Siirry pääsisältöön

Kul­je­tus­pal­ve­lun hakeminen

Kuljetuspalvelu auttaa, kun liikkumisessa on erityisiä vaikeuksia tai kun joukkoliikenteen käyttö aiheuttaa näkövamman vuoksi kohtuuttomia vaikeuksia.
Nainen ja mies istuvat kalliolla ja hymyilevät toisilleen, miehellä kädessään taiteltu valkoinen keppi.

Tällä sivulla

Mitä vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut tarkoittaa 

Kuljetuspalvelut on tarkoitettu vaikeavammaiselle henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia.  Liikkumisen vaikeudet voivat johtua myös sääolosuhteista, vuorokauden tai vuodenajasta.  

Kuljetuspalveluina on järjestettävä vähintään 18 yhdensuuntaista vapaa-ajan matkaa kuukaudessa asuin- ja lähikunnissa. Lisäksi on järjestettävä välttämättömät työhön ja opiskeluun liittyvät matkat.  

Myös vaikeavammaisella lapsella on oikeus vapaa-aikaan ja harrastuksiin tarvitsemaansa kuljetuspalveluun. Lapsen liikkumista verrataan samanikäisen näkevän lapsen yksin liikkumiseen: pystyykö kyseisen ikäinen lapsi yleensä liikkumaan yleisillä kulkuneuvoilla, pyörällä tai jalan ja ilman aikuista. Hyvin pienelläkin lapsella voi olla oikeus kuljetuspalveluihin, jos vammasta tai sairaudesta johtuvien apuvälineiden vuoksi aiheutuu kohtuuttoman suuria vaikeuksia käyttää julkisia kulkuvälineitä. 

Hakeminen 

Hyvinvointialueilla on lomake kuljetuspalveluiden hakemiseen. Lomakkeen lisäksi on mahdollista liittää hakemukseen erillinen liite liikkumisen haasteista. Muista kirjoittaa liitteeseen oma nimi ja henkilötunnus. Hakiessasi perustele tarkoin, miksi julkisten liikennevälineiden käyttö on vammasi vuoksi kohtuuttoman vaikeaa. Julkisen liikenteen puute ei ole peruste kuljetuspalveluille. Yleensä hakemuksen liitteeksi tarvitaan terveydenhuollon lausunto. 

Jos tarvitset lisämatkoja tai sinulla on tarve matkustaa kuljetuspalvelualueesi (yleensä oma kunta ja naapurikunnat) ulkopuolelle tai toisella paikkakunnalla perustele tarve hakemuksessasi hyvin. 

Ennen päätöksentekoa sosiaalityöntekijä tekee tai päivittää palvelusuunnitelman esimerkiksi kotikäynnillä tai puhelimitse. Sinulle tärkeiden henkilöiden läsnäolo on sallittua. Palvelusuunnitelmaa laadittaessa tuo avoimesti esille avuntarpeesi. Palvelusuunnitelma on asiakirja, jossa käydään läpi kaikki tarvitsemasi apu ja käytössäsi olevat tukitoimet.  

Toimintakyvyn kuvaus hakemuksessa 

Esimerkkejä siitä, miten voit kuvata toiminnallista näköäsi ja muuta toimintakykyäsi hakemuksessasi. 

Näkökyvyn kuvaus hakemuksissa 

Lähinäkö: 

  • näetkö lukea aikatauluja ja reittioppaita. 

Kaukonäkö: 

  • näetkö pysäyttää oikean linja-auton ja jäädä kyydistä pois oikealla pysäkillä 
  • näetkö lähestyvät autot katua ylittäessäsi 
  • pystytkö lukemaan opasteita, kadun kylttejä tai talon numeroita 
  • riittääkö näkösi vieraan ympäristön ja reittien hahmottamiseen. 

Näkökenttä 

  • onko näkökentässäsi puutosalueita 
  • jos niin, millaisia (esimerkiksi näkökenttä on putkimainen, näkökentänpuolipuutos tai epätasainen näkökenttä) 
  • aiheuttaako näkökentän puutokset törmäilyä tai vaaratilanteita liikenteessä. 

Hämäränäkö 

  • onko hämärässä näkeminen normaalia heikompaa 
  • oletko hämäräsokea. 

Häikäistyminen 

  • häikäistytkö normaalia herkemmin  
  • sokaistutko häikäisevästä valosta tai auringon paisteesta.  

Kontrastiherkkyys 

  • jos kontrastinäköäsi on tutkittu, niin kerro tutkimuksen tuloksista ja miten se vaikuttaa ympäristön hahmottamiseen, esimerkiksi kulkureittien havaitsemiseen 
  • onko sinulla ongelmia lumiolosuhteissa liikkuessasi. 

Silmien yhteis- ja syvyysnäkö 

  • pystykö arvioimaan lähestyvien autojen etäisyyksiä 
  • näetkö tasoeroja, esimerkiksi kadun reunan korkeuden tai yllättävät kuopat. 

Näkemisen tulkinta 

  • onko sinulla ongelmia näkemisen ymmärtämisessä ja tulkinnassa. 

Mahdolliset muut näkemisen ongelmat 

  • onko sinulla ongelmia silmän liikkeissä 
  • onko sinulla kaksoiskuvia. 

Muut toimintakykyyn vaikuttavat asiat 

Kuuleminen 

  • onko sinulla kuulon alenemaa ja siihen apuvälineitä 
  • miten se vaikuttaa esim. suuntakuuloon liikkuessa ja kadun ylityksessä. 

Liikuntakyky 

  • onko sinulla käytössä liikkumisen apuvälineitä, esimerkiksi tukikeppi, rollaattori tai pyörätuoli 
  • onko sinulla vaikeuksia tasapainon ylläpitämisessä. 

Muut mahdolliset toimintakykyysi vaikuttavat asiat 

  • onko käsien toiminta heikentynyt esimerkiksi halvauksen vuoksi. 

Lisätietoa 

Vammaispalvelun käsikirja 
www.thl.fi/julkaisut/kasikirjat/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/liikkuminen/kuljetuspalvelu-ja-saattajapalvelu- Ulkoinen linkki 

Näkövammaisen palveluopas (luku 2) 
www.nakovammaistenliitto.fi/fi/palveluopas- Ulkoinen linkki