Mihin unohtui YK:n vammaissopimus? - Sote-järjestöjen massiiviset leikkaukset tulevat näkymään apua tarvitsevien arjessa
Näin massiiviset leikkaukset, näin nopealla aikataululla ja ilman kattavaa vaikutusarviointia uhkaavat romuttaa toimivan sote-kokonaisuuden, jossa suomalaisten hyvinvoinnin tukena ja sote-palveluiden merkittävänä kumppanina ovat järjestöt.
Näkövammaisten liitossa olemme hämmentyneitä myös siitä, että suomalaisessa päätöksenteossa näyttää kokonaan unohtuvan YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista, jonka Suomi ratifioi 2016 ja jonka sisällön eduskunta hyväksyi. Vammaissopimus velvoittaa valtiota kuulemaan vammaisia ihmisiä ja heitä edustavia järjestöjä tiiviisti lakien ja päätösten valmistelussa ja takaamaan niille riittävät resurssit ja rahoituksen, jotta tehtävä voidaan hoitaa. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea eli CRPD-komitea on jo 3.9. viime vuonna todennut, että Suomi on tehnyt toimia, jotka päinvastoin heikentävät vammaisten oikeuksien toteutumista.
Tästäkin syystä sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin esittämät kriteerit STEA-avustusten jakamiseen sote-järjestöille ovat huolestuttavia. Kohtaava työ ja äänen kuulumisen varmistaminen ovat järjestöjen työn perusta. Kuinka näkövammaisten tarpeet jatkossa saatetaan päättäjien tietoon, jos vaikuttamistyömme halutaan vaientaa? Vaikuttamistyötä edellyttää myös YK:n vammaissopimus.
Muistutamme myös, että Näkövammaisten liitossa tehdään joka päivä myös kohtaavaa työtä ja se liittyy kaikkeen toimintaamme. Vuoden aikana kohtaamisia kertyy tuhansia. Näkövammautuminen on poikkeuksetta iso kriisi, jossa tarvitaan hyviä neuvoja, vertaistukea ja ammattiapua. Näkövammaisena elämiseen liittyy myös jatkuvia arjen haasteita esimerkiksi itsenäisen liikkumisen, tiedonsaannin, tekniikan, opiskelun ja työssä käymisen osalta.
Asiantuntijamme ovat auttaneet alkuvuoden aikana jo noin tuhatta näkövammaista ja heidän läheistään sosiaalipalveluihin liittyvissä asioissa. Työelämäpalveluissamme viime vuoden aikana yhteydenottoja ja asiakaskohtaamisia oli 3600. Palvelevaan puhelimeemme, Näkökulma-puhelimeen, olemme saaneet jo tässä kohtaa vuotta runsaat 250 soittoa.
Tiedonsaannin haasteisiin vastasimme vuoden 2025 aikana muun muassa tarjoamalla 6000 näkövammaiselle mahdollisuuden kuunnella äänikirjoja ja -lehtiä. Tuottamiamme äänilehtiä kuunteli lähes 5000 näkövammaista henkilöä. Puhelinneuvonnassa ja webinaareissa toimintaamme osallistui noin 6500 näkövammaista, heidän läheistään ja ammattilaisia.
Eri puolilla Suomea yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnassamme on mukana satoja ihmisiä.
Näkövamman mukanaan tuomat tarpeet ovat monella tapaa erityisen haastavat. Näkövammaisten ja heidän läheistensä ohella ammattilaiset esimerkiksi hyvinvointialueilla, kunnissa ja terveydenhuollossa sekä päätöksenteon eri portailla hyötyvät Näkövammaisten liiton avusta ja osaamisesta. Liittomme merkittävä tehtävä on jakaa tietoa myös heille.
Hallituksen budjettiriihessä viedään käytäntöön kevään kehysriihen päätökset ja laaditaan ensi vuoden talousarvio. Budjettiriihi pidetään 1.–2.9. Toivottavasti siihen mennessä päättäjille ovat kirkastuneet sote-järjestöjen kohtuuttomien leikkausten todelliset kustannukset. Silkkaa säästöä niillä ei tule, sillä avun, tiedon ja tuen tarve ei häviä mihinkään. Se vaan siirtyy muualle tai jää kuulematta. Sitä tuskin kukaan haluaa.