Pistekirjoituksen käyttö ja opetus Suomen elävän perinnön kansalliseen luetteloon
Elävän perinnön kansallisen luettelon täydentäminen Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta hyväksyttiin vuonna 2003 Unescon yleiskokouksessa. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 2013 ja Museovirasto vastaa sen toimeenpanosta Suomessa.
Yleissopimuksen tavoitteena on edistää aineettoman kulttuuriperinnön suojelua, taata eri yhteisöjen, ryhmien ja yksilöiden aineettoman kulttuuriperinnön kunnioittaminen sekä lisätä tietoisuutta aineettoman kulttuuriperinnön merkityksestä. Sopimus painottaa perinteen välittämistä ja kulttuurista moninaisuutta sekä ihmisten osallisuutta kulttuuriperintöön.
Pistekirjoituksen käyttö ja opetus Pistekirjoitus on sokean ja vaikeasti heikkonäköisen ihmisen luku- ja kirjoitustaito, ja sokeiden koulutuksen sekä ammatillisen ja sosiaalisen osallisuuden perusta. Näkövammaisia arvioidaan olevan Suomessa noin 55 000. Kirjoitusjärjestelmä on kehitetty vuonna 1825 ja vakiintunut Suomeen 1800-luvun lopulla, ja sillä on lukuisia erilaisia sovellusmuotoja. Kirjoitusjärjestelmä on samanlainen kaikkialla maailmassa, vaikka paikallisiakin eroja on.
Pistekirjoitusta esittivät kansalliseen luetteloon Näkövammaisten liitto ry, Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry, Näkövammaisten kirjastoyhdistys ry, Saavutettavuuskirjasto Celia/ Kansallisarkisto, Valteri-Onerva, Finlands svenska synförbund rf, Suomen Kuurosokeat ry, Näkövammaiset lapset ry, Näkövammaisten liikkumistaidon- ja näönkäytönohjaajat ry.
Unescon sopimukseen kuuluu myös aineettoman kulttuuriperinnön luettelointi, kansainvälisellä sekä kansallisella tasolla. Luettelointi on työkalu, jonka avulla voidaan tunnistaa, kuvata ja välittää tietoa elävästä perinteestä. Suomessa luettelointi on aloitettu vuonna 2016 avaamalla Elävän perinnön wikiluettelo, johon eri yhteisöt voivat vapaasti tallentaa tietoa heille merkityksellisestä elävästä perinnöstä. Wikiluettelossa on nyt mukana jo yli 280 artikkelia noin 480 toimijataholta. Artikkeleita on kertynyt seitsemällä eri kielellä. Wikiluettelo on jatkuvasti päivittyvä tietovaranto elävistä perinteistä Suomessa. Alustaa moderoi Museovirasto.
Wikiluettelosta on mahdollista hakea eteenpäin Elävän perinnön kansallinen luetteloon. Aiemmat hakukierrokset on järjestetty vuosina 2017, 2020 ja 2023. Nyt järjestetty neljäs kierros oli avoinna 28.1. – 16.3.2026. Määräajassa hakemuksia saatiin 30 kpl. Museoviraston suorittaman teknisen tarkastuksen läpäisi 28 hakemusta. Elävän perinnön alalla toimiville yhteisöille ja asiantuntijoille avoin kommentointikierros oli avoinna 17.3.-8.4.2026. Kommentteja saatiin 85 kpl yhdeltätoista eri taholta ja henkilöltä.
Aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmä käsitteli hakemukset kokouksissaan 20.4 ja 27.4.2026. Hakemuksia on arvioitu pohjautuen Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luettelon kriteereihin sekä tarkennettuihin kansallisiin kriteereihin. Museoviraston esitys pohjautuu asiantuntijaryhmän suosituksiin. Kansallinen luettelo täydentyy määräajoin ja seuraavan kerran luetteloon voi hakea aikaisintaan vuonna 2029.
Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon (Representative list) sekä Kiireellistä suojelua vaativan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon (List of Intangible Cultural Heritage in Need of Urgent Safeguarding) haettavien kohteiden tulee jo olla kansallisessa luettelossa. Hyvien suojelukäytäntöjen rekisteriin (Register of Good Safeguarding Practises) voidaan ehdottaa myös sellaisia käytäntöjä, jotka eivät ole kansallisessa luettelossa. Tähän liittyen kohteiden taustayhteisöillä on mahdollisuus osoittaa kiinnostuksen ilmauksensa Museovirastolle erillisen haun kautta. Haku on järjestetty edellisen kerran vuonna 2018, seuraava haku järjestetään syksyllä 2026.
Päätökset Unescoon lähetettävistä ehdotuksista tekee opetus- ja kulttuuriministeriö Museoviraston esityksestä aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmän tuella.