Saavutettavuusloikka sai vauhtia yhteiskehittämisellä

Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (Varha) käynnistettiin tammikuussa 2025 Saavutettavuusloikka, jonka tavoitteena on vahvistaa koko organisaation osaamista digitaalisesta saavutettavuudesta ja varmistaa, että se huomioidaan johdonmukaisesti arjen työssä ja palveluiden kehittämisessä. Työtä on tehty valtion Ekosysteemikoulun ja laajan kumppaniverkoston tuella.

Kesällä 2024 Varhan asiantuntijat pysähtyivät tarkastelemaan Varhan saavutettavuuden tilaa, kun Aluehallintoviraston saavutettavuusvalvonnan yksikön tiedote nosti esiin hyvinvointialueiden digipalveluissa havaitut merkittävät puutteet. Samanaikaisesti Varha tuli valituksi valtion Ekosysteemikouluun, mikä avasi mahdollisuuden kehittää saavutettavuutta ilmiölähtöisen yhteiskehittämisen menetelmin ja antoi rakenteen kehittämiselle.

Digitalisoituvassa yhteiskunnassa pelkkä sisältöjen julkaiseminen verkossa ei riitä: tarvitaan ymmärrystä käyttäjien erilaisista tarpeista ja kykyä rakentaa digitaalisia palveluita, joissa asiointi onnistuu sujuvasti ja mahdollisimman itsenäisesti. Lisäksi lainsäädäntö velvoittaa julkishallintoa varmistamaan verkkopalveluiden ja digitaalisten sisältöjen saavutettavuuden.

Ekosysteemikoulu toi rakenteen ja rohkeuden lähteä liikkeelle

”Ekosysteemikoulu toi rakennetta, rohkeutta ja oivalluksia Varsinais-Suomen hyvinvointialueen saavutettavuustyöhön”, kuvaa Sari Isotalo Varhasta. Säännölliset tapaamiset, systeeminen ajattelu, kokeileva kehittäminen ja ilmiölähtöiset työkalut loivat perustan oppivalle saavutettavuuden edistämisen ekosysteemille. ”Moniammatilliset kumppanit toivat merkittävää lisäarvoa myös osaamisen kehittämiseen”, täydentää Kaisa Luostarinen Varhasta.

Kumppaneina olivat alusta alkaen Näkövammaisten liitto, Kehitysvammatuki 57 ry ja Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy. Myöhemmin yhteiskehittämiseen tulivat mukaan Aalto-yliopisto, Erilaisten oppijoiden liitto sekä Vanhustyön keskusliitto.

Kokemuksia Saavutettavuusloikasta

”Kevään 2025 perehdytykset käynnistivät kasvuni saavutettavuuden avainhenkilöksi. Tavoitteenani oli ymmärtää saavutettavuusvaatimukset ja tukea työyhteisöäni niiden omaksumisessa. Seuraavaksi opastan työyhteisöäni saavutettavien dokumenttien laatimisessa”, kertoo Mia Siutla Varhan Ikääntyneiden palveluista.

Näkövammaisten liiton Terhi Manninen pitää yhteistyötä arvokkaana ja korostaa, että Ekosysteemikoulun systemaattinen toimintatapa on tuonut kehittämiseen selkeyttä. Varhan rooli vaikuttavana pilotointikohteena on ollut merkittävä. ”Saavutettavuusloikka on tärkeä edistysaskel, jossa vammaisjärjestöjen asiantuntemus tukee palveluiden yhdenvertaista suunnittelua. Seuraavaksi toimintamallia on olennaista laajentaa muillekin hyvinvointialueille ja myöhemmin muillekin sektoreille, jotta yhdenvertainen palvelukokemus vahvistuu valtakunnallisesti”, Manninen suunnittelee.

Kehitysvammatuki 57 ry:n Heikki Oksanen ja Satu Timperi painottavat kognitiivisen saavutettavuuden merkitystä sekä Selkeästi meille.fi -sivustolle kootun kokemustiedon hyötyä. ”Saavutettavat digitaaliset palvelut tukevat sekä Varhan asukkaiden asiointia eri elämäntilanteissa, että ammattilaisten työtä”, Oksanen ja Timperi summaavat.

Erilaisten oppijoiden liiton Riikka Marttinen jatkaa tästä ja nostaa esiin erilaisen oppijan näkökulman.

“Digitaalinen saavutettavuus ei koske vain asiakkaita, vaan myös ammattilaisia. Arviolta noin 20 prosentilla on jonkinlaisia oppimisen vaikeuksia. Kun palveluita ja sisältöjä selkeytetään, palvelu paranee, työn kuormitus kevenee ja häiriökysyntä vähenee. Varha on tehnyt vaikuttavaa työtä saavutettavuuden kehittämisessä sekä tiedon ja ymmärryksen jalkauttamisessa omaan organisaatioonsa”, Marttinen jatkaa.

Vanhustyön keskusliiton Viivi Korpela korostaa, että digitalisaation edetessä saavutettavuudesta tulee keskeinen yhdenvertaisuuskysymys.

”Monet ikääntyneet kokevat digitaaliset palvelut vaikeasti hahmotettaviksi ja kuormittaviksi. Kun saavutettavuus huomioidaan palveluiden suunnittelussa alusta lähtien, se tukee itsenäistä asiointia ja vahvistaa luottamusta digipalveluihin. Saavutettavuusloikka on tässä mielessä tervetullut ja konkreettinen askel kohti yhdenvertaisempia palveluja ja ajattelua”, Korpela toteaa.

Tutkimus ja käytäntö kohtaavat yhteiskehittämisen aikana

”On ollut hienoa nähdä, miten tutkittua tietoa voidaan hyödyntää käytännössä. Varsinaisten saavutettavuusauditointien lisäksi digipalveluiden saavutettavuutta kannattaa testata erilaisten käyttäjien kanssa. Mukanaolo on myös opettanut paljon uutta”, kertaa Saija Simola Aalto-yliopistosta Ekosysteemikoulun yhteiskehittämisen antia.

Työ saavutettavuuden eteen ja yhteiskehittäminen jatkuvat

Ekosysteemikoulun päätyttyä työ jatkuu Saavutettavuus hyvinvointialueilla -ekosysteemissä, joka on ottanut kantaa muun muassa Suomen päivittyvään digikompassiin. Saavutettavuusloikkaa on pilotoitu Varhassa yhteistyössä Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n kanssa, mikä luo edellytykset toimintamallin laajentamiselle muillekin hyvinvointialueille.

"Tiukassa taloustilanteessakin on tärkeää, ettei ketään suljeta digipalveluiden ulkopuolelle. Digipalvelut on suunniteltava alusta lähtien niin, että ne ovat saavutettavia kaikille. Saavutettavuus on käytettävyyttä, jonka avulla voidaan vähentää digitaalisten palveluiden käytön esteitä", muistuttaa Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi.

Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy kutsuu hyvinvointialueita syyskuussa 2026 järjestettävään webinaariin. Webinaarin suunnitteluun on osallistunut koko ”Saavutettavuus hyvinvointialueilla” -ekosysteemi. Tavoitteena on lisätä sote-ammattilaisten saavutettavuustietoisuutta ja -osaamista sekä käynnistää keskustelu siitä, miten saavutettavuus voidaan huomioida entistä paremmin hyvinvointialueiden digitaalisissa palveluissa ja sisällöissä.

Yhteiskehittämistä ja lisäresursseja tarvitaan myös jatkossa, jotta ekosysteemin visio yhdenvertaisista ja selkeistä digitaalisista sote-palveluista voisi toteutua: digitaaliset sote-palvelut kuuluvat kaikille.

”Vaikka kyseessä oli yhden hyvinvointialueen kehittämiskohde, palveluekosysteemin hyvä hahmotus viittasi alusta alkaen ratkaisun skaalautuvuuteen. Fiksua taloudenpitoa olisi saada ratkaisu levitettyä muillekin hyvinvointialueille”, pohtivat Ekosysteemikoulun vetäjät Liisa Virolainen ja Johanna Kotipelto lopuksi.

Tervetuloa syyskuussa 2026 Digitaaliset sote-palvelut kuuluvat kaikille -webinaariin.

Webinaarissa esitellään muun muassa hyvinvointialueiden digipalveluiden saavutettavuuden kehittämistä ja nykytilaa, ikääntyneiden kokemuksia Keski-Suomen hyvinvointialueen digipalveluista sekä Varsinais-Suomen hyvinvointialueella pilotoitua Saavutettavuusloikkaa.

Lisäksi jaetaan käytännön vinkkejä digitaalisten sote-palveluiden suunnitteluun.

Tutustu webinaarin ohjelmaan: Hyvil - Digitaaliset sote-palvelut kuuluvat kaikille -webinaari- Ulkoinen linkki

Saavutettavuus hyvinvointialueilla -ekosysteemi:

Sari Isotalo, erityisasiantuntija / Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Kaisa Luostarinen, koulutussuunnittelija / Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Harri Falck, digitaalisen viestinnän asiantuntija / Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Eeva Etholen, hankintapäällikkö / Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Odeya Toivanen, viestintäkoordinaattori / Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Marjo Orava, erityisasiantuntija / Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy

Terhi Manninen, saavutettavuusasiantuntija / Näkövammaisten liitto

Satu Timperi, asiantuntija / Kehitysvammatuki 57 ry

Heikki Oksanen, viestintäassistentti / Kehitysvammatuki 57 ry