Suomen di­gi­taa­li­ses­ta kom­pas­sis­ta

Digitalisaation ja datatalouden murroksessa menestymiseksi ja kansallisen digitalisaatiokehityksen ohjaamiseksi Suomelle tehtiin vuonna 2022 kansallinen strateginen etenemissuunnitelmaa – digitaalinen kompassi, joka perustui vuonna 2021 esitettyyn EU:n digitaaliseen kompassiin. Vuosien 2025–2026 aikana tehtävän digikompassin päivitystyön tavoitteena on luoda ajantasainen, yhteinen kansallinen visio ja tavoitteet digitalisaatiolle ja datataloudelle.

Suomen digikompassi muodostuu neljästä päivitetystä tavoitteet ja avaintulokset sisältävästä osa-alueesta: osaaminen ja osaajat, infrastruktuuri ja data, yritykset ja kilpailukyky sekä julkinen hallinto ja palvelut. Päivitetty digikompassi käsittelee myös valtionhallinnon poikkihallinnollista johtamista ja uusia toimintaympäristön muutoksesta nousevia teemoja, jotka vaikuttavat digitalisaation etenemiseen Suomessa.

Näkövammaisten liitto pitää digikompassin päivityksen lähtökohtia pääosin myönteisinä. Digikompassi tunnistaa digitalisaation laaja-alaiset vaikutukset yhteiskuntaan ja tuo aiempaa selkeämmin esiin arvoja, kuten yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja ihmiskeskeisyyden. Nämä arvot ovat keskeisiä toimivan ja oikeudenmukaisen digiyhteiskunnan edellytyksiä.

Arvotason kirjausten ja konkreettisten tavoitteiden, avaintulosten ja mittareiden välinen yhteys jää kuitenkin osin ohueksi. Erityisesti saavutettavuuden osalta digikompassi ei vielä riittävästi ohjaa kehittämistä kaikilla osa-alueilla. Ilman selkeitä tavoitteita ja seurantaa vaarana on, että yhdenvertaisuus ja osallisuus jäävät yleisluontoisiksi periaatteiksi eivätkä muutu systemaattiseksi toiminnaksi.

Suomi on ratifioinut YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen vuonna 2016, ja sopimus on osa Suomen lainsäädäntöä. Yleissopimuksen 9 artikla velvoittaa sopimuspuolet varmistamaan vammaisille henkilöille yhdenvertaisen pääsyn muun muassa tieto- ja viestintäteknologiaan ja -järjestelmiin. Digikompassin tulisi toimia keskeisenä strategisena välineenä näiden velvoitteiden toimeenpanossa ja ohjata digitalisaation kehittämistä niin, että perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat yhdenvertaisesti kaikissa digitaalisissa palveluissa ja ratkaisuissa.

Digikompassissa tunnistetaan digitalisaation vaikutukset hyvinvointiin, osallisuuteen ja arkeen. Näkövammaisten liitto pitää tärkeänä, että digikehitystä tarkastellaan käyttäjien moninaisuus huomioiden. Digitaalinen yhdenvertaisuus ei kuitenkaan toteudu ilman saavutettavia ja tosiasiassa käytettäviä ratkaisuja. Saavutettavuus ei ole vain tekninen ominaisuus, vaan keskeinen edellytys sille, että ihmiset voivat tosiasiallisesti osallistua, käyttää palveluja, toimia kansalaisina ja hoitaa arkeaan digitaalisessa yhteiskunnassa.

Digikompassiluonnoksessa saavutettavuuden käsittely painottuu pääasiassa julkisiin digipalveluihin. Tämä on tärkeää, mutta ei riittävää. Digitaaliset palvelut muodostavat kokonaisuuden, jossa julkinen, yksityinen ja kolmas sektori ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa. Yrityksiä ja kilpailukykyä koskevassa osuudessa saavutettavuutta ei käsitellä tavoitteellisesti, vaikka yritysten digitaaliset palvelut ovat keskeinen osa kansalaisten arkea. Erityisesti pk‑yritysten digitaalisen kyvykkyyden mittareissa saavutettavuus ja käytettävyys jäävät huomiotta, vaikka ne ovat olennainen osa palvelujen laatua, asiakaskeskeisyyttä ja kestävää kilpailukykyä.

Yritysten digitaalisen muutoksen osalta Näkövammaisten liitto esittää, että digikompassissa edistetään järjestelmällisesti Universal Design for All ‑periaatetta. Digipalvelujen lähtökohtainen saavutettavuus tukee innovaatioita, laajentaa käyttäjäkuntaa ja vahvistaa palvelujen laatua ja kilpailukykyä, ja sitä tulisi tarkastella osana vastuullista ja korkealaatuista digitaalista liiketoimintaa.

Lisäksi digivihreän siirtymän yhteydessä tulisi tunnistaa saavutettavien digiratkaisujen merkitys osana kestävää digiyhteiskuntaa.

Saavutettavuus ei ole vain sovelluskehittäjiä tai teknologia‑alan ammattilaisia koskeva kysymys. Digikompassissa tulisi tunnistaa saavutettavuus osana laaja-alaista kansalaisosaamista. Saavutettavuuden periaatteita tulisi voida oppia jo koulutuksessa osana digi‑ ja medialukutaitoa. Saavutettavuus tulisi sisällyttää eri koulutusasteilla osaksi esimerkiksi tietokoneen käyttöä, sisällön tuottamista ja jakamista sekä teknologian eettistä ja vastuullista arviointia, jotta siitä muodostuu luonteva osa arjen digiosaamista.

Saavutettavuuden tulisi näkyä kaikilla digikompassin osa‑alueilla niin osaamisessa, yritystoiminnassa, digivihreässä siirtymässä, infrastruktuurissa, julkisissa palveluissa kuin poikkihallinnollisessa johtamisessa. Sen tulisi konkretisoitua tavoitteiksi, avaintuloksiksi ja mittareiksi. Digikompassi tarjoaa mahdollisuuden ohjata Suomen digikehitystä aidosti ihmiskeskeiseen ja kestävään suuntaan. Tähän mahdollisuuteen tulisi tarttua vahvistamalla saavutettavuuden asemaa strategisena ja läpileikkaavana periaatteena.

Lisätietoja

saavutettavuusasiantuntija Terhi Manninen, terhi.manninen@nakovammaistenliitto.fi