Nä­kö­vam­mais­ten liiton vaa­li­ta­voit­teet edus­kun­ta­vaa­leis­sa 2027

1. Yhdenvertainen työelämä on syrjimätön, esteetön ja saavutettava.

2. Näkövamma ei ole este opiskelulle.

3. Esteetön rakennettu ympäristö ja joukkoliikenne ovat turvallisuuden edellytys.

4. Vammaispalvelulailla on taattava yksilölliset ja riittävät palvelut.

5. Vammaisjärjestöjen toimintaedellytykset ja osallisuus on varmistettava.

1. Yhdenvertainen työelämä on syrjimätön, esteetön ja saavutettava.

Esteettömyyden ja saavutettavuuden epääminen tulee säätää lailla työsyrjinnän muodoksi.  

Lainsäädännöllä on puututtava työhönotossa tapahtuviin syrjiviin käytäntöihin, jotka edelleen estävät vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia päästä työmarkkinoille. Rekrytointiprosessien yhdenvertaisuutta ja valvontaa on vahvistettava.

Vammaisille nuorille on luotava oma työllistymisen malli ja tukimuotojen kokonaisuus, joka varmistaa yhdenvertaiset mahdollisuudet edetä työelämään oman osaamisen ja yksilöllisten suunnitelmien mukaisesti.

2.  Näkövamma ei ole este opiskelulle.

Oikeus saavutettavaan ja esteettömään koulutukseen on taattava lainsäädännöllä.

Opiskelijan tarvitsemat yhdenvertaisuuslain mukaiset kohtuulliset mukautukset ja erityisjärjestelyt on varmistettava opintopolun kaikissa vaiheissa ja kaikilla koulutusasteilla.

Lainsäädännöllä tulee vahvistaa oppilaitosten roolia tukipalveluja koordinoivana toimijana ja  vastuuttaa oppilaitokset huolehtimaan siitä, että näkövammaisella opiskelijalla on käytössään tarvitsemansa tukipalvelut riippumatta niiden järjestäjätahosta (Kela, hyvinvointialue).

Näkövamma ei saa olla este opiskelemaan pääsemiselle eikä sitä saa käyttää selityksenä, miksi ei pääse jonnekin opiskelemaan. 

Työikäisenä vammautuneiden pääsy uudelleenkoulutukseen on taattava. Lainsäädännöllä on velvoitettava oppilaitokset, mukaan lukien korkea-aste, varaamaan opiskelupaikkoja ammatillisena kuntoutuksena myös toista tutkintoa opiskeleville tai työsuhteessa oleville.

3.  Esteetön rakennettu ympäristö ja sujuvat matkaketjut ovat turvallisuuden edellytys.

Yhdenvertaisuus ei toteudu ilman esteetöntä rakennettua ympäristöä ja joukkoliikennettä. Esteettömyys on YK:n vammaissopimuksen mukainen ihmisoikeusvelvoite ja edellytys turvalliselle liikkumiselle, osallisuudelle ja itsenäiselle elämälle. Esteettömyysratkaisut hyödyttävät kaikkia ja ovat taloudellisesti kannattava investointi.

Rakennetun ympäristön esteettömyys on varmistettava tuomalla EU:n esteettömyysdirektiivin liite III osaksi Suomen lainsäädäntöä ja muuttamalla esteettömyysasetusta niin, että se huomioi myös näkövammaisten ja kuulonäkövammaisten tarpeet. Esteettömyysvaatimus on lisättävä alueidenkäyttölakiin, jotta koko maassa syntyy velvoittava pohja huolehtia esteettömästä rakennetusta ympäristöstä. Lisäksi on toteutettava esteettömyystyöryhmän ehdotukset ja YK:n vammaisten oikeuksien komitean suositukset.

Joukkoliikenteen osalta on laadittava ja rahoitettava toimeenpanosuunnitelma liikenne- ja viestintäministeriön esteettömyysvisiolle, jotta esteetön liikennejärjestelmä toteutuu käytännössä. Yhdenvertaisen liikkumisen edellytyksiä ovat esteettömät ja sujuvat matkaketjut sekä saavutettava ja ajantasainen matkustustieto.

4. Vammaispalvelulailla on taattava yksilölliset ja riittävät palvelut.

Vammaispalvelulakia on sovellettava lain ja sen tarkoituksen mukaisesti, yhdenvertaisesti ja perus- ja ihmisoikeusmyönteisesti kaikilla hyvinvointialueilla. Lakia sovellettaessa on kunnioitettava vammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta ja varmistettava itsenäisen elämän ja yhdenvertaisen osallistumisen toteutumisen mahdollistavat yksilöllisen tarpeen ja edun mukaiset, riittävät ja laadukkaat palvelut ilman ikärajoituksia. 

Vammaispalvelulain toimeenpanon seurannassa ja vammaispalveluiden kehittämishankkeissa on varmistettava vammaisten henkilöiden, vammaisjärjestöjen ja palvelujen käyttäjien osallisuus YK:n vammaissopimuksen ja hyvinvointialuelain mukaisesti. Lain toimeenpanon seurannassa esille tulevat epäkohdat, kuten palveluiden väliin putoaminen ja kokonaan vaille palveluja jääminen, on korjattava heti, ei vasta kolmivuotisen seurantahankkeen jälkeen. 

Sosiaalihuollon lainsäädäntöä uudistettaessa on varmistettava vammaisten henkilöiden oikeusturvan kannalta välttämättömän sosiaalipalveluja ja asiakasprosessia koskevan sääntelyn tarkkuus ja laintasoisuus. Vammaispalvelulain säätämisen yhteydessä sosiaalihuoltolakiin tehdyt asiakkaan osallisuutta ja kuulemista vahventaneet säännökset on säilytettävä.

5. Vammaisjärjestöjen toimintaedellytykset ja osallisuus on varmistettava.

Vammaisjärjestöille on turvattava riittävät toimintaedellytykset, jotta ne voivat osallistua täysimääräisesti YK:n vammaissopimuksen toimeenpanoon ja toteutumisen seurantaan. 

Järjestelmällisiä tapoja kuulla ja osallistaa vammaisia henkilöitä YK:n vammaissopimuksen toimeenpanoon liittyviin kysymyksiin, myös hyvinvointialueilla, on kehitettävä.