutuksen tulee sisältää eri matkustajaryhmien erityistarpeista. Näkövammaisten liitto edellyttää, että kohdan 2 kohtaan a lisätään näkövammaisuus tai vaihtoehtoisesti aistivammaisuus, joka kattaa näkövammaisuuden, kuulonäkövammaisuuden ja kuulovammaisuuden. Luonnoksessa oleva kirjaus "tietoisuus erilaisista liikunta- ja toimintarajoitteisista sekä muista erityistä tukea tarvitsevista asiakasryhmistä" ei ole riittävä, sillä sen ei voida katsoa pitävän sisällään näkövammaisia. Ellei näkövammaisia mainita erikseen, on suuri riski, että näkövammaiset matkustajaryhmänä jäävät tosiasiassa sivuun.

Kohdassa 3 määritellään sisältöjä taksipalvelujen asiakaspalvelutilanteista. kohdan 3 kohdassa b sisältönä on asiakkaan kunnioittaminen. Näkövammaisten liitto muistuttaa, että koulutuksessa tulee korostaa jokaisen asiakasryhmän ja asiakkaan kunnioittamista. Asiakkaita ei tule jaotella A- ja B-luokan asiakkaisiin. 

Näkövammaisten liittoon on tullut yhteydenottoja näkövammaisilta ja kuulonäkövammaisilta, jotka ovat joutuneet taksinkuljettajan epäasiallisen kohtelun kohteeksi. Vammaisten naisten yhdistys Rusetti ry on kerännyt kyselyllä tietoa vammaisten taksiasiakkaiden kohtaamasta häirinnästä (mukaan lukien seksuaalinen häirintä). Rusetilta saamiemme tietojen mukaan yksi heidän saamissaan vastauksissa korostunut ryhmä ovat näkövammaiset naiset. Häirintä ja epäasiallinen kohtelu voivat olla sanallista tai fyysistä. Kyse on myös siitä, millä tavoin kuljettaja suhtautuu näkövammaiseen asiakkaaseen, sillä on ollut tilanteita, joissa näkövammainen asiakas kokee olevansa toisen luokan asiakas, jonka asiakaspalvelukokemuksesta ei tarvitse välittää. 

Kohdassa 5 määritellään sisältöjä kuljetusten ja liikenteen turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Kohdan 5 kohdassa a mainitaan muun muassa turvallinen ajotapa ja kohdassa b taksinkuljettajan turvallinen liikennekäyttäytyminen.

Näkövammaisten liitto esittää, että tähän lisätään maininta navigointiosaamisesta ja paikallistuntemuksesta. Ne ovat oleellinen osa taksiliikenteen turvallisuutta ja luotettavuutta sekä asiakaskokemusta. Näkövammaisten liiton saamien, kokemuksiin perustuvien, tietojen mukaan näissä on monilla alalla olevilla taksinkuljettajilla vaikeuksia.

5. Taksinkuljettajan täydennyskoulutus 

Näkövammaisten liitto kannattaa taksinkuljettajan täydennyskoulutuksen sisältöjä. Määräysluonnoksesta saa käsityksen, että kaikki mainitut sisällöt ovat pakollisia. Näkövammaisten liitto pitää tätä välttämättömänä, jotta alalle ilman koulutusta tulleiden taksinkuljettajien osaamista ja osaamisen laatua voidaan selvittää. Samalla voidaan selvittää heidän suomen kielen, ja kaksikielisillä alueilla ruotsin kielen,  taitoaan. 

Kohdassa 2 määritellään eri matkustajaryhmien erityistarpeisiin liittyvän osion sisältöä. Näkövammaisten liitto korostaa, että koulutuksessa tulee olla oma osa-alue näkövammaisuudesta ja näkövammaisesta taksiasiakkaana. Pelkkä erilaisten toimintarajoitteiden vaikutusten ymmärtäminen ei ole sisältönä riittävä.

Kohdassa 5 määritellään sisältöjä kuljetusten ja liikenteen turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Kohdan 5 kohdassa a mainitaan muun muassa turvallinen ajotapa ja kohdassa b taksinkuljettajan turvallinen liikennekäyttäytyminen.

Näkövammaisten liitto esittää, että tähän lisätään maininta navigointiosaamisesta ja paikallistuntemuksesta. Ne ovat oleellinen osa taksiliikenteen turvallisuutta ja luotettavuutta sekä asiakaskokemusta. 

6. Taksiliikenteen erityisryhmien kuljettajakoulutus 

Näkövammaisten liitto kannattaa erityisryhmien kuljettajakoulutuksen järjestämiseen liittyviä määräysluonnoksen kirjauksia. Oleellisen tärkeää on, että näkövammaisuutta käsittelevän osion kouluttajana on itse näkövammainen. Näkövammaisen opastamiseen ja näkövammaisen asiakkaan palvelemiseen liittyvää osaamista ei voi saada lukemalla materiaaleista tai katsomalla videoita. Sitä ei myöskään voi saada, ellei kouluttajalla ole riittävää osaamista ja kokemusta näkövammaisuudesta.

Näkövammaisten liitto kannattaa kirjausta, että käytännön harjoitusten ei tarvitse rajoittua ainoastaan kohdan 6.2 aiheisiin. Suositeltavaa on, että käytännön harjoituksia on mahdollisimman kattavasti eri aiheista. 

Esitämme, että määräykseen asetetaan maksimiryhmäkoko. Tällä varmistettaisiin, että koulutuksessa on käytettävissä riittävä resurssi käytännön harjoitusten toteuttamista varten. 

On välttämätöntä, että jokainen koulutukseen osallistuva suorittaa käytännön harjoitukset. Koulutuksen suorittamista ei tule hyväksyä, ellei koulutettava ole osallistunut aktiivisesti kaikkiin käytännön harjoituksiin. 

Traficomin vuonna 2021 antamassa erityisryhmien kuljettajakoulutusta koskevassa määräyksessä yhdeksi koulutuksen osa-alueeksi on määritelty ikääntyneiden erityistarpeiden huomioiminen ja apuvälineiden käsittely sekä kuljettajan rooli ikääntyneiden avustajana. Näkövammaisten liitto esittää, että ikääntyneiden näkökulma otetaan mukaan myös tähän määräykseen.

6.1 Erityisryhmiin kuuluvien asiakkaiden kohtaaminen 

Sisältöalueissa mainitaan liikuntarajoitteiset, toimintarajoitteiset ja muut erityistä tukea tarvitsevat. Käytetty aihealueen määrittely sivuuttaa näkövammaiset. Näkövammaisten liitto edellyttää, että määräykseen lisätään liikuntarajoitteisten, toimintarajoitteisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien rinnalle näkövammaiset tai vaihtoehtoisesti aistivammaiset, joka kattaa näkövammaiset, kuulonäkövammaiset ja kuulovammaiset. Ellei tätä lisäystä tehdä, on olemassa riski, että näkövammaiset sivuutetaan.

Kohdassa 6 mainitaan avustavan koiran kanssa matkustavat liikuntarajoitteiset ja toimintarajoitteiset henkilöt. Näkövammaisten liitto edellyttää, että kohtaan lisätään maininta opaskoiran kanssa matkustavasta näkövammaisesta. Vaihtoehtoisesti esitämme käytettäväksi samaa kirjausta, joka on Traficomin vuonna 2021 antamassa määräyksessä lisättynä maininnalla näkövammaisista. Vuoden 2021 määräyksen kirjaus on seuraava:

"työkoiran kanssa matkustavien liikunta- ja toimintarajoitteisten henkilöiden avustamisessa tarvittavat taidot, työkoiran tehtävän ymmärtäminen sekä koiran käsittelyä ja kuljetusta varten tarvittavien tekniikoiden hallinta".

6.2 Liikunta- ja toimintarajoitteisten asiakkaiden avustaminen 

Näkövammaisten liitto edellyttää, että liikuntarajoitteisten ja toimintarajoitteisten rinnalle lisätään näkövammaiset tai vaihtoehtoisesti aistivammaiset, joka kattaa näkövammaiset, kuulonäkövammaiset ja kuulovammaiset. Kokonaisuuden kuvauksessa painottuvat liikuntarajoitteiset ja heidän apuvälineensä ja avustamistarpeensa. Näkövammaisten liitto huomauttaa, että näkövammaisten kohdalla tilanne on hyvin erilainen. Ellei tähän lisätä osuuksia näkövammaisesta taksiasiakkaana, näkövammaiset asiakkaat sivuutetaan eikä heidän kokemuksensa taksiliikenteestä ja luottamus taksiliikennettä kohtaan tule paranemaan.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus on voimassa lakina. Suomen valtion ensimmäinen maaraportti YK:n vammaissopimuksen toimeenpanosta käsiteltiin YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komiteassa (CRPD-komitea) elokuussa 2025. 

CRPD-komitea suositteli Suomelle esteettömyyden vahvistamista, liikennepalvelujen yhdenvertaisen saatavuuden turvaamista sekä palveluntarjoajien osaamisen kehittämistä erityisesti turvallisen liikkumisen näkökulmasta. Lisäksi CRPD-komitea korosti tarvetta ehkäistä vammaisiin henkilöihin kohdistuvaa kaltoinkohtelua sekä varmistaa palvelujen yhdenmukainen laatu koko maassa. Näiden velvoitteiden ja suositusten toteutuminen edellyttää, että kuljettajien osaamisvaatimukset ovat riittävän konkreettiset ja velvoittavat.

Lisätietoja

järjestöjohtaja Sari Kokko, sari.kokko@nakovammaistenliitto.fi