Sosiaali- ja terveysalan erikoisammattitutkinnon perusteista
Yleiset huomiot tutkinnon perusteesta, työelämälähtöisyydestä ja tutkinnon muodostumisesta
Kuntoutus, tuki ja ohjauspalvelujen tutkinnon näkövammaistaitojen ohjauksen erikoisosaajan koulutusta suorittavalla on oltava työssäoppimispaikka sekä sieltä nimetty työssäoppimisen ohjaaja, jolla itsellään on kyseisen alan tutkinto ja työkokemus liikkumistaidon ja näönkäytön ohjaamiseen. Vain siten voidaan varmistua, että opiskelija saa asianmukaista ja osaavaa ohjausta itselleen.
Koulutukseen osallistuminen ei voi perustua vain yhden työpaikan tarpeisiin, koska työ vaatii laaja-alaista osaamista eri-ikäisten asiakkaiden kanssa.
Huomiot kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalvelujen osaamisalasta
Liikkumistaidon ohjauksen ja näönkäytön ohjauksen yhdistäminen on epäonnistunut ratkaisu
Luonnoksessa on yhdistetty liikkumistaidon ohjauksen ja näönkäytön ohjauksen (luku 2.26) sisältö. Osion laajuudeksi on määritelty 45 osaamispistettä. Näkövammaisten liitto toteaa, että ratkaisu on epäonnistunut. Liikkumistaidon ohjauksen ja näönkäytön ohjauksen osioita ei voi yhdistää, sillä kyse on kahdesta eri asiasta, joista kumpikin on laaja ja vaativa oma kokonaisuutensa. Myös esitettävä osaamispisteiden määrä on aivan liian suppea. Mikäli koulutus toteutetaan luonnoksessa esitetyn mukaisesti, näkövammaisten ihmisten oikeus ammattitaitoiseen ja laadukkaaseen liikkumistaidon ohjaukseen ja näönkäytön ohjaukseen romutetaan. Tämän vaikutukset ovat kauaskantoiset.
Näkövammaisten liitto vaatii, että liikkumistaidon ohjauksen ja näönkäytön ohjauksen osiot muutetaan erillisiksi omiksi kokonaisuuksikseen. Vaikka molemmissa osioissa tulee tuntea näköjärjestelmä ja näkövammaisuuden ilmeneminen, ne vaativat aivan erityyppistä osaamista. Myös toimintaympäristöt ovat täysin erilaiset. Näönkäytönohjaaja toimii enimmäkseen vastaanotolla, kun taas liikkumistaidonohjaaja toimii asiakkaan erilaisissa toimintaympäristöissä (ulkotiloissa, sisätiloissa, joukkoliikennevälineissä, kaduilla, kävelyteillä, maaseudulla, kaupunkien keskustoissa jne.). On myös huomattava, ettei työelämässä ole riittävästi ammattitaitoisia työpaikkaohjaajia, jotka pystyisivät ohjaamaan molemmissa tutkinnon osissa.
Liikkumistaidon ohjaus
Liikkumistaidon ohjaajan ammattitaitovaatimukset on kirjattu näönkäytönohjaajan ammattitaitovaatimusten yhteyteen. Liikkumistaidolle tulee olla oma erillinen osionsa. Liikkumistaidon ohjaukseen ehdotettavat ammattitaitovaatimukset eivät vastaa näkövammaisen ihmisen turvallisen liikkumisen ja liikkumistaidon vaatimuksia.
Liikkumistaidon ohjauksen ehdotuksessa käytetään enimmäkseen perusliikunnan käsitteitä, jotka eivät vastaa näkövammaisen ihmisen tarvitseman liikkumistaidon ohjauksen sisältöjä. Tutkinnon perusteissa tulee käyttää oikeita käsitteitä ja sisällön tulee olla kattava.
Liikkumistaidon ohjauksen sisältöinä tulee olla apuväline- ja ohjaustarpeen yksilöllinen arvioiminen, liikkumistaidon ohjaussuunnitelman laatiminen, liikkumisen perustaitojen ohjaaminen (kuten suoraan kulkeminen ja suunnan ottaminen), valkoisen kepin käytön tekniikoiden ohjaus, näönkäytön ohjaus liikkumistilanteissa, näköä kompensoivien aistien käytön ohjaus, harjoittelu erilaisissa sää- ja ympäristöolosuhteissa, suunnistautuminen eri tilanteissa, kohokarttojen , julkisten kulkuvälineiden ja liikkumistaitoon liittyvän tietotekniikan käytön ohjaus, liikkumisympäristön arvioiminen, liikkumistaidonohjaus eri ikä- ja erityisryhmille, toimintaympäristön esteettömyyden, saavutettavuuden ja käytettävyyden edistäminen sekä liikkumistaidon ohjauksen arviointi.
Lisäksi liikkumistaidon Ohjaajan tulee osata ohjata eli tunnistaa ohjattavan näkövammaisen kyvyt, voimavarat ja muut vastaavat seikat tarkoituksenmukaista ohjaustapaa valitessaan.
Näkövammaisten liitto toteaa, ettei liikkumistaidon osiota voida toteuttaa pelkästään verkkokoulutuksena. Osa opetuksesta tulee toteutua lähikoulutuksena, jossa opetusmenetelmänä käytetään simulaatio-opetusta. Ohjelmaan tulee sisällyttää runsaasti käytännön harjoittelua simuloiden sekä heikkonäköisyyttä että sokeutta. Vain tällä tavoin opiskelija voi kehittyä ohjaajana ymmärtäen ne fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset haasteet, joita näkövammainen ihminen kohtaa. Tämän myötä opiskelija, ja tuleva ammattilainen, oppii kohdentamaan ohjausta jokaisen näkövammaisen yksilöllisen tarpeen mukaan ja tarkoituksenmukaisesti. Käytännön harjoittelussa on oltava mukana asianosaava ohjaaja, joka huolehtii sekä psyykkisestä että fyysisestä turvallisuudesta.
Näönkäytön ohjaus
Näönkäytön ohjauksen tutkinnon osaan tulee kuulua näönkäytön ohjaussuunnitelman laatiminen, näönkäytön ohjaaminen, toimintaympäristön saavutettavuuden ja käytettävyyden edistäminen sekä näönkäytön ohjauksen arviointi.
Näkövammaisten asiakkaiden tiedonhallinnan välineiden ja käytön ohjaus
Tiedonhallinnan välineiden ja käytön ohjaukseen (luku 2.27) on sisällytetty kaikki näkövammaisten tiedonhallinnan apuvälineet ja teknologiat. Ehdotuksen mukaan osion suorittanut hallitsee toimintaperiaatteet ruudunlukijoista, suurennusohjelmista, pistekirjoituslaitteista, puheohjauksesta, äänikirjoista ja muista yleisimmistä teknologisista välineistä. Lisäksi osion suorittanut ohjaa näkövammaista ihmistä välineiden käytössä sekä hallitsee välineiden peruskäytön, ohjelmien käyttöönoton, käyttöön opastuksen, säätöjen tekemisen ja huollon. Nämä ovat esimerkkejä sisällöistä, joita osioon ehdotetaan.
Näkövammaisten liitto pitää sisältöjä hyvinä. Niissä on esitetty kattavasti näkövammaisten tarvitsemat apuvälineet, niiden käyttö, käytön ohjaus sekä pistekirjoitukseen liittyvät asiat. Osion laajuudeksi ehdotetaan 30 osaamispistettä. Näkövammaisten liitto toteaa, ettei se ole riittävä näin laajan kokonaisuuden hyvään hallintaan. Riskinä on, että tutkinnon suorittaneella ei ole riittävää osaamista näkövammaisten ohjaamiseen, jolloin näkövammainen jää vaille ammattitaitoista ja omiin yksilöllisiin tarpeisiinsa vastaavaa ohjausta. Tämän seuraukset ovat kauaskantoiset.
Miten tutkintoperusteiden uudistaminen ottaa huomioon vammaispalvelulain 7 §:n mukaisen valmennuksen subjektiivisena oikeutena?
Tutkintoa uudistettaessa on huomattava, että vuoden 2025 alussa voimaan tulleessa uudistetussa vammaispalvelulaissa säädetään lain 7 §:ssä subjektiivisesta oikeudesta valmennukseen. Valmennuksen tarkoituksena on vahvistaa vammaisen ihmisen itsenäisessä elämässä tarvittavia taitoja ja parantaa hänen toimintakykyään muutostilanteissa. Lain perusteluissa on todettu yhtenä valmennuksen muotona liikkumistaidon ohjaus ja pistekirjoituksen opetus (HE 191/2022, s. 178-179). Näillä on suora yhteys lukuihin 2.26 ja 2.27. Kun tutkinnon osia muutetaan tai supistetaan, se vaikuttaa suoraan vammaispalvelulain mukaisen valmennuksen järjestämiseen näkövammaisille ihmisille. Lausuntokierroksella olevassa luonnoksessa on nähtävissä, että tutkinnon suorittaneiden tutkinnot eivät tule olemaan riittävän laajoja eivätkä opeta tarvittavalla tavalla näkövammaisen ihmisen tarvitsemia asioita. Kun Lausuntopalvelussa on vain lausuttavana tutkinnon perusteet, ei ole tietoa, onko tutkinnon perusteiden vaikutuksia arvioitu esimerkiksi vammaispalvelulain valmennuksen toteutumiseen subjektiivisena oikeutena. Myöskään muista vaikutusarvioinneista ei ole tietoa.
YK:n vammaissopimus velvoittaa myös tutkintoja uudistettaessa
Tutkintojen uudistamisessa tulee huomioida YK:n vammaissopimuksen määräykset. Opetushallituksen tulee varmistaa, että se noudattaa YK:n vammaissopimuksen velvoitteita osallistamisessa. Sopimus on voimassa lakina. Näkövammaisten liiton käsityksen mukaan tutkintojen uudistamisen valmistelu on tehty lähinnä Opetushallituksessa virkavalmisteluna. Lausuntokierroksen aikana järjestettyjen keskustelutilaisuuksien lisäksi valmistelu ei ole ollut läpinäkyvää ottaen huomioon edellä todetut laajat muutokset liikkumistaidon ja näönkäytön ohjauksen tutkinnon osiin. Se, että lausuntopyyntö on yleisesti saatavilla lausuntopalvelu.fi -sivustolla, ei ole riittävää osallistamisen kannalta. Lausuntopyynnön jakelussa on varmistettava, että mukana on laajasti eri vammaisjärjestöjä. Nyt näin ei ole tapahtunut, sillä jakelussa ei ole ainoatakaan vammaisjärjestöä. Opetushallitus ei ole noudattanut YK:n vammaissopimuksen velvoitteita.
Tutkintojen uudistamiseen suunnitelulla tavalla vaikuttaa merkittävästi useampi YK:n vammaissopimuksen artikla. Sopimuksen 4 artiklan i)-kohdan mukaan sopimuspuolet sitoutuvat edistämään tässä yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia koskevaa koulutusta, jota annetaan vammaisten henkilöiden parissa työskenteleville ammattihenkilöille ja muulle henkilöstölle, jotta parannettaisiin näillä oikeuksilla taattujen palvelujen ja avun antamista.
Koulutusta käsittelee YK:n vammaissopimuksen 24 artikla. Artiklan 3 kohdan mukaan sopimuspuolet mahdollistavat vammaisille henkilöille elämänhallinnan ja sosiaalisen kehityksen taitojen oppimisen helpottaakseen heidän täysimääräistä ja yhdenvertaista osallistumistaan koulutukseen ja yhteisöön. Lisäksi artiklan 4 kohdan mukaan edistääkseen oikeuden toteuttamista sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet kouluttaakseen kaikilla koulutustasoilla työskenteleviä ammattihenkilöitä ja henkilöstöä.
YK:n vammaissopimuksen 26 artikla käsittelee kuntoutusta. Artiklan 2 kohdan mukaan sopimuspuolet edistävät kuntoutuspalveluissa työskentelevien ammattihenkilöiden ja henkilöstön perus- ja jatkokoulutuksen kehittämistä. Tämä velvoite ei toteudu näkövammaistaitojen erikoisosaajan koulutuksessa, mikäli ehdotus tutkinnon perusteista toteutuu. Yleisestikään suunta ehdotetussa koulutuksessa ei ole kehittävä, kuten YK:n vammaissopimus edellyttää.
On myös huomioitava, että tutkintoperusteiden uudistaminen, erityisesti sen laajuuden supistaminen, vaikuttaa suoraan näkövammaisten ihmisten osallistumiseen yhteiskunnassa yhdenvertaisesti muiden kanssa. Tutkinnon sisällöllä on vaikutuksia siihen, miten YK:n vammaissopimuksessa taatut oikeudet toteutuvat näkövammaisten arjessa. Esimerkiksi artikla 20 edellyttää, että sopimuspuolet toteuttavat tehokkaat toimet varmistaakseen vammaisille henkilöille mahdollisimman itsenäisen henkilökohtaisen liikkumisen antamalla vammaisille henkilöille ja heidän parissaan työskentelevälle asiantuntijahenkilöstölle liikkumistaitoihin liittyvää koulutusta.
YK:n vammaissopimus myös edellyttää toimia yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Edistäminen ei toteudu, mikäli koulutusta uudistetaan edellä kuvatulla tavalla. Näkövammaisten tulee olla yhdenvertaisessa asemassa muiden kanssa ja tutkintojen sisällöllä ja laajuudella on tähän suora vaikutus. Jotta näkövammaiset voivat toimia ja elää yhteiskunnassa yhdenvertaisesti muiden kanssa, on tutkinnon näkövammaistaitojen erikoisosaajan koulutuksen osien oltava sisällöltään ja toteuttamistavoiltaan riittävän laajoja ja todellisiin tarpeisiin vastaavia. Tutkinnot, ja sitä kautta koulutettujen työntekijöiden osaaminen, määrittävät vahvasti sen, millaiseksi näkövammaisten ihmisten arki muodostuu, ja miten he pystyvät osallistumaan yhdenvertaisesti yhteiskunnassa ja toteuttamaan itsemääräämisoikeuden mukaisesti omia valintojaan elämässä.
Näkövammaisten liitto katsoo, ettei näkövammaistaitojen erikoisosaajan koulutuksen uudistaminen luonnoksessa esitetyllä tavalla toteuta YK:n vammaissopimusta.
Lopuksi
Näkövammaisten liitto pitää välttämättömänä, että liikkumistaidon ohjauksen ja näönkäytön ohjauksen osiot valmistellaan uudelleen. Valmistelu tulee tehdä todellisia tarpeita vastaavasti ja siinä on otettava vakavasti liikkumistaidon ohjauksen ja näönkäytön ohjauksen todellisten sisältöjen toteutuminen. Osioiden tulee olla erilliset ja riittävän laajat. Mikäli ehdotus hyväksytään esitetyssä muodossa, näkövammaisten liikkumistaidon ohjaus ja näönkäytön ohjaus romutetaan. Myös tiedonhallinnan ja käytön osiota tulee tarkastella siitä näkökulmasta, että se ei ole osaamispisteiltään riittävän laaja. Näkövammaisten liitto on mielellään omalla asiantuntemuksellaan mukana uudelleen valmistelussa.
Lisätietoja
Tuula Kääriäinen, vastaava kuntoutusohjaaja, ammatillisen kuntoutuksen ohjaaja, tuula.kaariainen@nakovammaisten liitto.fi
Jaana Engblom, oikeuksienvalvonnan asiantuntija, jaana.engblom@nakovammaistenliitto.fi
Sari Kokko, järjestöjohtaja, sari.kokko@nakovammaistenliitto.fi