Siirry pääsisältöön

Ei säästöjä vam­mais­pal­ve­lui­hin – uudelle laille lisäaika

Uuden vammaispalvelulain voimaantuloa esitetään siirrettäväksi vuodella. Näkövammaisten liitto jätti esityksestä lausuntonsa sosiaali- ja terveysministeriölle.

Uudistettavan vammaispalvelulain on tarkoituksenmukaista tulla voimaan vuoden 2025 alusta. Tällä aikataululla kaikille jää enemmän aikaa.

– Esitetyn tiukan aikataulun vaarana on, että tulee jälleen kiire. Lakia ei pidä säätää hätiköiden eikä pakolla aikataulua tuijottaen. On varattava kunnolla aikaa lain valmisteluun ja eduskuntakäsittelyyn sekä lain hyväksymisen jälkeen siihen, että vammaiset ihmiset, vammaisjärjestöt ja hyvinvointialueet ehtivät paneutua lain sisältöön huolellisesti, sanoo Näkövammaisten liiton järjestöjohtaja Sari Kokko.

Vammaispalvelut ovat arjen sujumisen kivijalka. Lain valmistelussa on vammaisilla ihmisillä ja vammaisjärjestöillä oltava kunnolliset vaikutusmahdollisuudet. On varmistettava, että vammainen ihminen on todellisuudessa oman elämänsä aktiivinen toimija – ei hoidon, hoivan ja valvonnan kohde.

Lain vaikutusarviointi on tehtävä huolellisesti, tarkasti ja oikeisiin tietoihin perustuen. Erityisen huolellisesti on arvioitava perus- ja ihmisoikeusvaikutukset.

– Vammaispalvelut eivät ole säästökohde. Ne ovat vahvoja subjektiivisia oikeuksia. Oikeus vammaispalveluihin on ehdoton – ei määrärahoista riippuvainen. Vammaispalveluihin on taattava riittävä rahoitus, jotta palvelut voidaan toteuttaa ja järjestää näkövammaisen ihmisen todellisen tarpeen mukaan. Tämä tarkoittaa sekä palvelujen laajuutta, sisältöä että järjestämistapaa. huomauttaa Kokko.

Näkövammaisia on Suomessa noin 55 000. He ovat eri-ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa. Ihminen voi näkövammautua missä iässä tahansa. Näkövamma on aina silmälääkärin toteama vamma eikä se ole tavallista ikääntymistä.

Lisätietoja:

järjestöjohtaja Sari Kokko 050 401 5802, sari.kokko@nkl.fi

Linkki lausuntoomme - Ulkoinen linkki