Liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta
Määräyksen tavoitteena on tuoda taksiliikenteen kokeita koskevat määräykset yhteen määräykseen. Hallituksen esityksessä taksiliikenteen yrittäjäkoe on ehdotettu siirrettäväksi yksityisiltä toimijoilta Liikenne- ja viestintäviraston järjestettäväksi. Määräyksen tavoitteena on luoda yhtenäinen perusta kokeiden suorittamiseksi, kehittää kokeiden sisältöjä ja luoda säädökset kokeiden arvioimiseksi. Vilppimenettelyä koskevien määräysten tavoitteena on tarkemmin määritellä vilpillinen toiminta kokeessa ja sitä kautta ehkäistä vilpin tekeminen ja yrittäminen.
Arvio määräyksen vaikutuksista
Taksiliikenteen kokeita koskevalla määräyksen uudistamisella täsmennetään taksinkuljettajan kokeen ja taksiliikenteen yrittäjäkokeen sisältöä, toteutusta, järjestämistä ja arvosteluperusteita. Näkövammaisten liitto arvioi, että uudistuksilla on myönteinen vaikutus siihen, miten kattavasti ja luotettavasti voidaan mitata kokeisiin osallistuvan osaamista ja sen myötä parantaa luottamusta taksiliikenteeseen.
2. kokeeseen ilmoittautuminen
Näkövammaisten liitto pitää välttämättömänä, että kokeeseen tulevan tulee todistaa henkilöllisyytensä kokeeseen ilmoittautuessa. Samoin pidämme välttämättömänä, että henkilöllisyys on voitava varmistaa myös koesuorituksen aikana tai sen jälkeen.
Muutos, jossa koesuoritus esitetään alkavaksi kokeeseen ilmoittautumisesta ja päättyväksi kokeen suorittamisen koetilassa päättyessä, on kannatettava. Tällä voidaan estää tilanteet, joissa kokeeseen ilmoittautuu joku toinen kuin kokeen tosiasiassa suorittava henkilö. On välttämätöntä, että vilpillinen menettely kokeeseen ilmoittautuessa voidaan katsoa vilpiksi.
Näkövammaisten liitto kannattaa määräysluonnoksessa olevia vilpillisen menettelyn karsimiseen liittyviä kirjauksia. Jotta koesuoritukset tehdään rehellisesti, vilpin estämiseen tulee olla käytössä riittävät ja toimivat keinot.
3. Kokeen suorittaminen
Näkövammaisten liitto pitää tärkeänä, että taksinkuljettajan koe on suoritettava suomen tai ruotsin kielellä eikä kokeessa saa käyttää tulkkia tai sanakirjaa. Kielitaidon puutteet ovat selkeä ongelma ja aiheuttavat merkittäviä kommunikaatiovaikeuksia tilanteissa, joissa taksinkuljettaja ja näkövammainen asiakas eivät kykene kommunikoimaan sanallisesti taksinkuljettajan puutteellisen kielitaidon vuoksi.
Suomen tai ruotsin kielellä suoritettava koe antaa samalla mahdollisuuden selvittää kokeeseen osallistuvan kielitaitoa. Tämä kuitenkin edellyttää, että kokeen kysymykset eivät ole arkikieltä selkeämpää suomen tai ruotsin kieltä.
6.1 Taksinkuljettajan kokeen arviointi
Perustelumuistiossa todetaan, että kokeiden läpäisyprosentti voi aluksi laskea merkittävästi. Koska tilanne tulee todennäköisesti tasaantumaan, on oleellista huomata, että nopeiden johtopäätösten tekemistä kokeiden toimivuudesta tulee välttää. Traficomin tulee tehdä seurantaa riittävän pitkään ennen johtopäätösten ja mahdollisten muutosten tekemistä.
6.2 Taksiliikenteen yrittäjäkokeen arviointi
Näkövammaisten liitto viittaa johtopäätöksiin ja seurantaan liittyen yllä luvun 6.1 kohdalla lausumaansa. Kyseiset seikat tulee ottaa huomioon myös yrittäjäkokeessa.
7. Vilpillinen menettely
Näkövammaisten liitto kannattaa määräysluonnoksen kirjauksia vilpillisestä menettelystä.
Lisätietoja
järjestöjohtaja Sari Kokko, sari.kokko@nakovammaistenliitto.fi