Sosiaali- ja terveysalan ammattitutkinnon 2027 perusteista
Huomiot henkilökohtaisen avun osaamisalasta
Luonnoksen kohdassa tutkinnon suorittaneen osaaminen todetaan seuraavaa:
"Henkilökohtaisen avun osaamisalan suorittanut osaa toimia henkilökohtaisena avustajana
henkilöille, jotka tarvitsevat tukea vammaisuuden, vammautumisen, sairauden tai muun
toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi."
Vastaava teksti on luvussa 3 Henkilökohtaisen avun osaamisala.
Näkövammaisten liitto esittää kohtien täsmentämistä. Esitämme uudeksi muotoiluksi Invalidiliitto ry:n esittämää seuraavaa kirjausta:
”Henkilökohtaisen avun osaamisalan suorittanut osaa auttaa vamman, sairauden tai toimintakyvyn heikentymisen takia henkilöä tilanteissa, joissa hän tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisissä toimissa, työssä tai opiskelussa tai vuorovaikutuksessa, vapaa-ajan toiminnassa tai yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Työ perustuu käyttäjän ohjeiden noudattamiseen ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen, jotta ne toteutuvat niissäkin tilanteissa, joissa avun käyttäjä tarvitsee toisen henkilön apua. Osaamisalan suorittaneet työskentelevät henkilökohtaisen avun palvelujärjestelmässä vammaispalvelulain (675/2023) mukaisesti.”.
Luonnoksessa oleva sanamuoto ei anna oikeaa kuvaa henkilökohtaisen avun ammattiosaamisen sisällöstä. Se ei myöskään anna oikeaa kuvaa siitä, että henkilökohtaisen avun käyttäjä on toimiva ja aktiivinen kansalainen, ei hoivan kohde. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että henkilökohtaisen avun sisältö täsmennetään vastaamaan tarkemmin vammaispalvelulain (675/2023) henkilökohtaisen avun sisältöä.
Arvoperusta
Henkilökohtaisen avustajan tutkintovaatimuksiin tulee sisällyttää sama osio vammaisalan arvoperustasta , joka on pakollisena osiona Ammatillinen toiminta vammaisalalla- osiossa (luku 2.2). Luonnoksen mukaan tämä olisi pakollinen vain vammaisalan osaamisalalla.
Kyseinen kohta on seuraava:
”Vammaisalan arvoperusta
Opiskelija
huomioi YK:n vammaissopimuksen periaatteet
ymmärtää ja huomioi oman toimintansa taustalla olevat arvot ja ihmiskäsityksen
huomioi erilaisia lähestymistapoja vammaisuuteen ja vammautumiseen (yhteiskunnallinen, lääketieteellinen, psykologinen, kasvatuksellinen, vuorovaikutuksellinen ja ihmisoikeudellinen) ja perustelee niiden vaikutuksia vammaistyöhön huomioi työssään asiakkaan käsityksen vammaisuudestaan tai vammautumisesta sekä sen vaikutukset hänen minäkuvaansa, identiteettiinsä ja käsitykseensä omista kyvyistään työskentelee perusoikeuksien ja tasa-arvon toteutumista edistäen mukauttaa toimintaansa ja ympäristöä yhdenvertaisuuden toteutumiseksi”
Henkilökohtaisessa avussa avun käyttäjän itsemääräämisoikeus on erityisen korostunut. Vaikka henkilökohtaisen avun tutkintovaatimustenkohdassa ”noudattaa itsenäisen elämän periaatteita henkilökohtaisen avun käyttäjää kunnioittaen”, voidaan katsoa olevan samoja asioita, se ei ole riittävää. Arvoperustan selkeä kirjaaminen tutkintoon ohjaa tarkemmin tapaa, jolla itsenäisen elämän periaatetta opinnoissa lähestytään. Koska nämä sisällöt ovat pakollisina vammaisalan osaamisalalla, on kyse sisällöistä, joista koulutuksen järjestäjillä tulee olla valmiudet tarjota opetusta.
Motivointi terveysliikuntaan ja elämäntapamuutoksiin ei ole mahdollinen tavoite
Henkilökohtaisen avun pakollisissa tutkinnonosissa (Ammatillinen toiminta sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä Vuorovaikutus ja kommunikointi) on mainittu vaatimuksena, että opiskelija ”motivoi asiakasta terveysliikuntaan sekä elämäntapamuutoksiin”. Tämä ei ole mahdollinen tavoite henkilökohtaisessa avussa, sillä henkilökohtaisen avustajan työhön ei kuulu tällainen ohjaaminen. Vaatimus tulee poistaa henkilökohtaisen avun kohdalta.
YK:n vammaissopimus ja henkilökohtainen apu
Näkövammaisten liitto muistuttaa YK:n vammaissopimuksen 19 artiklaa koskevasta yleiskommentista. Kyseisen artiklan Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä, CRPD/C/GC/5. Yleiskommentin s. 5 (d) ii - alakohdan mukaan henkilökohtainen apu on vammaisen henkilön itsensä ohjaamaa (person-directed / “user”-lead) toisen henkilön antamaa apua, mikä on keino itsenäiselle elämälle. Palvelun tulee olla vammaisen henkilön ohjaamaa siten, että hän voi toimia mm. työnantajana. Käyttäjä päättää keneltä, miten, missä ja millä tavalla palvelua toteutetaan. YK:n vammaiskomitea on siten määritellyt tiettyjä tunnusmerkistötekijöitä henkilökohtaiselle avulle, jotta vammaisen ihmisen itsenäinen elämä ja osallisuus toteutuvat yhteiskunnassa.
Huomiot vammaisalan osaamisalasta
Osaamisalan koulutussisällöt ovat tarkoituksenmukaisia. Vammaisalan osaamisalan, tehtäväkentän ja kohderyhmän selkeyttäminen ja täsmentäminen on tarpeen.
Muuta
Sosiaali- ja terveysalan ammattitutkinnon perusteiden valmistelu on tehty ilmeisesti pääosin virkahenkilövalmisteluna. Kuulemisia ja keskusteluja on ollut hyvin rajallisesti. Tämä on merkittävä ero aiemmin tehtyjen tutkinnon perusteiden uudistusten valmisteluun. Silloin yhteistyö Opetushallituksen ja eri vammaisjärjestöjen kesken oli laajaa ja tiivistä.
Tutkintojen uudistamisessa tulee huomioida YK:n vammaissopimuksen määräykset. Opetushallituksen tulee varmistaa, että se noudattaa YK:n vammaissopimuksen velvoitteita osallistamisessa. Käytännössä tämä tarkoittaa tiivistä yhteistyötä eri vammaisjärjestöjen kanssa.
Myöskään se, että lausuntopyyntö on yleisesti saatavilla lausuntopalvelu.fi -sivustolla, ei ole riittävää osallistamisen kannalta. Lausuntopyynnön jakelussa on varmistettava, että mukana on laajasti eri vammaisjärjestöjä. Nyt näin ei ole tapahtunut, sillä jakelussa ei ole ainoatakaan vammaisjärjestöä.
Lisätietoja
Sari Kokko, järjestöjohtaja, sari.kokko@nakovammaistenliitto.fi